Taas uusi vuosi

Kun tinat on valettu, silmitön rahan räiskiminen taivahalle katsottu ja perilliset kotinurkissa laskettu (sama kuin viime vuonna on luku), on aika katsoa kuluneen sisältöjä.
Tässä blogissa kävijöitä oli enemmän kuin asukkaita Rovaniemellä ja käyntejä yhden lapillisen verran.

Kiitos kohtaamisista!

* * *

Jokaisella hetkellä on aikansa ja ajalla viestinsä.
Tällä kertaa, 2008, oli muista poikkeava ehdottomuuksissaan.

Katselen tätä sisältä käsin, omasta elämästä käsin.

Loppuvuodesta alkoi veto loppua eikä jäänyt selvästikäään tarpeeksi aikaa etsiä uutta vetoa.

Seuraukset olivat hivenen pelottavia, mutta myös opettavia.

Olen 40 vuotta muille opettanut tätä samaa, jonka itse varmaankin aika monetta kertaa kompuroin läpi.

Kaiken sen, mitä olen opettanut, otin käyttöön: rajaa, suuntaa, pydähdy, pohdi, lepää, jarruta, huolla, poista karstat …

Melkein onnistuin, mutta en ihan. Jäljet pitää nyt sitten siivota.

Olen asemassa, jossa kaikki tekemiset ovat muiden aika tiukan tilintarkastuksen kohteena. Eniten se liittyy julkiseen rooliin, mutta myös auttajan asemaan. Sellaisessa ei juuri saa erehtyä. Tai ei saa anteeksi. Pitää itse antaa tai ottaa se sana käyttöön.

* * *

Kohden valon lisääntymistä on mahdollista lähteä hiukan paremmassa hapessa kuin vuosi sitten. Silloin hengitys ei ehtinyt tasaantua ja se korjattiin vasta sydänpajalla helmikuussa, melkein liian myöhään.

Mutta se, jota opetan niille, jotka tarvitsevat apuani, on myös itse toistuvasti opittava.

Oikein tiukassa paikassa ei ole juurikaan auttajia. Sekä se, että menee tiukoille että se, miten sitten, on syytä jotenkin harjoitella. Myös ammattilaisen tällä alueella.

Se ei tuo ystäviä vaan mittaa ne, jotka jo ovat, jos ovat.

On hyvä, jos sellaiseen rakoon ei mene ihan yksin, mutta ei myöskään isolla joukolla.

* * *

No niin, tästä selvittiin ja nyt hengitän vähän vapaammin.

Laskin mielessäni, monesko tosi tiukka vuosi ja paikka tämä oli. Sain yli puoli tusinaa vastaavaa opetustilaisuutta koottua muististani.
Kaikissa on ollut sama kaava, mutta kerta kerralta erilaiset pikkupiirteet.

* * *

Eli, vieraani ja lukijani. Jos joskus – niinkuin varmasti käy – alkaa ääni kiristyä, sappi nousta suuhun ja peilikuvakaan ei isosti miellytä, kannattaa muistaa, että se menee ohi. Paitsi sitten sitä viimeistä kertaa.
Mutta sitä kertaa ei kannata itse lähteä säätämään.

Ja jos seinä tai muuri edessä on ylittämätön – sellaisia tilanteita arvaan laman myötä tulevan aika monelle vastaan lähiaikoina – voi kokeilla sen kiertämistä. Oikein pitkiä kiinanmuureja ei ole, loputtoman pitkiä siksikään.
Yksi keino on myös hyvä joskus ollut: istuu ylittämättömän muurin juurelle ja alkaa odottaa: jos se vaikka siitä…

* * *

Toivotan vierailleni hyvää ja mahdollisimman rauhaista alkavaa kevättä vuodenvaihteen lappilaisen pohjoismyräkän silmästä.

Lupaan olla jatkossa mahdollisimman usein paikan päällä täällä arktisessa puskurikapasiteetissa.

Se on muuten toiminut ja riittänyt, tuo puskurikapasiteetti: kun tulee oikein tiukkaa tai soppa alkaa liikaa tuoksahdella, tämä blogi saa aivan ilmeisesti yhtenä keinona patoja vähän murtumaan, seisovaa vettä vähän liikkeelle ja osan kiperimmistä ongelmista hiukan löysäämään.

Siis bloggaminen ehkä puskuroi niitä nesteitä, joissa inehmo kulloinkin muutoin liian kanssa alkaa happamoitua tai emäksiseksi muuttua. Kiehua omissa liemissään.

Tapaamiin vuonna MMIX, aD!

Tsar-Bomba ja kultuurin tila

Ilmapuntarin viisari kulkee vastapäivään kuin Kimi Räikkösen Ferrari, ulkoilman lämpötila vilahti sulan puolelle jo tunteja sitten (nyt: +0,2), pimeää on kuin jokivarsikylän keskiajalla (tämä ei viittaa väylänvarthen!).

* * *

Lueskelin illalla lääketieteen historiaa (Duodecim-lehti, lääkäreiden ammattijulkaisu, joulunumero 2008).

Siitä historiasta keskeinen laatuvarmennus löytyy tuhannen vuoden takaa, jolloin kaikki arvokas länsimaisen oikein-väärinjärjestelmän osista oli hoidossa, katsossa ja kehittelyssä toisen kulttuurin toimesta ja suojissa.

Hippokrates & Co hoidettiin Damaskoksessa ja muissa sellaisissa keskuksissa, joita nykyisin ivataan ähläm- ja rättipää-epiteeteillä.

Sitä vavahduttavampaa oli, kun eräs lääkäriksi tulevaisuudessa valmistuva ihminen ilmaisi asian keskustelussamme siten, että tarvitaan Tsar-Bomba, että tilanne Gazassa rauhoittuu. Vasta sitten alue voidaan tasoittaa hänelle sopivaksi parkkipaikaksi.

* * *

Mikä on tällainen Tsar-Bomba?

Katsotaanpa, koska asia on lappilaisille vielä tänäänkin tavattoman tärkeä ja huomattavan tehokkaasti vaiettu juttu.

Tsar-Bomba (ven. Царь-бомба) oli neuvostoliittolainen kaikkien aikojen suurin ja voimakkain ydinpommi. Pommi tunnettiin suunnittelijoidensa keskuudessa koodinimellä Ivan (ven. ’Иван’). Länsimaissa pommin tehokkuudeksi arvioitiin peräti 57 megatonnia[1], mutta venäläiset lähteet kertovat sen olleen ”vain” 50 megatonninen[1] (ero voi selittyä sillä, että 50 megatonnia oli suunniteltu teho, kun amerikkalaiset puolestaan mittasivat todellista räjähdystä[1]). Tsar-Bomban kerrotaan olleen suunniteltu jopa 100 megatonnin tehoiseksi[2], mutta tehoa päätettiin rajoittaa, koska siitä aiheutuva radioaktiivinen laskeuma olisi ollut suunnaton.[2]”

* * *

Mitäs tällainen uudenvuodenpaukku (30.10. 1961) sitten aiheutti?

Ainakin 50 kertaa pahemman ja vaikuttavamman laskeuman kuin Tsernobyl.

Porojen, jäkälien, saamelaisten ja lappilaisten kannalta.

Aatelkaa ite.

* * *

Muuan nivankyläläinen vinoilee aamun lehdessä minulle direktiiveistä haistelessaan Ounasjoen vettä kairaamansa reiän läpi.

En lähde kiistämään, mutta totean, että EU on nyt se taho, johon niin USA, Egypti kuin Venäjäkin vetoavat Tsar-Bomba – asiassa, kun omaa keinostoa ei ole.

Se aika, jolloin jonkinlainen ounasjokinen sivistys oli jemmassa arabien kukoistavan sivistyksen parissa, on ohi jo liki 30 sukupolven takana, aikana ennen Alexander Nevskiä (sitä suosituinta venäläistä, kun 50 miljoonaa saa sanoa sanansa).

Nyt pitää valkoisen miehen hoitaa asiansa itse, samoin jokensa ja ydinaseensa.

Tai siis sillä keinoin itse, ettei hommaa viiden miljoonan suomilaisen, saati 60 000 rovaniemeläisen tai jonkun sadan nivankyläläisen kesken ratkota (Tsar-Bombaa ja ilmastokatastrofin estämistä) vaan vähän isommalla porukalla.

Mutta voivathan ne jokivarren kylät yrittää omin neuvoinkin, ilman direktiivejä ja tennilöitä. Vestigia terrent.

Matkailuelinkeino osaa jo kulkea niskakarvat pystyssä ohi, samoin moni muu lisäarvoa ympäristönsaastutuksella tuottava taho.

Itse asia, arvoisa Toljamo, on pikaisimmin hoidettavissa ympäristöviranomaisen kanssa keskustellen. Ehkä.

* * *

Osaltani sommittelin tulevan vuoden ohjelmaani Helsingin Yliopiston allakka kädessäni. Eilen.

Siinä ohjelmassa oli vaihtoehtoisia mahdollisuuksia teemoittaa se, mihin kynsi kykenee. Joki, ilma, kulttuuri, hoitoverkko, palvelujen sisältö jne jne.

Kun tein valintojani – joista osa ulottuu useamman vuoden päähän – otin kovasti huomioon sen, mikä on mahdollista ja missä touhussa ei tarvitse joka ilta vaimon nyppiä pikkupuukkoja lapaluiden välistä.

62-vuotias ei enää ole hyvä taistelijana.

Mutta kokemuksensa käyttäjänä sellaisessa hiljaisen-tehokkaassa auranvarsi- tai suo-kuokka-jussi-työssä hän on hyvä.
Luottamuksella.

Hyvää vuoden viimiestä päivää, järjen kanssa, empatiaa ripsautellen, nautitaan kaikkien aikojen uudenvuoden-myräkästä!

* * *

Siunatuksi lopuksi – tämän aamuvarhaisen lopuksi – menin Lapin Radion uutis-sivuille ja käänsin alue-uutiset-lehden.

Sieltä löytyi ”alueen” ykkösuutinen. Siis Lapin alueen ykkösuutinen:

Venäjällä sekä Murmanskin että Arkangelin alueiden kuvernöörit saavat jännittää virkansa puolesta. Nettijulkaisu Barentsobserver kirjoittaa, että kuvernöörit Juri Jevdokimov ja Ilja Mikhaltshuk saavat vain keskinkertaiset arviot toimistaan.

Arviot on tehnyt kaksi pietarilaista poliittista tutkimuslaitosta. Siten tutkimuslaitokset listaavat pohjoisen kuvernöörit siihen joukkoon, jolla saattaa olla vaikeuksia saada jatkoa toimikauteensa.

Venäjän alueiden kuvernöörejä ei valita vaaleilla, vaan hallitus nimittää heidät virkaansa”

Jään odottamaan mielenkiinnolla vastaavaa Murmannin-Arkangelin Radion arviota Lapin ja Oulun maaherroista sekä rovaniemen kaupungin kolmesta johtajasta.
(voisi siinä vähän Tornion kaupunginjohtajaakin kurmuuttaa – se on aina sen ansainnut: Ikea, pyhja pthyi!)

Lapin Radion uutistoimitus voisi ottaa mallia Kalevasta (Kukko-Liedes, 31.12. -08, s 2).
http://www.kaleva.fi/plus/osasto174_page0.htm

Hän naulaa Pudasjärven kaupunginjohtajan ristille ennenkuulumattoman rajulla tavalla (toki kyseessä on ex-johtaja, nykyinen Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja). Samalla tulee kymppipisteet ja papukaijamerkki professori-maaherralle samaan kuvernementtiin, itse asiassa vähän turhaan – näin lillukanvarsista katsoen. Tumma tunnor bullra mest?

Jään odottamaan Lapin medialta samaa: miten on pärjännyt Lotvonen, miten Pokka ja/tai uus-Pokka (Timo E Korva) Kemijärven sellun, Vuotoksen, Ounajoen tai tietohallintokeskusten kanssa, väylävirasto-asioista puhumattakaan.

Veikkaisin, ettei uutista saada lukea. Niin hyvin ovat pärjänneet – eikä se ole uutinen? Lapissa. Oulussa niinkin. Kulttuuria? Lappilaisuutta? Laiskuutta? Vision puutetta?

* * *

Ant-K on lopettanut islamislais-ortodoksisen nettipaaston ja löytyy taas omasta blogistaan – tervetuloa.
Heti alkuun pari tunnustuksen sanaa:

I

Autto, Heikki, 24v, on antanut Uusi Rovaniemi – paikallislehdelle haastattelun, jonka perusteella hän

a) omaa hyvän EQ:n (emotional qautity, tunneäly), niin ihastuttavasti haastattelu on laadittu ja niin vahvasti halpaan ”tyttötoimittaja” on haksahtanut

b) sanoo valtuuston pj:n asemaan liittyen asioita, joista ei voi olla juurikaan eri mieltä, Vietnamista, NATOsta, sotilasurasta, luonnosta jne – eihän, eihän? (ai eikö…)

c) saattaa kohtien a) ja b) perusteella olla siunaukseksi kaupunkimme imagolle ja käytännön luottamushenkilöhallinnolle, mikäli kokoomuslainen ilmapiiri maassamme laman läpi jatkuu – paradoksaalisesti kyllä

d) saattaa olla niin kova luu EU-vaaleissa, että uutta kv-pj:aa joudutaan hakemaan melko pian – 24-vuotiaan militantilla innolla…

II

Ant-K on kunnon kapitalisti: ostaa halvalla, myy kalliilla. Tässä tapauksessa on kyse raketeista, jotka sekä CBT ((käyttäytymisterapeuttisesti) että euroissa ovat hänellä paljon fiksummin rakennettu paketti kuin täällä jokirannassa

* * *

Jari Sinkkonen muuten laittoi Maija Poppasta järjestykseen (Radio Yle 1, tänään klo 11.45) tavalla, joka on liki ennen kuulumaton.

Kipeitä, kaksoissitovia pissipäitä tämä Poppanen ja hänet luonut kirjailijatar, jotka tuhoavat pohjoismaisen lapsenkasvatuksen ihanteet ja periaatteet (onkohan niitä ollutkaan?) lähes tykkänään.

Kerroin Sinkkosen puheenvuorosta vaimolle ja lasten äidille. Hän totesi Poppasia meän kakaroille luetun lapsena nokko. Myös esikoinen tiesi itselleen näitä juttuja luetun – arkttitehtuuriesseiden ohella. Sanoi juuri näitä juttuja jo imeväisenä inhonneensa.

Ei ihme, että skidit uskovat eri asiaa kuin mitä sanon. Uskovat aina sitä osaa kasvatuksesta, jota tarkoitan.

Voi, voi!

Kiitos Teille, esko-juhanit ja uninutut

Kuntavaalien rahoitus on tänään julkisuudessa, mutta yksikään toimittaja ei ole tehnyt edes sitä, mitä mie.

Laskin omat kuluni, vertasin niitä muihin ja käytin ammattiapua – mainos- ja ilmoitus-toimittajia.

Kiitän Maarit Airaksista, Esko Riepulaa ja Esko-Juhani Tennilää suoraviivaisen rehellisen näköisestä ilmoituksesta.
Niin on jos siltä näyttää.

Sen sijaan en kiitä muutamaa muuta vaalirahailmoituksen tehnyttä, jotka nyt viette rehellisiltä maan jalkojen alta.

Tämä ei ole enää niin mediaseksikäs asia, että kukaan lähtisi tämän perään tämän enemmälti. En minäkään.

* * *

-7,3C, loman keskelle pukkasi työpäivän, joten ei ku menoks!

Radio Yle 1:n musiikki on mitä on, aamuhartaus on vanhan ajan ”hyvä viesti”, Vanhasen tapa innostaa kansaa kannattamaan itseään ja hallitustaan on mitä on ja muutoinkin tuntuu, että viikon tauko työssä ei tunnu missään. Aina vain hullummilta näyttävät niin otsikot kuin alennusmyynti-yleisökin:

Ostin kaks, sain yhden hinnalla

Mihin käytät toisen?”

????????

* * *

Uutiset kertovat, että esikoiseni oli päiviä sitten oikeassa: GWB on kalkkiviivoillaan mahdollistanut Gazan ruumiit, joiden teho on divide & impera (Hamas ja al Fatah ovat tukkanuottasilla presidentinvaalien alla).

Tosin yhtä ei muisteta. Obaman kansliapäällikkö on israelilais-sotilas evp (eli on taistellut in vivo palestiinalaisia vastaan).
On siinä Hillarylla pohtimista.

Tärkeämpi uutinen on, että minäkin olin oikeassa: vaimo ei ole menossa enemmistön matkassa vaihtamaan yöpaitaansa (joulun suosituin postmarket-vaihdokki). Minä tiedän nimittäin oikean koon (19).

Eero kahvion aamupalaverissa tosin pohditaan enemmänkin Ollin menestystä mäkiviikolla ja lappilaista ajokulttuuria liukkailla keleillä.

Ajoitpa taloudellisesti tai kaahaten, tiedo 95E:n hinnannoususta on nyt jo miltei varma. Kohta ollaan taas dieselissäkin yli euron…

Ja Ahvenanmaalla 95E:ssa alle.

* * *

Islam sai lippunsa Rovaniemen iltataivaalle (sirppikuu ja tähti) kun perhe (4 aikuista, 2 lasta ja murtsikat poissaolevina) kävi Napapiirillä.
Joulupukille olisi ollut 2,5 tunnin jono, jäämaahan 60 egen sisäänpääsy, joten tyydyimme juomaan kympin kaakaot.
Kylmää oli, ja da-da-da-da-da-da-da-da-da

Tiistaita siis sitten…

Yhdeksänkolmatta, Rauhan päivä

Koska kansakunnan ja kansalaisen sielusta merkittävä osa on kollektiivinen ja yksilön muisti (ihan geenejä – RNA – myöten), aloitetaan siitä.

Novgorodin suuriruhtinas Aleksanteri Nevski on äänestetty kaikkien aikojen suurimmaksi venäläiseksi.

Keskiaikainen ruhtinas, ruotsalaisten ja saksalaisten voittaja, sai runsaat 524 000 puhelinääntä Venäjän Rossija-tv-kanavan äänestyksessä.

Toiseksi äänestettiin Pjotr Stolypin, joka oli tsaari Nikolai toisen aikainen uudistajapääministeri, ja kolmanneksi Neuvostoliiton aikainen diktaattori Josif Stalin.

Neljännelle sijalle ylsi runoilija Aleksandr Pushkin. Kisa oli neljän ensimmäisen kesken varsin tiukka, sillä kukin sai yli 500 000 ääntä.

YLEn järjestämässä Suuret suomalaiset-kilpailussa vuonna 2004 äänestettiin suurimmaksi suomalaiseksi marsalkka C.G:E. Mannerheim.”

Suomi muistelee par´aikaa Itä-maakunnasta suuriruhtinaskunnaksi muuttumistaan (1808-09) ja laintuntijat ovat jo todenneet: ”Väärin sammutettu”.

Eli kinaa käydään Porvoon valtiopäivien (maalis-heinäkuussa 1809) legitimiteetistä, mutta myös siitä, koska Saksan-sodan nimellä kulkenut taisto on loppunut – jos koskaan (1940-luku).

Lupaan päivän mittaan pohdia asiaa, vaikka en väitöskirjaa asiasta ole tehnyt – enkä tee.
Yleisesti näyttää siltä, että tuollaisen (väitöskirja) tekeminen antaa vähän turhan takia ihmisen sanomisille painavuutta median mielissä.
Väitöshän on osoitus siitä, että ihminen kykenee yhdistämään akateemisesti siedettävällä tavalla vanhaa tietoa itse hankkimaansa uuteen tietoon. Tai jotain tuollaista…

* * *

Pyhä Aleksanteri Nevalainen eli Aleksanteri Nevski (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1218 Pereslavl-Zalesskij – 1263 Gorodetš) oli venäläinen kansallissankari ja pyhä, Novgorodin ruhtinas, myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Aleksanteri voitti 1240 ruotsalaisen joukon Nevajoen taistelussa, josta hän sai kunnianimekseen ”Nevski” (Nevalainen), ja 1242 kalparitarit Peipsijärven jäällä.

Aleksanteri Nevskin pyhäinjäännökset sijaitsivat Pietarissa, Aleksanteri Nevskin lavrassa.

Sergei Eisenstein ohjasi ruhtinaasta kertovan samannimisen neuvostoelokuvan klassikon.”

& & &

Pjotr Arkadjevitš Stolypin (ven. Пётр Аркадьевич Столыпин, 14. huhtikuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 2. huhtikuuta) 1862–18. syyskuuta (5. syyskuuta) 1911) oli Nikolai II:n pääministeri 1906–1911. Hänet tunnetaan voimatoimistaan vallankumouksellisia kohtaan, Suomessa toisen sortokauden aloittamisesta ja maatalousuudistuksestaan.”

Stalinista ja Pushkinista en erikseen tohdi lähteitä Teille, arvoisat vierailijani, etsiä, sen saatte tehdä itse.

Puhelimen omistavat venäläiset ovat joka tapauksessa nyt vähemmän tuloillaan turistimatkoille Suomeen ja enemmän harkitsemassa toisentyyppisiä ”matkoja”.

Ainakin muistelemassa.

Siksikin, kun UKK:n ja JKP:n kuolemista on jokunen miespolvi mennyt, on aika itse kenenkin harkita historiaan perehtymistä.

Entäs oppimista?

En usko (kts Gaza ja Zimbabwe, historiatonta on, kovin historiatonta).

Gazan asiaa hoitaa Kiina – niillähän on nyt laivoja tuloillaan Punaiselle merelle päin – ja Zimbabwen Etelä-Afrikka (jonka pörssi vielä tuntuu voivan kohtuudella).

* * *

Aamuhartaudessa mummo ja äiti todistaa Metallimessusta ja sen kasvatus-funktiosta. Mutta eipä soita AC/DC-musiikkia, Metallicaa tai Iron Maidenia

No, perheen metalliväki tosin nukkuu joululomalla. Varmuudella. Tähän aikaan (07).

* * *

Päivän mietelauseena luettiin, ennen Turun Tuomiokirkon sähköisten kellojen sähköisiä lyöntejä, Sofie Oksasen runo Breznevin huvilasta. Runo piti esittää Nevskin, Dzukasvilin, Pushkinin ja ministeri S:n ja muiden 500 000 äänellä palkittujen venäläisten Pietarissa viikko sitten, mutta Tsaarin posti eli Itella hukkasi sen tai mitä siitä oli jäljellä.

Vai oliko se passi ja mitä siitä oli jäljellä.

Tai runosta. Jäljellä.

Siksikin Venäjä ei kanna puutulleja 2009 aikana, mutta StoraEnso ei tarvitse puuta, kun ei sillä ole tehtaita tai mitä niistä nyt on jäljellä…

Sellainen runo, Sofie Oksaselta.

* * *

Lomapäivän luku- ja katselulistalla on kaksi tuoretta lehteä:
1) Maanpuolustus 86b
2) Time 29.12.
Molemmissa kuvat kertoivat enemmän kuin satatuhatta sanaa.
Time-lehdessä erikseen ss 56-59, MP-lehdessä kansi.

Uutiskynnys

Tänä aamuna on uutiskynnyksen ylittänyt Gaza-operaatio.

Vertaan sitä elokuvaksi muutettuun ”aselepoon
I Maailmansodan jouluna 1914 tai Kaakkois-Aasian tsunamiin 4 vuotta sitten.

Vertaan sitä Caucescaun pariskunnan ampumiseen oikeudenkäynnin jälkeen Romaniassa.

* * *

Kuuntelen uusintana Kari Raivion ”Näistä levyistä en luovu” ja huomaan, että hän haluaa kuulla ihmisen äänen.

Laulajan äänen.

Koska joku on kaapannut koneeni ja jokainen kirjain siirtyy bloggaukseen vain moninkertaisen varmistuksen kautta, saa luvan riittää vierailleni se, etää tieto on, kehittyy ja jäljentyy.

Palaan asiaan, kun koneet on siivottu vakoiluohjelmista.

* * *

No niin, nyt on tietokoneeni vapautettu ”ilmaisesta” riisto- ja rikolliskäytöstään…

* * *

Aamu Kaleva luettuna, pari-kolme havaintoa.

Laatulehti – niinkuin eroava päätoimittaja sitä kutsuu – erehtyy kolmesti. 1) Päätoimittajan testamentissa (viimeinen kolumni); 2) Oululaispoliitikon jäähyväis-haastattelussa; 3) Pudasjärveläistaiteilijan puoluepukaroinnin promootiossaan

1) Uimonen väittää, että internetin porno-, väkivalta- ja pintasäläsivut ovat ilmaista informaatiota. Hän on ehdottomasti väärässä. Hyvä on, jos ovat edes käyttäessä maksuttomia, tuskin.

2) Piitua haastatellessaan Kalevan poliittinen toimittaja väliotsikoi Kaupin lobbailleen ”Päätösoikeuksista”. Vaikka kyseessä on lapsus, siinä on ”freudilainen virhe”.
Piitu ei vieläkään myönnä, että MEP on työssään aika laskelmoiva, intentionaalinen ja omaa(kin) asiaa ajava ja siksikin päätös on ihan oikea: hänellä – ei äänestäjillä – oli nyt päätösoikeus! 1.1. 2009 alkaen, äänestäjiltä ei siis kysytty!

3) Kari Tykkyläistä Pudasjärveltä ihaillessan lehti mainitsee kuvanveistäjän käyttävän myös kuntapoliittista valtaa Harley Dawidsoninsa puikoissa kurvaillessaan.
Mutta lehti ei kerro, minkä puolueen valtaa Kari käyttää. Kun tunnen miehen ja pidän hänestä, en kommentoi väärtistä enempiä. Selvä virhe!, lehdeltä.

* * *

Gazan sotatoimi – sitähän se on, koska Hamas ei suostunut jatkamaan sodassa 6 kk jatkunutta aselepoa – tappoi liian vähän, mutta tappaa liian paljon. Jotkin kynnykset mataloituvat. Puolin ja toisin. Katsoi häntä vaikka Israelin ulkoministerin puoli-itkuista, raivonsekaista lausuntoa TV-uutisista.

* * *

Kalevassa pohdittiin suuren oululaisen, lentokentänkin nimeksi kelpaavan kansakoulunopettajan meemin vastaanottoa Neuvostolii…anteeksi, Venäjän mediassa. Yksi puoltaja löytyi.
Juri Komissarov alias Derjabinin setä (Koiviston perhepiiri-ilmaisua käyttääkseni). Tuo godfather ylistää Maraa.

Mutta yhtä poikkeusta ei löytynyt. Hiljattain suurin juhlallisuuksin ja suru-ajoin maan poveen kätketty Aleksi II ilmoitti vähän ennen kuolemaansa suomalaisille uskonalamaisilleen (Suomen ortodoksit ovat enemmän tai vähemmän sidoksissa Moskovan patriarkkaattiin): ”Väärin sammutettu, Ahtisaari!”

Vai ei mukan Ryssänkirkko politrukkisoi? (Isä Mitroa on kielletty Suomen ortodoksikirkon hallinnon toimesta osallistumasta MEP-vaaliin)

* * *

-4,5C, pimeää, jatketaan juhlakautta, Erottajan Ollilalla (Shell) paljon venäläisiä bulevardimaastureita parkissa. Joukossa muutama norjalais-biili, huomattavasti vaatimattomampina.

* * *

Päivän uutisyllätys tulee Keski-Suomesta, jossa valtaa käyttää Laatikaisen perikunta:

Naiset antavat presidentille selvästi parempia arvosanoja kuin miehet.

* * *

Joulun tärkeinkin on suoritettu – 50-luvulta alkaen tärkein: MMM-palkintokilpailu on suoritettu.

10 kysymystä on vastattu ja esitetty lisäksi toimitukselle, että MMM-2009:ssä käsiteltäisiin MEP:ien palkkiojärjestelmää.

Vaikein oli Slovenia-kysymys, jonka vastaus oli kyllä selvä (kun olen siellä käynyt), mutta mikä sivu?
Se se vain oli etsimisessä.

Huomattakoon, että kertaakaan en ole voittanut, vaikka aina olen tiennyt. Tai tiedon kirjasta etsinyt.

Yhtenä vuonna jättivät väliin kisan ja nostimme, me kuluttajat, valtaisan mekkalan. Kisa tuli takaisin. Aina kannattaa, kuluttaja-demokratia, heh!

* * *

Alkuillasta sunnuntaina oli uusi kokemus.

Auringon hävittyä länteen se jätti taivaanlaitaan mustaa, silkkistä sinooberia aika lailla. Sitten höngähti oikein kunnolla.

Lämpömittarikin sen kertoi: viidessä minuutissa -3C vaihtui +3C:een ja jäi sinne roikkumaan.
Sinooberi muuttui mustaksi.

Katselin sääkarttoja netistä. Sieltähän se tuli, Pellosta päin…

Härjät huokaavat jo…VMU

-1 C, pimeätä. Illaksi tosin pimenee taas, mutta samalla kylmenee -8,9C.

Otsikkoon alkuillasta ilmestynyt VMU tarkoittaa MU:a (Mediterraean Union), jonka Ranska perustutti taatakseen EU:n etelärajalla korkeamman muurin pakolais-ehdokkaiden ylittää.

Olen ollut vaatimassa Irlantia ja Islantia EU:iin (toinen on mukamas ollutkin jo mukana, mutta lähinnä vain etujaan, ei rauhaa tms ylevää, ajaakseen).

Nyt, kun Islannin tie alkaa olla valmis, olisi seuraava ii otettava harkintaan: Israel.

Ei sitä jengiä muutoin saa pois jokaisen terroriryhmäksi nimetyn ampujajengin kimpusta – aiheellisesti, mutta aika kuumin panoksin, koko maailman kannalta.

Norja tietenkin tulee Islannin följyssä, eiks joo?

Miniä tosin esittää, että liitetään juttuun koko maailma, mutta ei senthän heti – eihän meillä ole edes NättiJussia komissaarina.

* * *

Mielenterveys-lehdessä Minna Marsh opettaa ajattelemaan myönteisesti arvellen, että aivot näin oppivat. Takapiruna hänellä on koirakoulu nimeltä CBT (cognitiivis-behavioristinen terapia-oppi).

Voihan tuon jutun käväistä bongaamassa, mutta ei sitä ihan todesta pidä ottaa: aivot ovat vähän komplisoidumpi kokonaisuus kuin Marsch, McKay, Gerhardt, Leligman ja Katie haluavat uskoa.
Turhaan väittävät yksinkertaiseksi aivoja, mielestäni. Tai vaikkapa Kääriäisen mielestä (kt jäljempänä sitaattia Kalevasta).

Helsingin Sanomissa Kirsikka Moring (tere taas, heh) s. C2 pohtii H. Pinterin viime vuosia ja tuotantoa.

Irlantilaiskatolisen Soinin ja englantilais-juutalaisen Pinterin keskustelu olisi Suomessa nyt tarpeellinen – mission impolssible kuitenkin, valitettavasti: EU:sta ja Euroopasta kun on kysymys ja haku.
Toisaalla tosin muuan valittu kansa teilaa parisataa Hamas-sissiä/poliisia, joilla on univormu-händikäppi. Valitettavasti.

* * *

Erottajalla (Ollila/Shell) en saanutkaan kahvetta rauhassa hörppiä.
Potilas tuli pitämään vastaanottoaan.
En oikein tykännyt.
Eerossa, Erottajalla ja Ylityössä ei ole vastaanottoa(ni). Yleensä sen tietävät.

Eikä Kaleva ollut vielä kannettu.

* * *

Loppiaisena tai Nuuttina alkavat härkä– eli selkä-viikot tarkoittavat sitä, että vuodenkierrossa kirsi vahvistuu ja seljät kantavat.

Eli härkäin kera (hevosia ei kansanperinteen aikhan ollut) päästään reellä hakemaan korpiniittujen ladoista sadon viimeisiä reservejä lehmien ja muiden kotieläinten ravinnoksi. Suon ja järvenselän sulien estämättä.

Englannissa eilen oli boxing-day, joka tarkoitti Liverpoolin, Chelsean ja ManU:n voittoja, oligarkkien rahalla.
Sillä, mitä kommunismista jäi.
Katsokaas muuten kartalta, missä noiden joukkueiden kotikaupungit ja -stadionit ovat. Meinaan, kuinka kaukana toisistaan. Verratkaa sitten Harkimon fudispyhäkön (Töölö) ja Poronsilmä-stadionin (Rovaniemi) etäisyyteen.

Kommunismi, Islam ja riistokapitalismi kohtasivat eilen Harrolds´ien ovilla brittien rynnätessä stockmaniensa hulluille päiville.

Marx ei enää viitsinyt kääntyä haudassaan, eikä Sir Winston.

Verta, hikeä ja kyyneleitä”, sanoi Churhill ja korkkasi viskipullon sikaria sytyttäessään.

Ylhäällä vai alhaalla?

* * *

Opetellaanhan tämäkin lauantai, kun se opettelemisessa kerta on.

Aamuhartaudessa metodisti Jeromaa Tampereelta (Samuli Edelman säestää) on jo rikkonut Jeesuksen kädet ja puhuu uhriverestä. Vasta toissapäivänä syntymäjuhlaa vietettiin.

Kaupatkin ovat taas avoinna.

Kun USA:ssa joulunajan myynti alitti odotukset, se eräässä tuntemassani suomalais-kaupassa – joulun alla – oli odotukset 20-40%:sti jo ylittänyt.

Eli emme olekaan hirveän usa-lainen maa?

Kyse kuitenkin oli, joulun alla, kymmenistä ja sadoista miljoonista. Fi-€.

* * *

Jos haluatte tietää, mitä Pohjois-Savossa ajatellaan Suomen sisäpolitiikasta, käykää Lepikon torpan multaa kourallinen hakemassa.

Jos siihen ei ole aikaa, hakekaa ärrältä 27.12. Kaleva:

Varapuhemies Seppo Kääriäisen (kesk.) mielestä kaikki puolueet ovat ison kysymysmerkin edessä. ”Elämme nyt niin outoja aikoja, että välttämättä tulevaisuudessa ei mennä vanhojen kaavojen mukaan.”
”En esittäisi poliittisesta tulevaisuudesta kiveen hakattuja arvioita . En myöskään siitä, että kokoomus jatkaa nousukiitoaan”, Kääriäinen sanoo.

SDP:ssä keskustan pitkäaikainen vaikuttaja ei näe vielä mitään merkkejä uudesta tiestä.

”Ymmärrän, ettei viime kesänä valittu puoluejohto voikaan niin vain merkata uutta tietä. Se ei ole yksinkertainen asia. Se vaatii aikaakin vuosissa”, Kääriäinen toteaa.

Yhden vertauksen Kääriäinen pystyy tekemään. Tämän päivän SDP on hänen mielestään yhtä neuvoton kuin keskustapuolue 1970-luvun alussa tappiovaalien jälkeen.

”Keskustapuolueelle 1970 eduskuntavaalit olivat katastrofi. Oli tappiomielialaa ja pelko tulevaisuudesta sekä identiteettikriisi niin kuin SDP:ssä nyt”, Kääriäinen sanoo.

Perussuomalaiset ovat suuri kysymysmerkki. ”Timo Soinin liikkeessä on ollut paljon yleiseurooppalaisen populistisen puolueen nousua. Soini on enemmänkin herätellyt nukkuvia äänestäjiä kuin ottanut kannatusta toisilta puolueita. En ole varma, jatkuuko tämäkään kehitys.”

Aika paljon paremman (?) analyysin olevaisesta (Fi) esittää Turun Sanomissa Aimo Massinen (aika vähän on miehellä, sdp, aamukammassaan piikkejä ennenkuin lähtee Tuomi-Nikulan perässä selittämisen ikä-epookkiin).
En Massisen tekstiä, kun on pitkänlainen, tottuuvellinen ja synkeä, tähän leikkaa, mutta halulliset löytävät sen http://www.turunsanomat.fi alalinkistä pääkirjoitus/kolumni.

Massinen muistaa enemmän kuin Käkriäinen; Crohnbergin ja Sinnemäen.
Kas, siinä on pieni juju – Thorsin nuuska/mälli-kampanjan lisäksi.

Ei, kyllä mie tästä lählen kauppaan, leivän ja veren (avec cas, r ei ole r vaan ree) hankintaan…

Novelle 6l, kurri 6 l, Zero 3 l, lämpimiä karjalanpiirakoita, unikko- ja ruissämpylöitä Tapaninjuhlijoiden aamiaispöytään (mie en juhlinut vaan olin baby-sitter, Livepool – muut 3-0).
Valintatalosta – koska se on lähinnä ja aukaisee uksensa klo 07.

* * *

En tiedä, mikä on yliopistonrehtoreiden tai kanslereiden pakollinen eläkkeellejäänti-ikä, mutta Kari Raivio (neonatologian erikoislääkäri ja professori) ainakin on kai jostain roolistaan emeritus.

Tänään klo 16.05 tämä eläkeläinen (miksi, oi miksi?!?) kertoo ”Näistä levyistä en luovu”-ohjelmassa sen, miksi hän EI tiedä, mitkä äänihuulet antavat parhaan aarian. Radio Yle 1, uusinta huomisaamuna 07.05.
Ehdottomasti suosittelen! Frank Sinatraa myöten.

* * *

Olen kulttuurin, erityisesti ”korkea”-kulttuurin, suurkuluttaja. Olen kovasti pohtinut, mihin lahkoon, sektoriin tai joukkoon tuon kulttuurin tuottajat (talentti-, toleranssi- ja teknologia-eshtablismentti) oikein yhteiskunnassamme kuuluisivat.

Nyt maassa on päätetty, että juuri sinne, mihin Eino Leino heidät jo yli 100 vuotta sitten sijoitti. Gyldyyri, culture, maanviljelys: sitähän se on ollut, ainakin Sinuhen päivistä alkaen.

Suomessa tämä tulee ilmi siitä, että vuodenvaihteesta alkaen apuraha-taiteilijat on vakuutettu MYEL / MELA – järjestelmässä.

Sikäli asia on vaikea, että MELA on vakuutuslaitoksista kokemukseni mukaan eräs tiukkapipoisimpia tilanteessa, jossa pitäisi antaa, ei ottaa…
4000-6000 uutta asiakasta, ilmoittaa MELA-satraappi. Heh, osto- ja myyntiliikkeessä???

Yksi nokialainen maanviljelijä-taidemaalari tulee heti mieleen: taulunsa ovat merkittävissä kokoelmissa ja maailmankaupungeissa. Nimi? Nii-in…

No joo, ei kiusata. Kaksinkertaisesti työvoimansa ja -kykynsä MELA:ssa vakuuttanut, tuleva MYEL-nautitsija on Osmo Rauhala.

Tietenkin edellyttäen, että eläkevakuutusyhtiöt nyt yleensä selviävät lamasta – joka ei ole kirkossa saati pörsseissä kuulutettu asia.

Tapanin turvallisuusnarkomaniaa, Channel four & Sime Rock

Pohjoiseen persoonallisuuteen kuuluu vissi ristiriitaisuus.

Kutsutaakoon häntä nyt vaikka turvallisuusnarkomaniaksi.

Esimerkki:

Kun suomalainen on toisella puolella maailmaa eikä hänen hätänsä hetkellä paikalla ole heti FI-rescue-joukkoa, hän on hyvin, hyvin vihainen.
Siitä, että on tsunami ja siitä, että hän pelastuu. Kun se on näet väärin sammutettu.

Kun suomalainen sitten lähtee Kreikkaan ja ministeriö – se joka ei lähettänyt edellisellä kerralla rescue´ta HETI paikan päälle – käskee turvallisuustilanteen takia suomalaisten ilmoittautua, että tiedetään, jos käppänästi käy, mitä suomalainen tekee:

Hän ei ilmoittaudu, koska matkailussa pitää olla vissi ekstreemi-osionsa, että se viidyttää.

Jos sitten M/S Poseidonin kaatava tsunami yllättää, tai anarkisti-lauma, on aika olla tyytymätön: kyllä Iltalehti ja Iltasanomat ymmärtää!!!!

Ja kuka hylkää? No Stubb tietenkin, se lätkää pelaava, kiusaava rikkiviisas engelsmanni, jolla on hampaat…Viimeksi härmän jätkän hylkäsi se virolaisen kommunistin perillinen, joka vastusti väärään aikaan shaahia – kauas Thaimaaseen.

Suomen Kreikan-suurlähetystö on saanut vain muutaman maassa oleskelevan suomalaisen henkilötiedot rekisteriinsä.

Konsuli Merja Luostarinen sanoo, että joulun aikana viisi suomalaista on soittanut hänelle henkilötietonsa. Pyhäpäivien aikana työsähköpostiin tulleiden ilmoitusten määrää Luostarinen ei pysty varmistamaan. Ennen joulua ilmoituksen oli jättänyt noin parikymmentä henkilöä.

Ateenassa sijaitseva suurlähetystö kehotti jo jouluun alussa Kreikassa lomailevia tai tilapäisesti oleskelevia suomalaisia ilmoittamaan henkilötietonsa lähetystöön maata riivanneiden mellakoiden vuoksi. Ilmoituksen voi jättää puhelimitse tai sähköpostilla.

Luostarisen mukaan Kreikassa on ollut viime päivinä pieniä levottomuuksia mutta muuten rauhallista.

Ainoa, josta voidaan olla varma, että kotimaassa, lentoasemalla, odottaa jälkipuinti-rescue, jonka työn jälki on eräs niitä kiistanalaisimpia, mutta eniten median vaatimia aktiviteetteja. Maksoi mitä maksoi.

* * *

Ruotsi ja Suomi ovat 51:stä valtakunnasta vertaismitattuina maailman onnellisimman väestön päällään kantavia maita, Suomi – tietenkin – ykkösenä.

Mutta onnellisuus on suhteellista (erityisesti Pohjois-Ruotsissa):

Viime vuonna jopa joka toinen ruotsalaisnainen palautti tai vaihtoi saamansa joululahjan. Miehet ovat sivuston mukaan hieman tyytyväisempiä lahjoihinsa; ruotsalaismiehistä reilulla 40 prosentilla on tapana vaihtaa saamansa lahja.

Tyytymättömimmät ruotsalaiset asuvat Pohjois-Ruotsissa, missä yli 60 prosenttia lahjansaajista vie pakettinsa takaisin kauppaan.

Väärän joululahjat, väärä turvallisuus, väärä ulkoministeriö, väärä joulu.

Viimeinen väärä – se joulu – sitten paljastuu, konsa arki saa. Arvattavasti.

Sitä varten on keksitty markkinavoimat ja Soros.

* * *

Tänään mennään kauppaan ostamaan tuoretta maitoa ja Tapanin-ajelulle.

Kun olin tonkankokoinen, parin tunnin ajelu tehtiin Käyrälammen ja Jokelan kautta Musta-nimisellä hevosella, jolla oli kulkuset ja ohjastajana mokkeri.

Oi niitä aikoja!

Maitokin haettiin pääläriin, suoraan tonkasta.

Hyvää & turvallista Tapania, piispain ja marttyyrein kera

Pyhä Stefanos (koinee: Στέφανος Stephanos), tunnettu myös nimellä Protomarttyyri (koinee: Πρωτομάρτυρας Protomartyras) (tai kristinuskon ensimmäinen marttyyri) on katolisen kirkon ja ortodoksisen kirkon pyhimys, jonka kuolemaa Jerusalemissa vuonna 34 tai 35 pidetään kristinuskon ensimmäisenä marttyyrikuolemana. Nimi Stefanos tarkoittaa laakeriseppälettä tai kruunua kreikan kielessä. Vanhassa kirkkoraamatussa vuodelta 1938 Stefanos tunnetaan Stefanuksena.

Kuten historiasta tietoiset arvaavat, Stefanus on hevosten pyhimys, siis myös tuon lapsuuteni Mustan.

* * *

Tapanin aamun tarina tulee – mistäs muualta – Erottajan Ollilalta (Shell), jossa diesel on 0,924/l.

Vahvassa laskuhumalassa oleva isä vastaa kännykkäänsä, kaiutin päällä. Poika, heleä-ääninen, soittaa
-”Tule tekemään aamiaista, missäs olet?”.

-”Mie oon täällä kahvilla, ei täältä voi kotiin juosta. Otat perunoita, leikkaat kinkkua ja pienennät lihapullat, otat sipulia ja kananmunia, laitat paistinpannulle muhuamaan: se on pyttipannu. Teet pikkuveikalle ja -siskolle myös. Ei täältä pääse, kun täällä on niin kallis kahvi”.

Kahvi on 1,90, mutta sankarimme kaveri toteaa, että santsikuppi on vain 0,90.

-”No, sitte otan taksin!”.

Luen kahvia hörppiessäni aaton Lapin Kansaa, jossa piispa (Samuel Salmi, Oulu) kirjoittaa tervehdystä hiippakuntalaisilleen.

Hän aloittaa talouden romahduksesta todeten, että emme ole oppineet. ”Virheistäkin”.

Lapsus vai piiloviesti kärsimyksen positiivisuudesta?
Itse olisin kirjoittanut ”virheistäkään”.

Taksin tilaamisen sijasta pojalleen pyttipannureseptin puhelimessa lukenut miehemme ottaa oppia, virheistäänkin:
-”Haes meille vielä yhet kaljat, kun sitä taas saa: kellokin kun on jo yheksän!”.

* * *

Anteeksi ny, arv vieraani, että tulee pitkä tapanin-bloggaus, mutta koska allaoleva leike on sitaatti, voi sen käydä bongaamassa myös http://www.us.fi sivuilta.

Koska se kuitenkin liittyy eiliseen bloggaukseeni (otsikko: ahmadinejad jne), leikattakkoon paavin-bullien joukkoon tämäkin homofobisuus, paavillisempana kuin paavi ite (ja sen seuraajat, The Priests eilen ja joku suomalaispoliitikko aina vaan):

Britanniassa on noussut kohu Iranin presidentin Mahmud Ahmadinejadin paikallisella televisiokanavalla pitämästä joulupuheesta. Britannian hallitus pääministeri Gordon Brownin johdolla tuomitsi Channel 4 -kanavan päätöksen päästää Ahmadinejad ääneen.

Ahmadinejad sanoi puheessaan, että kansojen yleinen mielipide vaatii ”paluuta ihmisarvoihin”. Hän myös kritisoi BBC:n mukaan sitä, että useat maat ovat unohtaneet Jumalan profeettojen opit, viitaten tällä muun muassa kristinuskoon.

Israelin Britannian-suurlähettiläs Ron Prosor piti Ahmadinejadin valintaa sairaana vitsinä.

– Iranissa kristinuskoon kääntyneet tuomitaan kuolemaan. On perverssiä, että tällaisen hirmuhallitsijan annetaan esitellä näkemyksiään Jeesuksesta. Tämä on skandaali ja kansallinen häpeä, Prosor ryöpytti.

Myös useat Britannian parlamentin jäsenet ovat BBC:n mukaan tuominneet ”vaarallisen fanaatikon” Ahmadinejadin puheen.

– Tuomitsen Channel 4:n päätöksen päästää juutalaisten ja homojen vihaaja puhumaan vapaalle foorumille samaan aikaan kun hän valmistelee uutta Holokaustia, työväenpuolueen edustaja Louise Ellman sanoi BBC:lle.

– Kenet Channel 4 ottaa ensi vuoden vaihtoehtoiseksi joulupuhujaksi, David Irvingin vai Robert Mugaben, Ellman kysyi.

Channel 4 haluaa puheensa olevan vastapaino kuningatar Elisabet II:n perinteiselle joulupäivän puheelle. Kanavan uutis- ja ajankohtaisohjelmien päällikkö Dorothy Byrne puolusteli Ahmadinejadin valintaa.

– Presidentti Ahmadinejad johtaa yhtä Lähi-idän vahvimmista valtioista, ja siksi hänen näkemyksensä ovat erittäin vaikutusvaltaisia. Halusimme tarjota katselijoillemme katsauksen vaihtoehtoiseen maailmankuvaan, Byrne sanoi.

Channel 4 on lähettänyt vaihtoehtoisia joulupuheita vuodesta 1993. Ensimmäisen puheen piti homoikoni Quentin Crisp. Puheen ovat pitäneet myös muun muassa Brigitte Bardot ja Sharon Osbourne”

* * *

Osoitteessa http://anttiliikkanen.blogit.uusisuomi.fi/ on alkanut aika sähäkkä ja mielestäni monipolvinen keskustelu bloggauksen ”Yle, TV-1, häpeä” otsikon alla. Suosittelen. Varauksella.

* * *

Rovaniemen Ounashallilla tuli käytyä. Siellä oli Sime-Rock ja sata muuta pelaamassa ja polttamassa kinkunrasvoja vihreällä keinonurmella.

Siis siellä oli kaikki. Mitaleita ja maaleja vaikka mistä liigasta, Euroliigat mukaanluettuina, naisia voittoisina jne jne…

Mikä parasta, kärtsäri maksoi kerrankin oikean summan! (omantunnoon mukaan – itse maksoin, njaa, mitä se teille kuuluu. Kuuma oli!).

Parasta mahdollista joulun henkeä, indeed. Joulun lapselle (Lapin keskussairaala/lastenklinikka).

Ahmadinejadin puheenvuoro

Paavi, numero XVI (16) puhui Vatikaanista – onko maa YK:n jäsen? – joulumessunsa yhteydessä ja maailman suurin yleisö kuuli viestin: lastenraiskaajat eivät ole autuaita.

Tänään, joulupäivänä on toisen paavin, Ahmadenejadin, vuoro.
Englannin TV:n kanavalla 4, kilpailemassa kuulijoista ja katsojista kuningatar Elisabethin (II, 2) kanssa.

Persia, Indiana Jones, Sinuhe ja mitä kaikkea shaahinvastaista, kurdeja tappavaa media-taistoa.

Mielessäni on viime viikonlopun dokumentti (Yle-Teema): britti-islamin GB-retriitti, josta täälläkin kirjoitin.

Islamin ja katolisten totuus on tunkeutunut tai otettu vastaan Suomeen. Tervetuloa, luterilaisen, ortodoksisen ja sdp-smp-läisten tottuuksien joukkoon, tervetuloa…

Radio Yle 1 soittaa jouluyönä mormoorien pyhiä joululauluja, Leonard Bernsteinin johtama NY-filharmoonikot säestää (vai oliko se Herbert von Karajan – inte de så någå nuga?).

Akvitanian luostarimusiikki jatkaa.

Omassa kvartetissamme, Rova-kvartetti (kepeät mullat), lauloimme jouluna mieluummin suomalaisia joululauluja: ”Puer Natus in Betlehem”…

Piae Cantiones, Suomen vanhimmasta kaupungista, joka on palanut vajavan 10 kertaa.
Viimeksi Åbo leimahti 1827, jolloin keisari Aleksanteri sai tarpeekseen ja perusti jouluvalaistun Aleksanterinkadun Engelin kauniiden rakennusten kaavaan Kauppatorin luo, Havis Amandan lähelle.

Sittemmin lähti Turusta myös raitiotieverkko, valitettavasti, ja oikea joulupukki tulee Aleksille porojen…eikä kun raitiovaunun tuomana (suom Spåra).
Turulle jäi joulurauha ja Brinkkala, ”päin prinkkalaa”-sanonta ja Ilkka K (Kanerva tai se toinen pettäjä).

* * *

Toisaalla, Uuden Suomen blogissani, olen saanut aika laatuisan vastaväittelijän, perussuomalaisen demarin pojan Heinävedeltä. En ole varma, onko hän poika vai tyär, mutta sillä ei ole merkitystä.

Olen saanut joulun hektisimmän vaiheen, aatto-illan, siedettyä ja jouluyön sanoman pohdittua. Pieneltä, pieneltä osin.

Lähden vaeltamaan vuotta loppuunsa Kiinan Rovaniemen/Vantaan maailman suurinta joulupukkia mietiskellen.

Kuvankin tuosta netissä näin ja luovutan joulun jälkeisen siivoukseni kiinalaisten käsiin.

Mitä tuo tarkoitti? Sitä, että mie siivoon, muut matkustaa. Vuoroin vieraissa

;>/

Flunssakin on iskemässä (Cochsackie XIV tai Benedictus XVI, ihan sama…)

* * *

Erottajan Ollilalla (Shell, 95E 1,079) lehteilin aaton Kalevaa, jossa muuan markkinaliberaali lesotti viettävänsä joulun vaimonsa kanssa Marbellassa ja joulun jälkeen kokoontuvansa 5 lapsensa kanssa Itävallassa.

Minun ja potilaideni rahoilla, jotka ”eivät tee onnelliseksi”, sanoo hän haastattelun lopuksi.

Viereeni Shellin baarissa istuutuvat Pöystin ja Siimeksen näköiset 70+ – miehet.

-”Kävitkö kirkossa tai haudoilla, otatko kahvia?”

-”En, join koko yön kahvia, äiti pärjää haudassaan ilman minua, joka päivä häntä muistan”

-”Pahassa?”

-”En, hyvällä, ei se minua haudallaan kaipaa vaan hänen muistonsa, ei siinä kirkkoa tarvitse. Uskontokin on muuttunut, toista oli ennen”

-”Viime jouluna ei ollut kinkkua, nyt K-kaupassa oli halvalla nykerö, sitä söin, uskonto on muuttunut, ei sitä enää ole. En, en mene kirkkoon, otan kuule sittenkin sitä kahvia, kinkun söin loppuun”

Thomas, viime yönä uusittuna (TV-1, 23.50) kalpeni tuohon keskusteluun peilattuna; eikä tässä tarinassa käytetty kaasua lopuksi vaan jatkettiin keskustelua. Tosin poistuin enkä tiedä, miten.

-4,8C, pimeätä.

* * *

Siltä varalta, että Herlinin lehti ja siellä esitetyt huomattavasti railakkaammat kommentit – usein monelta eri puolelta, useammalta kuin arktisessa puskusrikapasiteetissa – kiinnostavat, tuossa linkki jouluaamulle:

http://anttiliikkanen.blogit.uusisuomi.fi/2008/12/25/kello-loi-jo-viisi-lapset-heratkaa/

* * *

Lapsuudessa ja nuoruudessa joulupäivän kohokohta oli joulusirkus – televisiossa.

Nyt katsoin dokumenttia ”The Priest”-ilmiöstä. Puolessa vuodessa you-tube´sta maailmanherruuteen.

Dokumenttia ja konserttia (ST Patrick´s Cathedral) seuratessa mielessä väikkyi kaikenlaista. Timo Soinista, irkkupubista ja Seitsemännen portaan enkelistä aina ”Limerick´ssä sataa ainaGuinness´iin asti.

Muistan hyvin kyyneleet silmissäni kun Seitsemännen portaan enkeliä lukiessa juoppo ja väkivaltainen isä lopulta kertoi sadun. Irlantilaisen sadun.

Katolisella kirkolla on ollut aikamoisia sisäisiä ongelmia, Irlannissa vielä erikseen ulkoisia – protestanttien kanssa.

Ehkä nuo kolme pappia ovat palsamia niille haavoille?

Kun ”The Priests” ryhtyvät Finlandia-hymniin, tulee vielä erikseen toisenlainen olo…

* * *

Tähän aikhan tavataan sanoa: ”Hyvää jatkoa”.

* * *

Katsastetaanhan nyt:
Harold Pinter on kuollut (kirjallisuuden Nobel 2005, Lapin ylioppilasteatterin viimeisin ensi-ilta!, hyvä Prisma!)

Barentsin hankkeet ovat jäissä (voi voi)

Chigagon logistiikka on jäissä (evvk)

Lapissa lauhtuu (+0,0C), njaa

GSM-punaviini on oikea valinta kinkun kanssa (2003!),
kiitos!

– MMM – 2008 palkintotehtävästä 4/10 on suoritettu (Tex Willerin väärtit oli helpoin)

– Vieraillenikin kaksi kysymystä EU:n kulttuuripääkaupunki-asiassa:

– mitkä ovat kulttuuripääkaupungit vielä jonkun päivän?
– mitkä ovat ensi vuonna kulttuuripääkaupunkeja
(tipsi: toisessa olivat samalla luokalla Wittgenstein
ja Hitler, joista vain Ludwig kiusasi,
tunnetuin seurauksin)?

Mepin Moka Maunon Jouluna

Komea urkumusiikki kaikuu Radio Yle 1:stä kun valmistaudun kaupalliseen joulujuhlaan.

Sellainen on, kun kaupan työntekijät virittävät itseään loppukiriin. Olen tavannut olla paikalla saarnani pitämässä – papin ohella.

Sitä ennen hion itseäni kuntoon Lapin Kansan taloustoimittajan Maunon poikkeuksellisen asiantuntemattomalla ja siksikin isolla jutulla EU-tukien maksamisesta.

Siinä on toimittajalla ja parilla kepu-Mepillä karussa niin asia, seikat kuin kokonaisuuskin. On katussa niin maan perusteellisesti, että oikeastaan vain yksi siinä on totta: joka nurkassa istuu keskustalaisia.

Onhan se selvää, että jos vallaton alkaa virattoman asialle, tulos on hulvaton. Vaikkei tässä tapauksessa näin olekaan.

Joutukaa puolestani – heti joulun jälkeen – Monopoly-pelinne siihen ruutuun, josta on mentävä vankilaan.
Jos ei sitten ole, niinkuin meillä valistuneilla, edellisen Monopolyn lappunipusta varastamamme ”Vapaudut vankilasta”-lappu lompsassa. Minulla on!

Sanotaan nyt sen verran, että EU-tukia ei makseta Suomeen miljardikaupalla ja niiden jakaminen on lähinnä keskustalaisten kunta- ja aluetoimjoiden hallussa ja se sujuu kohtuudella, ei hyvin.

Oltiinpa missä tahansa muualla EU-maissa paitsi siellä vankilassa.

Tähän teemaan liittyen hra Konttinen puolustaa Irlantia ja Soinia EU-demokratian ihanteen otsikon alla. Mielestäni hän tekee sen (LK 24.12. s 5) asiallisesti ja ansiokkaasti.

Kun kirjoitin asiaa koskevan kolumnin (”Soini ja Tintti Irkkupubissa”) oli missioni rauha: Kaakkois- ja Pohjois-Euroopan rauha ja keinot säilyttää ja/tai edistää sitä.

Siltä osin moitin Irlannin, Espanjan jne kansallisesti itseriittoisia hölmöilyjä, jotka tuota missiota vahingoittavat.

Tätä Konttinen ei nostanut tikun nokkaan. Näin hyvä, koska näin on hyvä.

* * *

Repo (piispa Tampereelta) puhuu aamuhartaudessa yksilöllisyydestä ilman pätkänkään piispallista nuottia.

Mutta ei hän piispa ole – niinkuin ei tarvitsekaan. Piispaksi kasvetaan, ei nimitetä.

Muuan – pari- kolmekin – piispaa on osoittanut, että latvasta puuhun meno lahottaa.

Jätettäköön heidät joulun kunniaksi nimeämättä, jos vaikka eivät ole enää edes elossa?

Edelleen ihmettelen erästä piispaa (kardinaali Ratzinger tms), että hän saattaakin vielä puhaltaa hehkua hiileen, joka liittoutuneiden toimesta Pariisissa 1947 ja sitä ennen Nürnbergissä luultiin sammutetuksi. Ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa – onko Vatikaani YK:ssa? Ei kai!

Ei ole, sammunut tuo hehku. Ei Suomessa, ei Saksassa eikä erityisesti Ruotsissa eli vastaavissa perustavaa laatua olevissa verkoissa.

* * *

Olen pahoillani, arvoisat vieraani, että jouluaaton aamu alkoi vähän kyynisessa hengessä.

Lupaan jouluaaton tästä eteenpäin jatkuvan sinapin, puuron, joulurauhan, Jeesuslapsen ja joulupukin merkeissä.

Kuusi ON sisällä, se EI OLE suorassa ja se VARISEE.

Tip-tap, Tip-tap lauloivat ihmiset eilen Napsulla ja Danny Kaye YLE-Teemalla.

Mie sitte Ounan, Outin, Tapin, Elnan jne kanssa laulan tänään pukille, jolla jo 25 vuotta sitten oli kännykkä (ei muuten, mutta Muorin piti päästä vahtimaan ukkeli kotio!).

Armoitettua juhlan aikaa.

Lapissa -4,4C, pienoisia lumihiutaleita sataa hiljalleen pienen Tulitikkutytön mielikuvan jäähtyneeseen pintaan…95E Prisman abc-pumpulla vihreällä kortilla vain piirun verran yli euron, 1,0284!!

Muovikynttilöiden meri on kohta tulessa, kinkku ja sinappi maarussa, mielet hyät.

* * *

Joulurauhan ja -mielen sisältöä muuten voisi maustaa Reetta Meriläisen (HS/ex taist) joulusaarnalla 24.12. (HS s 2).

Laittamattomasti alakulosta ja joulumielestä on hän sanansa asettanut.

Preludien aamuja

Ihan äsken, sunnuntaina, se oli Melartin, tänään Skrjabin, Zhukovin esittämänä.
24 preludia pianolle ja taas on aamu pelastettu. Jos kukaan ei olisi kertonut, olisin epäillyt säveltäjäksi erästä Puolasta Pariisiin elämää ja itseään paennutta…

Tosin Radio Yle 1:n kuutta edeltävä tingel-tangeli on kauhea, mauton ja tökerö niinkuin berliiniläisen/tukholmalaisen/brysseliläisen tavaratalon joulukuusi – tai se, minkä nuoret anarkistit Ateenassa polttivat.

Joulukalenterit, joita perheessä on nippu, alkavat olla finaalissa. Pakkasta on oikea määrä (-5,9C), aurinko nousee Suurkirkolla 09.35: hankkikaa Helsingin yliopiston kalenteri – NYT.
Koska Aalto-yliopisto ei taida myydä kalenteria tai tuottaa siihen sisältöä.

* * *

Parempiankin uutislähetyksiä olen kuullut kuin 23.12. 06.00:

En nyt tarkoita uutisten surullisuutta tai suruttomuutta vaan sitä, minkälaisia asioita tulee mieleen (Vanhanen, Stubb, YK:n turvaneuvosto, Zimbabwe, jouluruoat).

Eli ei hätää, aloitetaan tiistai.

* * *

Illalla TV-1 rakensi mission impossiblen.

Ensin tuli Teemalta toinen osa dokumentista joka kuvasi kuukauden mittaista islamilaista retriittiä.
Tarina oli taiten tehty ja kuoleman-uskonnon-manipulaation malliesimerkki (BBC). Siis ilmiö, ei dokumentti.

Sitten katsoimme Kotikatsomosta näytelmän Thomas.
Thomaksessa Pöysti veti Siimeksen tukemana laadukkaasti roolin, jota ei millään ehdoilla saisi uusia jouluaattona ko 23.45.

Mutta se uusitaan.

Lopulta Enbuske kysyy psykiatrilta ja muutamalta muulta, Valtaojaa unohtamatta, uskonnon olemuksesta.

Kysymykset oli Enbusken tiimin toimesta rakennettu tavalla, joka ei anna Pöystiä tai islam-retriitin sanomaa katsoneelle yksinäiselle miehelle mitään mahdollisuutta, ei mitään mahdollisuutta.
Ja ne esitettiin ihmisille, joilla ei ollut kuin yksi vastaus-vaihtoehto. Kyllä…tai siis Ei.

Tuon kokonaisuuden jälkeen Repo-niminen piispa ei tiistain aamuhartaudessa pelasta mitään – ei mitään.

Sielu on vammansa saanut, pysyvästi.

Toki minä toivun, mutta jokainen murha – median välineelläkin tehty – pistää sielun seinälle. Tai ei: puun ja kuoren väliin.

Ja tämä oli, hyvä YLE, joukkomurhaa.

Se ei Tampereen piispan odottelu-jargonilla miksikään muutu. Ei muutu.

Amen…

* * *

Vaikka pidän Jaan Krossista (rest in peace), en pidä erityisesti Matti Klingestä.

Siksikin HS 23.12. s C 2 (Veli-Pekka Leppänen) oli mukavaa luettavaa.

Vieläkin koskettavampaa oli äsken törmätä nuoruuden erääseen termiin, joka muodostui hyvin merkittäväksi: lyhdekohomologia.

Uppoudunkin tästä Klingen mollaamiseen ja Leray´n topologiaan loppupäiväksi.

Samalla muistutan, että Krossin Uppiniskaisuuden kronikka on loppuunmyyty ja sitä lainaavaa Ounasrinteen kirjastoakin uhkaa lopettaminen.
Toivottavasti uusi kulttuurilautakunta Rovaniemellä – mukaanluettuna kuvataiteilija Seppo Ahtinen – ymmärtää yskän.

Se oli siis lyhdekohomologia!