Aino vai Lemminkäinen?

Kun Aino oli mennyt, oli jänis, ristiturpa, se, joka meni kertomaan uutisen kotiin.

Kun Lemminkäinen lähti, kertoi viestin…

On Kalevalan päivä.

”Sanon että oli kaiken sen arvoista tietää, vaikka vain päivän,
tunnin,
minuutinkin ajan,
mitä on olla olematta palvelija

Hah”

(s 345)

Kuntaliitto vaatii hoitotestamenttia.

Kas tässä:

”Saman peitteen alla
eri maailmoissa
selät vastakkain
sydämemme itkee hiljaa
yksin
muistohaudoisamme lepää
nuoruutemme rakkaus.”

(s 160)

”Hidastetun filmin tahtiin
Ahti taipuu virran mahtiin
suistuu syliin hyisten vetten,
kaduttaa jo Kaukomieltä

Tuolin toiselta kun tempaa,
itse kaatuu pyllyllensä.
Poika meni pirstaleiksi,
vilisti vesien myötä”

(s C 3)

* * *

Tänä keväänä kuolee suomalaisia lumenluojia professori (emeritus) Jussi Huttusen mukaan ainakin tuhat, ilman hoitotestamenttia. Rahaa palaa paitsi sortuviin kattoihin, myöskin tukkeutuvien koronaarisuonten availuun ja tukemiseen stenteillä. Toki perintöjäkin siirtyy ja perintöveroa kertyy Kataisen arkkuun.

Siitä huolimatta aamun rankin runo, yhtä rankka kuin viime öinen Peckipahin Hurja joukko, on alla olevan leikkeen viimeinen lause. Lukaiskaa!

http://www.hs.fi/keskustelu/Kolumni%3A+Euroopalla+ei+ole+aikaa+t%E4llaiseen/thread.jspa?threadID=231468&tstart=0

Tuo sama teksti on luettavissa Björn Wahlroosin työhuoneen seinällä, josta sen kipaisin lukemassa:

Taiatko takoa Sammon,
Kirjokannan kalkutella,
Joutsenen kynän nenästä,
Maholehmän maitosesta,
Yhestä ohrasen jyvästä,
Yhen uuhen untuvasta?

Mi on Pohjolan eleä,
Kun on Sampo Pohjolassa!
Siin on kyntö,
siinä kylvö,
Siinä kasvo kaikenlainen,
Siinäpä ikuinen onni.

Mäkilohiluoma (Kuntaliitto, kok), Kokkonen (Helsinki, kok), Ruokanen (kok-kesk) ja Mäkinen (sd) (kaksi viimemainittua arkkipiispaehdokkaita 11.3.) löytänevät samat teesit varmaankin työhuoneidensa seinältä, jos nyt heti käyvät sieltä katsomassa?
(s 19)

Snow Castle,. Ikea ja Mäki

Kirpeää oranssia
taivaankaaret pakkasella.
Lumottu metsä tunkee
ikkunan läpi.

Puheenjohtaja muistuttaa,
että asioiden lista on pitkä.
Mutta minä olen poissa,
paremmista syistä.
(s 65)

Tästä huolimatta auto on punainen,
Mäki pornoa ja kirjava,
Ikea kulahtanut,
sää vasta illaksi pakkasella

Ja Snow Castle odottaa jäänmurtajaa
Sampoksi yksinäiselle herrojen kaupungille

Thank God, it´sFriday

Käpertynyt itseensä,
itsekkyyteensä
on ihminen,
saarnasi hengenmies –
ja sanoi totuuden
itsestäänkin.

(s n:tta)

Hiljaisuuden miinakentässä
tyynnytän muistoni upoksiin
tähtien rivistöön
(s 125)

Aminophenazon
Aethylmorphine chloride
Metamorfoosi
todistajien läsnäollessa

Auli Kafka, tumma juutalaistyttö
jolla on kultaiset hampaat

vierivät asfaltilla

(ei sivua)

Jörkka

Olen viime ajat täällä APK:ssa viihtynyt suomenruotsalaisen sivistyneistön tanhuvilla.

Keskiviikkoiltana Voimala-ohjelmassa viihtyminen palkittiin.

TV-1 näytti neljä miestä. Niitä miehiä näytti kaksi naista.
Ohjelma ei, Arto Nybergin tapaan, ollut suora. Menetimme siis paljon alkuvoimaa.

Eikä siinä ollut Jörn Donner – nimistä 1960-luvun vihaista miestä.

Mutta Fanny & Alexander siinä oli, Oscar-ehdokkuuden arvoisesti.

Ingmar Bergman ei olisi voinut paremmin ohjata noita neljää miestä.

Ne arvoisista vieraistani, jotka eivät tunne Ingmar Bergmanin loistavaa filmatisointia omasta elämästään tai jotka eivät katsoneet 24.2. Voimalaa vaan olympialaisia, jääkööt ilman runoa tänä aamuna.

Ne taas, jotka tuntevat F&A:n ja olivat TV1-kanavalla, jäävät myös nyt ilman runoa, koska se jo eilen niin voimalla (neljän veljen) tuli lausutuksi.

Tietävätköhän he, mitä he tekevät? Saksan evankelisluterilaisen kirkon päämies (= nainen) ajoi Hannoverissa kännissä ja erosi.
Hei, haloo, kuuleeko esikunta, juoksuhaudoista kutsutaan!

Runon saamme APK:iin illemmalla, JLS.

* * *

siis:

Elävä sydän pysyttelee
kaukana uhrinpaikoista,
ei tiedä, mihin kääntyisi.
Ne jotka pyrkivät päämääriin
sanovat sitä pelokkaaksi ja typeräksi.
Minä ylistän pelokasta sydäntä:
sen pelokkuus on rohkeutta elää.

(s 78)

Lempeä kostaja

”Kansan tahdolla ei ole mitään te-
kemistä sen kanssda mitä kansa
tahtoo”

”Kun puolueemme viimeksi vaihtoi
kantaa, saimme tilalle loppuun
kuluneen”

”Politiikka on kansan
ennakkoluulojen
ennakkoluulotonta
hyödyntämistä”

”Mutta miksi Jumalalle valehdel-
laan niin paljon enemmän kuin
pirulle”

* * *

Edellisinä päivinä olen – kuten valistuneet arvasivatkin – Juhani Suomen Vorraaja – kirjan äärellä (Otava 2010), suosittelen lämpimästi, mutta älkää kadottako lempeän kostajan edessä kriittisyyttä, älkää ihmeessä.

Tämän päivän otsikko tulee tuosta kirjasta.

Sen sijaan tämän päivän mietteet eivät tule.
Ne tulevat toisen älyltään terävän kynästä.

Ei siis minun.

* * *

”Tietyissä maissa teljetään toisin-
ajattelevat hullujenhuoneisiin.
Meillä ollaan niin fiksuja ettei aja-
tella toisin.

Ja koska Relanderin kaveri – tämä Nevanlinna – on päivän HS:ssa, mukaan mahtuu myös runo:

”Sivilisaatiot kohtaavat, mahdollisuudet
janat kaukaisuudessa minun mennä valoa nopeammin
itseni läpi ajassa takaisin
DNA sykkii, olen neulanpään kokoinen pyrkimys”

* * *

Niin ohjaankin kirkon ystävät ja viholliset

tänään klo 22.00, TV-1/Voimala:

Ranuantien varresta toinen
Turkkuusesta toinen

mukana myös kaksi teologista tiedehenkilöä

Vain toimittajat ovat naisina

Tulevaisuus loittonee
päivä päivältä

Jerusalem odottaa

Ollin oppivuodet

Mikkelin Pallokissat – RoPS 1-1
(keskustelu embraer 190:ssa Rehn/Liikkanen: suosittelen erästä blogia, jota itse olen seurannut post festum 15.2.-31.12. 2009)

Kemi yläpilveä, -29C

Meillä aamusta +10,5C, maa hukkuu ja sontikka hajosi:

”Kuin vierii virta, aavikolla tuuli puhaltaa,
niin päivistäni tänään taas päivä katoaa.
Mut milloinkaan en murehtinut ole päivää kahta:
en päivää, joka jäi jo taa, en päivää tulevaa”

(s 71)

Edellämainitun ”blogin” sivulla 99 – 27.3. -09 – se sitten tulee vastaan:

”Aika saattaa haavan unohduksen rupeen ja nahkaan”

Kuka tuon onkaan kirjoittanut, kenen suuhun laittanut?
Nyt mitataan vieraideni sivistys (kerron joskus, jos ette hoksnokkaa)

* * *

Myrskyisällä lentoasemalla kirja tulee ”valmiiksi”

”…niin eli ikänsä kaiken,
Eli iloiten eikä surren,
pannen päivät pääksytyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäisiksi paremmat”

(s 239)

”Matkustajia Ke…”

Ötyä

Ihmeellinen lumi

Aamusta uusi lumi

Entinen oli sentään lunta

tämä on kuorrutusta

* * *

Olemme tehneet erehdyksen –
tosin virheettömän

Pian voidaan kaikki luonnonmul-
listukset korvata keinotekoisilla.

(s 109)

* * *

Jää minuun
kevään ensimmäinen koivun tuoksu.
Jää minuun lakastuneen puun haju.
Jää minuun lumen maku, saunaillan noki.
Jää minuun, varjona, auringoksi joka palaa.

(s 28)

Pitää kuivana sisäänhengityksen

Kiltit ihmiset? Eivätkö he kävelleet
kyselemättä keskitysleireihin.
Kiltit ihmiset? Eikö juuri heitä poljeta,
riistetä, sysätä laitoksiin.
Kerro mulle mihin kiltteydessä ja empatialla on pästy.
Paitsi tylsään avioliittoon…

(s 11)

Aamun lehti visto, kahdesti
Ei siis runosta niin väliksi
Kaksi laatikkoa saa katumaan,
että lehden laatikosta olen
hakenut

* * *

Älä unohda että pienetkin vastoin-
käymiset voivat ilahduttaa lähim-
mäistäsi.

Naispappi onnistuisi puhumaan
Jumalankin ympäri

(s 33)

Ei lauhdukaan

Hyvä viesti kestää toistonsa:

”Oi, että kääpiöiden joukkiot
ei aina vaanis jättiläisten teitä!
Ei järky heistä jätin kohtalot,
vuossadat vierressään ei muista heitä.

Mut suurimmankin hengen kammitsoi
lait ihmistuskan, ihmisrinnan täällä.

Ei tappaa nuolellansa myrkkypäällä
voi kääpiö, mut haavoittaa hän voi.”

* * *

Kun meillä Rovaniemellä kauhistellaan ja lastut kauas lentelee, voisi väleen käydä, ennen Messinan matkaa, myös päivän lehden vilkaisemassa:

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010022011157472_k6.shtml

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010012610991762_k0.shtml

Lauhtuu

Hyät ja rakkahat vieraani ja väärtini

Espoo ja Rovaniemi haluavat julkisten palveluiden käyttäjille tietoon, paljonko palvelut todella maksavat.

Tälle ylimieliselle, itseään täynnä olevalle palveluntuottaja-köörille tietoon:

Yksi hyvin koulutettu ja taiten hoidettu yksilö on yhteiselle yhteisöllemme miljoonien arvoinen.

Eikö tuota hintalappua pitäisi laittaa tiedoksi kunnalle, maakunnalle ja valtiolle ja sen ihtiään täynnä olevalle elättijoukolle?

Että muistaisivat, mitä varten me olemme nämä koulutus-, hoito- ja huoltopalvelut pystyttäneet ja miksi niitä maksamme edelleen?

Kun sitten olemme finaalissa – kalkkisviivoilla – voisi sen viimeistään kertoa: tuon miljoonien uhrin yhteiselle alttarille. Sitä se nimittäin on tuleva, oleva ja ollut.

Inhimillisesti, innovatiivisesti tai ihan miten sitä vain halutaan kutsua?

Miekin, ja siekin, ja hääkii…

* * *

Otin oppia näytelijöistä.
Peitin kasvot naamarilla,
jotta ääni kaikuisi paremmin.
Kätkeydyin, tulin kuulluksi,
mutta sielunkärki pysyi kadoksissa.

(s 67 – parane pian!)

* * *

Nainen sanoo Kemissä kuiskaten:
Lapin asiat ovat isoja
siksi ne aina
eivät onnistu,

hah-hah-hah.

Nainen on pitkä
vihassaan.

(s 00)

* * *

Olenhan toki
ennenkin nähnyt
luovuutesi jälkiä
…..Jumala

Mutta, että
seitinohuella
lumipitsillä
verhoat paljaat
puut

Ja ihan vain
ihmisen iloksi.

(s 13)