Mitä eroa: saamelainen, keltti, baski?

Keskiviikon sää Biskaijassa oli tiistai-illan ukkosesta huolimatta painostava, torstaina on Guggenheimin luvattu Bilbaossa kastuvan 80% todennäköisyydellä. Aamusta +18C, asfaltti kiiltelee.

Kelttien tärkeitä asioita ovat voima, tammi ja keskustelu. Edes historiaa eivät keltit ole kirjoittaneet. Sitä on kerrottu sukupolvesta toiseen kuin Karjalassa Kalevalaa. Siinä keltit ovat saamelaisia: bardit joikaavat asiat ja ihmiset. Siksi emme paljon kelttien 30 000 vuoden historiasta koskaan tule tietämään.

Baskit taas ovat tuhannet vuotensa eläneet omissa oloissaan ja kielellään syrjässä kaikesta, kultaa kunnioittamatta, joka taan kelteille tuntuu olleen kaikki kaikessa. Saamelaiset puolestaan eivät taida kullanhuuhdonnan perinteestä paljon piitata.

Yksi asia taitaa olla Euroopan ainoille alkuperäiskansoille – saame ja baski – yhteistä: vissit geenit, joita keillään muilla ei ole.

Valitettavasti ainoastaan saamelaiset ovat tuon virallisen ”natiivi-statuksen” saaneet. Miksi eivät baskit?

Baskien vahvaa osaamista ovat laivanrakennus ja valaanpyynti. Kalastajasaamelaiset tehnevät seuraa: kulkutus ja kolmelaitainen.

Tutustuminen 1500-luvun San Juan -laivaan, jolla baskit matkustivat haaksirikkoutumaan Kanadaan, oli keskiviikon juttu. Samat baskit rakensivat myös Kolumbukselle Santa Marian ja vieläpä purjehtivat sen Länsi-Intian saarille 1492-4.

Bilbaossa tehdään Helsinkiin lähijunia ja Helsingin harmiksi Guggeheim. Helsingille jää kansallismaisemaa koristamaan Alvar Aallon sokeritoppa, jonkun tökerön makumestarin maailmanpyörä ja täysin käsittämätön rantasauna: hyvästi Uspeskin katedraali ja muu nousukasmaisena vielä äsken koettu Engelin empirekeskusta (200v).

”Huomenna mennään Korkeasaareen, koko päiväksi”.

Vielä niistä alkuperäiskansoista ajalta, jolloin homo sapiens aikanaan jääkauden jälkeen pääsi vauhtiin: ukrainalaiset, balkanilaiset ja iberialaiset. Valitkaa omanne.

 

Aamun kuva (-aLii-): Oikea, postneanderdalilainen saami-baski-keltti a’la Iberia-Balkan-Ukraina

***

Matkalukemisena oleva Seppo Heikinheimon (”sit tibo terra levis”) kirja ”Mätämunan muistelmat” alkaa edistyä.

Nimet ”Lemmy”, ”Jorma Rytkönen”, ”Kirsikka Moring” ja sitaatit valtakunnan valloittamisesta laukaustakaan ampumatta, sen omin sisäisin voimin, virittävät aika lailla. Sehän juuri nyt näyttää olevan Xi-laisten strategia joka puolella maailmaa, myös Suomen Lapissa ja Afrikan Ugandassa (Sun Tsu: Ping ta).

On aivan ilmeisesti itsemurhia, joita ei pidäkään yrittää estää (Sokrates, Goebbels, Heikinheimo, Zenon…).

Voitin kirjan kulttuuriyhdistyksen arpajaisista. Kiitos siitä!

Pidänpä siis tänään kirjan parissa palautumispäivää taidehistorioitsijoiden ajellessa onnikalla Guggeheimiin sadetta pitämään.

Kaikki elämäni Barcelonat

Liki kahdeksantuntinen vaelluksemme Portoon (ransk Bordeaux) vanhan keskustan kaduilla 40 celciuksen helteessä, merkkejä kelteistä etsien, tarjosi uuden tulokulman.

Olen eri seurueissa ja tarkoituksissa kahlannut Eurooppaani pitkin ja poikin viimeistään 1957 (S/S Oihonna) alkaen ja alan vähitellen jotain aavistaa.

En totuutta, mutta oman sieluni luomaa peiliä (mirror) tästä sapiens-ihmisen maailmasta.

Kun helteisessä tiistaikävelyssämme kohde kohteelta löysin peruskokemuksen milloin Barcelonan Miro- museosta, milloin Firenzen Santa Croze-kirkon keskustelevista haudoista, milloin taas Pielpajärven kirkosta Inarissa, oli suorastaan pakko etsiä pienintä yhteistä ja suurinta yhdistävää.

Ehkä teemamme, tammen ja ristin, kuun ja auringon ihmistä, tätä kelttiä, vielä asiaa onnistuu kirkastamaan.

Olemmehan me kaikki eurooppalaiset, Bordeauxin kellojenvartijoita myöten, enemmän kelttejä kuin englantilaisia, ranskalaisia tai pohjoismaalaisia.

Israelin ja Allahin, Budhan tai Siwan, tai vaikkapa Torin tai Ukkosen Jumalan ”perässähiihtäjiä” emme siis ole?

Bordeaux kannattaa kahlata huolella, mutta sen saa rauhassa sekoittaa Ateenaan, Roomaan tai Barcelonaan. Niin vahvaa on siirtomaaherrojen vaikutus ollut, Macaota ja Djakartaa myöten.

Niin, keltit: kerron heti, kun löydän heidän tammensa, ristinsä, ylpeytensä ja kykynsä diskuteerata.

Sen täytyy olla enemmän kuin Asterix, kuu, aurinko ja taikajuoma. Sen taikajuoman me testasimme emmekä sammioon tippuneet.

Aamun kuva -aLii- 19.7.: Helle räjähtää salamoiksi taidehistorioitsijoiden kasvojen edessä

Viimeinkin Trumpin Seurassa

On kuumaa pidellyt, liki +40C. Pariisissa joku vuosi sitten vinon hymyn kera kerrottiin, että se se vasta vanhuksia tappaa. Oulussa on tutkittu, ettei se niin mene: tappaja on kylmä.

Miten vain, Trump on väärässä ja media näyttää hyljäneen Iivisniemen keisarin, mutta uutta auktoriteettia ei yksikään Tervo, Saukkomaa tai Ervasti ole esittänyt seuraajaksi.

Päivän mittaan, Keltti-asiassa, etsimme suolan, konjakin ja tammen maailmoista mausteita teemallemme.

Paras ehdotus lienee se, että ilman Cognacin kylän tietäjiä ei perussuomalainen ministeri sikakallista XO-juomaa kittaisi vaan tyytyisi humaltumaan puolueen (Siniset tai Persut) kesäjuhlilla Kossusta tai Suomi(R)viinasta, joista taas Halla-aho ei ymmärrä hölkkäsen pöläystä.

Saati demareiden ehdokkaat TP-vaaliehdokkaiksi.

På finska eller på svenska.

Bordeaux on nykyisin kuin Kemi: kukaan ei, eivät edes kiinalaiset, tule pelastamaan metropolia katastrofilta, joka johtuu siitä, että Suomea lukuunottamatta kaikki EU-maat (ja GB & muukin mualima) tietää näytetyksi, että ”viina se on ollut meänkin perreessä kaiken pahan alku ja juuri”

(kts Mikko Niskanen: ”Kahdeksan surmanluotia”).

Aamun kuva: ”Tapa huuhtoa hellettä, kolme vaihtoehtoa” (-aLii- 17.7. -17)

Vae Victis

Säitä jo pitelee, Piktumissa – Michel Foucaultin synnyinkaupugissa, retkemme ”Kahden taidehistorioitsijan kanssa Euroopan syövereissä 5.0” etenee. +34C.

Foucault, kelpo keltti, kirjoitti seksuaalisuuden historiasta, psykiatrian klinikan synnystä ja muodostui nykypsykiatrian kannalta kauhukakaraksi (k 1984).

Keltit (n 1000 eKr – 1000 aD, ilmeisesti kauemminkin menneisyydestä aloittaen ja nyky-Skotlantiin ulottuen) ovat myös kauhukakaroita olleet (Anatoliasta Madeiralle), mutta ehkä kauhein oli Rooman valloittanut Brennus – tai sitten Obelix 🤔.

Brennus heitti miekkansa vaakakuppiin, kun mitattiin kultamäärää, jolla Rooma suorittaisi sotakorvaukset hävittyään Kelteille pääkaupunkinsa 390 eKr, tokaisten ”Vae victis”, voi voitettuja,

Nyt sama tilanne lie korvausten maksajilla, joita johtaa PM Theresa May:

”Voi voitettua minua rukkaa, riittäisikö Pöljän pysäkin vakiokeltti-Kataiselle 100 miljardia”.

Suurista suurin Kelttien Rommel, Montgomery ja Mannerheim lie ollut VETVINGERTORIX, kelttipäällillö, joka tapettiin kostoksi Roomassa Caesarin pettämänä n 50 eKr: ”Veni, vidi, vici – e Tu Brute!”

Näitä me tutkailemme, tällä kertaa siis helteessä, mutta tänään toki selvittelemme ensin Caronnen rannan +37C:ssa, mitä kelteillä on ollut tekemistä korkea-olkaisen punaviinipullon kanssa (Bordeaux), vasta viikon päästä siirrymme luisuolkaisiin (Burgundi).

Tässä välillä tutustumme maailmamme laivan- ja Guggeheim-rakenteluun, joskin taidehistorioitsijamme väittävät, ettei kelteillä ja baskeilla ole keskenään tekemistä. Eikä Espoon metrolla tai Olympiasataman wannabe- taidemuseolla.

Saamelaisilla niinkin.

Pysykää kanavalla, niin tämäkin selkenee.

Aamun kuva (-aLii- 16.7.): Kaksi taidehistorioitsijaa tarun ja tottuuven puristuksissa

Druideja ja trupadurixeja Vuorella ja sen vaiheilla

Lämmintä pitelee vaikka aamu onkin kostean sumuinen ja kelttien jäljillä kaksi vahvaa pettymystä pilasi kesän keskimmäistä lauantaita.

Etsikää kelttinne muualta kuin Abbye Le-Mont-Saint-Michelista tai Saint Malon muurien sisäpuolelta. Tai lukekaa kaikki Asterixit sekä kirja ”Kaikki se valo jota emme näe” (Anthony Doerr),

Koska vieraani käyntilaskurista päätellen ovat nyt tauolla, siirrymme Pointiersin katedraalin vaiheille sen enemmittä pulinoitta.

Kireitä siimoja, älkää antako polttaa itseänne huolimatta Lapin Kansan esimerkistä (15.7.) loppuun ennenkuin Tavivaaran krematorio valmistuu.

kuva -aLii- 15.7.: 100 000 muutakin päätti lähteä samaan aikaan St Michel-kuninkuusraveihin ja -luostariin sekä Saint Malon ”Inter-Muras”-maailmanperintökohteeseen ja nyt Finnairin CEO Vauramo vaatii Lappiinkin 10 kertaa enemmän näitä kokemusmetsästäjiä kuin tänään

*

Ihan asiasta sanoen: Abbey Le Mont-Saint-Michel on kehittänyt logistiikkansa viimeisen päälle ja Saint Malossa selvästi pyritään samaan. Mutta turistien määrän on annettu paisua niin suureksi, etteivät algometrit pysy perässä. Ei Eiffelillä, ei Venetsiassa, ei Firenzessa. Ja, jos CEO Vauramoa kuullaan, pian ei Lapissakaan.

Lisäksi se rahamäärä joka sujuvaan ja laatuisaan ”pakettiin” tarvitaan, on niin ”huge”, ettei siihen monen toimijan rahkeet riitä. Vain yhden onnistumisen olemme kohdanneet: Brysselin uudenuutukainen ja huisin kallis ”Euroopan historian museo”.

Power point 1077.0

Vilpoista, mutta alkavalle ”Le Mont St Michell-kipuamiselle” lupeissa neljä plussaa lisää.

Neljä vuotta sitten, kelttejä hebrideiltä etsiessämme tormasimme Hastingsissa (taistelu Englannin herruudesta, 1066 aD) ”Raatteen tie” 1.0:aan, viikinkeihin, herttuoihin ja lopulta UK:n nykyiseen ”perustuslakiin” (Magna carta, 1215).

Perjantaina, Ranskan kansallispäivänä Vilhelm-herttua oli taas vastassa: Bayeuxin Notre Dame katedraali ja maailman kait ensimmäinen power point Hastingsin taistelusta, kelttien ja tammipuun nimeen, on nyt ”done”.

58 diaa, 70 metriä pitkä nauha (50 cm korkea) on koettu, gobelliini ja sen suojaksi Vilhelmin Odo-veljen (velipuoli?) rakentama upea Notre Dame – katedraali.

Näitä Hannibalin, Hadrianuksen, Hakkapeliittojen, Oxenstjernan ja Ilmari Rytkösen uskomattomia seikkailuja tutkiessa unohtuvat niin Trump, mikä tahansa Niinistö ja jäävätpä omat iltalääkkeetkin ottamatta – paitsi Calvados. Aamulla (+15C) en lääkkeitä ota, koska ne väsyttävät Datsun100A 2.0:n vastuullista kuskia, ei illan pieni Calvadostujaus.

Keltit tunnetaan tammestaan, romanialais-itävaltalaisista juuristaan ja ruotsalaistyylin arroganssistaan, mutta myös ”diskuteerauksestaan” (sekin kait ruotsalaista tai ei ainakaan perussuomalaista). Druidit ja trubaduurit (kts Asterix).

Pikku vinkki: Kelt-iberit pesivät iltaisin hampaansa hispanialaisella pissalla (jos luotamme antiikin lähteisiin – ja mehän luotamme, mutta minä käytän Elmex’a)

Aamun kuva -aLii- 2017 (940v power point 1077 valmistumisen jälkeen): seurueemme ennen hampaanpesua pitää suunsa visusti kiinni, sikarin palamassa

Kelttien keskustan osayleiskaava

Sää on sävyisä ja tätä kirjoittaessa Ranska kymmenien miljoonien kansalaisten riemuitessa syytää ilmakehään saastetta, jonka ydin on Bastiljin vankilan vapautuksessa: Liberté, egalité, fraternité.

Ilotulitus on varovaisesti arvioiden ”huge”.

Yövymme kaupungissa, jonka viidessä taistelussa (1640-1944) kuoli miljoonakaupalla nuoria miehiä. Turhaanko.

Kaupungissa, jossa syntyi Maximilien Robespierre.

Ilotulitus on selvästi kallis ja kansalaisia tyydyttävä.

Mutta siitä huolimatta pohdimme Rovaniemen keskustan osayleiskaavaa ja sitä, ettei 60 000 rovaniemeläistä yllä lähellekään sitä, mihin 42 000 arrasilaista vaivatta pystyy: ylpeyteen omasta maastaan ja kotikunnastaan, vanhaa kunnioittaen ja uutta sallien.

Ehkä meillä sittenkin voisi olla paitsi opetettavaa napapiirin joulupukista myös opittavaa uusista, Le Pen – kriittisistä alotteista, jotka sietävät paljon ja haluavat enemmän?

Päivän mittaan on edessä matka Hastingsin taistelun (1155) tapestery’een, josta jo oli puhe tässä blogissa viisi vuotta sitten: siinä pohjustettiin Cameronin katkeruuteen perustuva brexit- uhkapeli.

päivän kuva (-aLii- 14.7. 2017): professori osayleiskaavan taivaan alla

 

Palataan asiaan, Bayeux’sta. Pysykää kanavalla.

Leopoldin jäähyväiset

Aurinko työntää pilvet pois ja Eurooppa alkaa ”hiljentyä” kesään.

Se tarkoittaa kymmenien miljoonien valkoihoisten ruuhkavaellusta haimatulehdusten, maksakirroosien, melanoomien ja avioriitojen Välimerelle, jota ylittämässä on vain murto-osa sellaisia, joilta kuningas Leopold vei hengen, kunnian, vapauden tai ainakin käden (Antwerpen tarkoittaa mustan ihmisen amputoidun käden heittämistä, ”Hand werfen”).

Vietämme illallisen jälkeen tovin Leopoldin puistossa, jossa on liki loputon määrä pullasorsia (nokikanoja, hanhia, joutsenia), joita islamistisesti pukeutuneet syöttävät kuin ISIS länsimediaa: johan sellaisesta pelko nousee, vaikka toen perrää syytä ei olisi likikään sen vertaa kuin silloin, kun Hakkapeliitat Eurooppaa polttivat.

Brysselin opetus tällä kertaa:

museumnaturalsciences.be

”What’s On”

aamun kuva (-aLii- 12.7.-17); blogisti vaimoineen Leopold-puistossa kera lentokyvyttömäksi leikottujen ex-lintujen

CoR

Tänään on surullinen päivä, Trinity Bridge – päivä, taivaskin itkee sadetta.

Sadetta, joka alkoi lämpimänä ja joka on lupeissa tänään kylmempänä. Huomenna sitten taas aurinkoa jopa risukasaani.

Euroopan unioni on etruskien, kelttien, roomalaisten, heidelbergin ihmisen ja roomalaisten juttu, ehkäpä miljoonan tai kahden vuosikerran verkko.

Kun Marokossa ja Ugandassa leipoi sattuma tai Jumala viisasta ihmistä (homo sapiens), Euroopassa luisuotsainen, naisia kovin viehättävä neandertalilainen metsästäjä jo rymisteli hevirockia ja ajeli sen ajan Harrikalla eli villisialla, karjulla tai hevosella.

Hevosen kyky kulkea arkipäivässä ratkaisi yli 30 000 vuoden aikana sosiaalisen lähiverkon koon nykyisekseen.

Euroopan unionin alueiden komitea, jonka täysistunto tänään ja huomenna pidetään, onkin rakentunut juuri tuon hevosvoiman varaan.

Subsidiariteetti tarkoittaa ihmistä koskevan päättämisen tapahtumista hevosen päivämatkan sisällä ja sisälle.

Alueiden komiteassa koko unionin päätäntää valvoo silmä kovana 350 naista ja miesä kokoonpanoltaan jatkuvasti vaihtuvassa elimessään. Koska aina jossain 28:sta maasta on vaalit, kenenkään tuoli ei 100 000 Euroopan aluetta edustavan komiteamme pöytien ääressä ole turvattu.

@PES_CoR

510 000 000 eurooppalaista valitsee meidät hevosvetoiset naiset ja miehet ilman kokous/kuukausi/vuosipalkkiota päättämään ja vaikuttamaan isoisten päätäntään (parlamentaarikot, komissaarit, ministerit ja valtionpäämiehet).

Huomenna minä ja kaksi taidehistorioitsijaa jatkamme viidettä yritystämme löytää tolkkua tästä villikarjujen, hevosten ja VW-dieselmoottoreiden Euroopasta, tällä kertaa siis siniharmaasilmäisten, vaaleaihoisten kelttien tekoja ja jälkiä miettien.

Asterix, Odin, Paavo Ruotsalainen, Kullervo Manner, Robin Hood…

Tinttiä unohtamatta, Sven Tuuvaa lämmöllä muistaen.

aamun kuva on omistettu hs-toimittaja Sipilälle (ent Bryssel, nyt brexitissa Londoniumissa). Kuvassa vas mies kusee seisten ja selin, oikealla nainen arvioi ja arpoo miten ”se” pitäisi hoitaa istuaaltaan seisten (ettei tulisi eu/brexit:sta juosten kustu, niinkuin sitä sanotaan, kts Ville Koskela)

Takaisin Flaaminmaan valloonisateisiin

Viilentyneessä säässä jätämme erään kelttikansan ydinalueista sekavahkoin tuntein. Juuri ennen koneen lähtöä taivas alkaa itkeä, kun Suomi-keltit hajoavat taholleen: kuka Pariisiin (4), kuka vähän pohjoisemmas (Bry). Kiitos seurasta, Lemmylauma, toivottelee HilkkaAntti 😇

Jos kaupungeilta (Saint Nazaire ja Nantes) tuntuu puuttuvan identiteetti, ei se meidän vierailustamme ainakaan vahvene. Ikäänkuin olemassa oleva historia olisi uponnut teollistumisen ja hallinnon soille.

Brysselissä odottaa kolmen päivän täysistunto, josta tuonnempana.

Nantesin poikkeama edusti viidettä kertaa perinnettä: esikoinen ja pappa – ja siis lastenlapset – kohtaavat Euroopan sydämissä. Hyvin, hyvin perinteisesti muutoin, mutta toisen(kin) partakarvat alkavat ottaa harmaata.

Pakolaiskysymykseen sentään löytyi yksi uusi tulokulma: kun kohdekaupunkimme eaa (eKr) perustettiin, sinne ”oikeasta keltinmaasta” houkutellut pakolaiset muodostivat galleille kovan pohjan ryhtyä kehittymään irti Rooman vallasta.

Tintti, Astetix, Obelix: Nautiluksella maailman ympäri 80 päivässä. Välillä kuussakin poiketen.

Aamun kuva (-aLii): matkamme kartta 30-vuotisen sodan ajoilta