Fennomaanit nostivat kevättalvella 1939 jalalle kansakunnan kaipuun kulttuuriin.
Alakoululaisista alkaen kansa keräsi suomalaisen sivistyksen, tieteen ja kulttuurin tukemiseksi satojen tuhansien lahjoittajien ropoja.
Nyt tuo kansan lahja on karttunut jo 1 2000 000 000 :n rahastoksi, josta tänäkin keväänä tiede ja taide kuittaavat 32 000 000.
10% apurahan saajista on ulkomaalaisia.
Skotteja esimerkiksi.
Mitä lie fennomaatien ja aikansa alakoululaisten kanta tuohon kilttipukuisen tieteen tukemiseen?
Yksi suomalaisen sivistyksen kehto on 1100-1800-luvuilla ollut kirkko.
Vasta v 1863 kirkon hoitamat hoito-, huolto- ja koulutustehtävät alkoivat siirtyä kunnille, joita maassa vieläkin on kolmisen sataa.
Kirkolle on toki jäänyt osa huollosta, hoivasta ja merkittävä rooli kulttuurirakennusten hoidosta, hautuumaista liki jokainen.
Kirkolle on myös jäänyt sakramentteja, joista eräs on naisen ja miehen vihkiminen avioliittoon.
Kirkko on saanut tässä asiassa viestiä ulkopuolelta, maan rajojen takaa.
Kas näin:
”Monet euro-atlanttiset maat ovat hylkäämässä juurensa, mukaanlukien kristilliset arvot. Moraaliset arvot ja perinteiset identiteetit hylätään – kansalliset, kulttuuriset, uskonnoliset ja jopa seksuaaliset. Ollaan toimeenpanemassa politiikkaa, jossa suurperheet ja homoliitot asetetaan samanarvoisiksi, samoin usko Jumalaan ja usko saatanaan.”
(20.9. 2013)
*
Kun kuuntelin Suomen Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlassa puheita niin salissa kuin käytävilläkin, en löytänyt edelläolevan sitaatin ydinviestille tukea kovin paljoa – jonkin verran kuitenkin.
Tuki tuntui tulevan niistä osista juhlayleisöä, jotka ehkä olivat aikanaan, keväällä 1939, keräämässä säätiölle tuota nyt jo varsin isoksi kasvaneen pääomaan siementä.
200 000 suomalaisen panoksena.
Sivistykseen.
.
Niin, tuo sitaatti.
Jätän arvoisten vieraideni sivistyksen varaan tietää sen, kuka puoli vuotta sitten nuo sanat lausui.
Ainoa vihjeeni on, että lausuja ei ole koskaan laittanut killinkiäkään likoon Suomen Kulttuurirahaston tai valtionkirkon ylösrakennukseksi saati säilyttämiseksi.
.
Paasto alkaa tänään vietettävästä, suomalaisten kansalliseepoksen Kalevalan juhlapäivästä kahden yön kuluttua.
Syöpäistäänhän nyt mantelimössömme, hernekeittomme ja pannarimme – varastoon.
Sitä varastoa saatetaan vielä tarvita.
(kts Över-Kalix-ilmiö ja epigenetiikka; suomeksi Ylikainuu)
http://protomag.com/assets/the-new-heredity