Seinäkellon startti

Kesä loppuu tänään, työ alkaa, ja syys. Ei sada, +14.9C. 117-vuotias seinäkello on elokuussa toisensa jälkeen aina vain vaikeampi saada käymään, saati että ajassa.

Lomamatkan viime taipaleella yökortteerin Könniläinen ei enää käy, mutta kusinaru siinä sentään toimii. Aamuyön pimeydessä se, joka kävi tyhjentämässä rakkonsa, nykäisi tuosta kellon kyljessä olevasta narusta, jolloin muu väki kuuli, plim-plim-plim, että kolmehan se vasta on ja tiesi, että pari tuntia vielä ehtisi maata.

Sellaista sitä tänään tarvitsee tässä huushollissa niin vaimo kuin sen kusinarua vetäisevä puolisokin.

Narua nykäistessä ”plim-plim-plim-plim-plim-plim”.

Matkaan, hopea! Syksy 2017 on avattu.

Aamun kuva (-aLii- 29.7.-17): Peltolan luomutilan (Mänttä-Vilppula) Könniläisen kusinaru kertoo isoisän olkihatun viestin