HALLSTATT 1.0

Navigaattorin ”lyhyin reitti’-asetuksen ohjaamana siirryimme 100 pikkukylän 30km/h kautta 396 km:n taipaleen Saksan Mercedes Benz – kaupunkiin kahdeksassa tunnissa, +25C.

HALLSTATT (Itävalta) kuvaa koko Keltti-landiassa tuhatvuotisen tarinan, johon liittyy yksi ”jos-historian’ tärkeimmistä hetkistä: v 390 eKr.

Asiaa aloimme miettiä Vix’ssa, Mont Lassois’n vuoren huipulla. Vuoren juurelle on haudattu kelttikoristeita ja prinsessa n v 500 eKr.

Vain hetki tuon jälkeen keltit ryöstivät Rooman ja jälkiselvittelyissä heidän päällikkönsä Brennius, sen sijaan että olisi hyvän tavan mukaan tappanut tappion kärsineet, ryöstikin vihollisilta – voi voitettuja – heidän kultansa ja kunniansa huudahtaen miekkaansa punnuksena vaa’assa käyttäen

”VAE VICTIS”

Nolatut roomalaiset siis jätettiin tappamatta. Seuraukset olivat kauheat

Koko hieno ja mahdollisuuksia sekä demokraattista ja solidaarisesti maailman sivistynyttä rauhaa takaamaan varmasti potentiaalisesti  kyenneet maailman toivot menetettiin Caesarin julmaan kostoon reilut kolmesataa vuotta myöhemmin.

Gallian tuho sinetöitiin Alesiassa 52 eKr ja heidän nuori johtajansa tapettiin 35-vuotiaana ja se oli siinä.

Sivistynyt Eurooppa menetti tulevaisuutensa, joka olisi ollut sävyisä, empaattinen ja tasa-arvoinen kuin Buddhan päiväuni.

Tilalle saatiin Galicula, Nero, Napoleon, Bismarck, Hitler ja Trump.

Aamun kuva: (-aLii- 22.7.-17): ”Se ihana asterix-etoksinen keltti”

Vercingetorixin finaali

Yöllä satoi +23C. Sunnutaiaamu valkenee raikkaana hotellissamme, joka kolmelta hengeltä maksaa 77€. Talo isäntineen, leikkisine leijonanmetsästäkoirineen ja loisteliaine aamiaisineen on kuin Agatha Christien tarinoista. Taustalla aamiaisella soivat vaimeasti J.S. Bachin Brandenburgilaset. Elämä selvästi on eräässä huippukohdistaan. (Sylvia-hotelli Chântillon s/Seine, älkää ajako ohi 😇)

Keltit ovat homo sapiensin eurooppahaara, joka piti vuosituhansia toisistaan erossa välimerisen antiikin ja lähi-itäisen jumaluuden pohjoisesta narratiosta, välillä myös yhdistäen ja assimiloiden.

Ukraina (silkkitie!), Balkan (antiikin mytologia), Iberia (huom baskit) antoivat kelteille mahdollisuuden, jonka Caesar viimeistään tuhosi. Kelttien kullalla kiilloitettu tarina loppui julmasti v 52 eKr.

Sitä ennen niin golf, irkku/skottiwhiskey kuin Hadrianus Wall’kin takasivat, että Stonehenge ja druidit sopivat elokuvakäsikirjoitukseen: ”Taistelu Galliasta” (2001), Max von Sydow

Kun tänään lähdemme todistamaan Hallstatt-kulttuurin kelttitasa-arvon rautakauden (1200-475 eKr) naisellista olemusta, arvaan että alamme lähestyä taipaleemme ydin-aluetta: Kiinasta Irlannin läntisimpään kolkkaan

Kerron kyllä, pysykää kuulolla.

kuva (-aLii- 22.7. -17) : Silbury Hill, 6000 eKr

 

Sinikelttinen puolue rp

Ukkosta pukkaa Ranskan Clermontissa, jossa sankareita ovat Vercingetorix ja Macron ja hänen ihana vaimonsa, eivät Brutus-Halla-aho petettyine vaimoineen saati isänsä pettänyt Marine Le Pen.

Perustimme kuitenkin Soinin psykiatrivaimon kunniaksi uuden puolueen, vaikkei Timo ole ymmärtänyt ”Kyösti-Kallio”-viiksiä kasvattaakaan. Vielä.

Annoimme paikallisessa Kelttimuseossa puoleelle sen ansaitseman nimen ja kuvankin. Sininen on väri, jolla muinois-Soinit ja -Fennanderit itsensä identifioivat, ei punaviherkupla tai Niinistön ties minkävärinen Lennu.

Mielestämme kelttien kulta-, diskuteeraus- ja oikeudenmukaisuus- (kts Wahlroos, Nalle&Buntta) pitoinen historia on ollut riittävän tärkeä opeteltavaksi,

Jatkamme vielä huomenna kelttinaisten parissa (kts Niilo Aikio: ”Tanssi paholaiselle”), jotta kuva eurooppalaisuudesta vähän enemmän ja tasa-arvoisemmin tarkentuisi (Chatillon sur Seine, kelttinaisen hauta Vixissa).

 

Kuva: Kelttien ent perussuomalaiset (nyt ”Sinikelttiset”) ovat saaneet nimensä tavastaan maalata itsensä ja ohjelmansa siniseksi (Historialehti 4/2015, s 16)

Guggenheimin mätämuna

Torstain mittaan hiukan tihuutteli, mutta perjantain ”pitkikselle” (720 km) on lupeissa kohtuullinen sää.

Viides teemamatka todentaa edellisten kokemukset, joiden kanssa viimeisen viikon hyvin voi elää: mätämuna-rulettaa.

Vasta aika näyttää, onko todella näin vai kultaako aika muistot.

Bilbaon Guggenheim ei taidehistorioitsijoita saanut sisäänsä, mutta ”oheismuseoissa” oli heille koettavaa sen edestä. Miulla lepopäivä 😳

Edessä on viisi Euroopan ja kaksi Suomen poronkusema-taivalta – kuten edellä sanottu – tutun ristivetoisissa tunnelmissa.

Kelttien osalta opittavaa vielä on, mutta myös 30-vuotisen sodan Münster voi nostaa aivan uusia, kenties kaikkia viittä tutkimusmatkaamme yhteen sitovia ”liimoja”.

Tällaisten tutkimusmatkojen yksi ehdoton elementti on luottamus.

Sitä ei oikein ole varaa menettää. Toinen välttämätön rakennuspalikka on teema. Eurooppa, ihminen ja niiden kohtaanto.

Niistä pitäisi olla aika pitävä ”diili”.

Ihmisen tarina (Harari) ja luottamuksen jeremiaadi (Mätämunan muistelmat, Heikinheimo 1997, Otava) vielä aikansa hioutuvat.

Matka käy Kelttimuseoon (Musée d’Argeologie Bergoim), jossa toivon kohtaavani ”Ison päällikön” eli VERCINGETORIX’n: Siinä se elämä on.

päivän kuva puhuu puolestaan

Mitä eroa: saamelainen, keltti, baski?

Keskiviikon sää Biskaijassa oli tiistai-illan ukkosesta huolimatta painostava, torstaina on Guggenheimin luvattu Bilbaossa kastuvan 80% todennäköisyydellä. Aamusta +18C, asfaltti kiiltelee.

Kelttien tärkeitä asioita ovat voima, tammi ja keskustelu. Edes historiaa eivät keltit ole kirjoittaneet. Sitä on kerrottu sukupolvesta toiseen kuin Karjalassa Kalevalaa. Siinä keltit ovat saamelaisia: bardit joikaavat asiat ja ihmiset. Siksi emme paljon kelttien 30 000 vuoden historiasta koskaan tule tietämään.

Baskit taas ovat tuhannet vuotensa eläneet omissa oloissaan ja kielellään syrjässä kaikesta, kultaa kunnioittamatta, joka taan kelteille tuntuu olleen kaikki kaikessa. Saamelaiset puolestaan eivät taida kullanhuuhdonnan perinteestä paljon piitata.

Yksi asia taitaa olla Euroopan ainoille alkuperäiskansoille – saame ja baski – yhteistä: vissit geenit, joita keillään muilla ei ole.

Valitettavasti ainoastaan saamelaiset ovat tuon virallisen ”natiivi-statuksen” saaneet. Miksi eivät baskit?

Baskien vahvaa osaamista ovat laivanrakennus ja valaanpyynti. Kalastajasaamelaiset tehnevät seuraa: kulkutus ja kolmelaitainen.

Tutustuminen 1500-luvun San Juan -laivaan, jolla baskit matkustivat haaksirikkoutumaan Kanadaan, oli keskiviikon juttu. Samat baskit rakensivat myös Kolumbukselle Santa Marian ja vieläpä purjehtivat sen Länsi-Intian saarille 1492-4.

Bilbaossa tehdään Helsinkiin lähijunia ja Helsingin harmiksi Guggeheim. Helsingille jää kansallismaisemaa koristamaan Alvar Aallon sokeritoppa, jonkun tökerön makumestarin maailmanpyörä ja täysin käsittämätön rantasauna: hyvästi Uspeskin katedraali ja muu nousukasmaisena vielä äsken koettu Engelin empirekeskusta (200v).

”Huomenna mennään Korkeasaareen, koko päiväksi”.

Vielä niistä alkuperäiskansoista ajalta, jolloin homo sapiens aikanaan jääkauden jälkeen pääsi vauhtiin: ukrainalaiset, balkanilaiset ja iberialaiset. Valitkaa omanne.

 

Aamun kuva (-aLii-): Oikea, postneanderdalilainen saami-baski-keltti a’la Iberia-Balkan-Ukraina

***

Matkalukemisena oleva Seppo Heikinheimon (”sit tibo terra levis”) kirja ”Mätämunan muistelmat” alkaa edistyä.

Nimet ”Lemmy”, ”Jorma Rytkönen”, ”Kirsikka Moring” ja sitaatit valtakunnan valloittamisesta laukaustakaan ampumatta, sen omin sisäisin voimin, virittävät aika lailla. Sehän juuri nyt näyttää olevan Xi-laisten strategia joka puolella maailmaa, myös Suomen Lapissa ja Afrikan Ugandassa (Sun Tsu: Ping ta).

On aivan ilmeisesti itsemurhia, joita ei pidäkään yrittää estää (Sokrates, Goebbels, Heikinheimo, Zenon…).

Voitin kirjan kulttuuriyhdistyksen arpajaisista. Kiitos siitä!

Pidänpä siis tänään kirjan parissa palautumispäivää taidehistorioitsijoiden ajellessa onnikalla Guggeheimiin sadetta pitämään.

Kaikki elämäni Barcelonat

Liki kahdeksantuntinen vaelluksemme Portoon (ransk Bordeaux) vanhan keskustan kaduilla 40 celciuksen helteessä, merkkejä kelteistä etsien, tarjosi uuden tulokulman.

Olen eri seurueissa ja tarkoituksissa kahlannut Eurooppaani pitkin ja poikin viimeistään 1957 (S/S Oihonna) alkaen ja alan vähitellen jotain aavistaa.

En totuutta, mutta oman sieluni luomaa peiliä (mirror) tästä sapiens-ihmisen maailmasta.

Kun helteisessä tiistaikävelyssämme kohde kohteelta löysin peruskokemuksen milloin Barcelonan Miro- museosta, milloin Firenzen Santa Croze-kirkon keskustelevista haudoista, milloin taas Pielpajärven kirkosta Inarissa, oli suorastaan pakko etsiä pienintä yhteistä ja suurinta yhdistävää.

Ehkä teemamme, tammen ja ristin, kuun ja auringon ihmistä, tätä kelttiä, vielä asiaa onnistuu kirkastamaan.

Olemmehan me kaikki eurooppalaiset, Bordeauxin kellojenvartijoita myöten, enemmän kelttejä kuin englantilaisia, ranskalaisia tai pohjoismaalaisia.

Israelin ja Allahin, Budhan tai Siwan, tai vaikkapa Torin tai Ukkosen Jumalan ”perässähiihtäjiä” emme siis ole?

Bordeaux kannattaa kahlata huolella, mutta sen saa rauhassa sekoittaa Ateenaan, Roomaan tai Barcelonaan. Niin vahvaa on siirtomaaherrojen vaikutus ollut, Macaota ja Djakartaa myöten.

Niin, keltit: kerron heti, kun löydän heidän tammensa, ristinsä, ylpeytensä ja kykynsä diskuteerata.

Sen täytyy olla enemmän kuin Asterix, kuu, aurinko ja taikajuoma. Sen taikajuoman me testasimme emmekä sammioon tippuneet.

Aamun kuva -aLii- 19.7.: Helle räjähtää salamoiksi taidehistorioitsijoiden kasvojen edessä

Viimeinkin Trumpin Seurassa

On kuumaa pidellyt, liki +40C. Pariisissa joku vuosi sitten vinon hymyn kera kerrottiin, että se se vasta vanhuksia tappaa. Oulussa on tutkittu, ettei se niin mene: tappaja on kylmä.

Miten vain, Trump on väärässä ja media näyttää hyljäneen Iivisniemen keisarin, mutta uutta auktoriteettia ei yksikään Tervo, Saukkomaa tai Ervasti ole esittänyt seuraajaksi.

Päivän mittaan, Keltti-asiassa, etsimme suolan, konjakin ja tammen maailmoista mausteita teemallemme.

Paras ehdotus lienee se, että ilman Cognacin kylän tietäjiä ei perussuomalainen ministeri sikakallista XO-juomaa kittaisi vaan tyytyisi humaltumaan puolueen (Siniset tai Persut) kesäjuhlilla Kossusta tai Suomi(R)viinasta, joista taas Halla-aho ei ymmärrä hölkkäsen pöläystä.

Saati demareiden ehdokkaat TP-vaaliehdokkaiksi.

På finska eller på svenska.

Bordeaux on nykyisin kuin Kemi: kukaan ei, eivät edes kiinalaiset, tule pelastamaan metropolia katastrofilta, joka johtuu siitä, että Suomea lukuunottamatta kaikki EU-maat (ja GB & muukin mualima) tietää näytetyksi, että ”viina se on ollut meänkin perreessä kaiken pahan alku ja juuri”

(kts Mikko Niskanen: ”Kahdeksan surmanluotia”).

Aamun kuva: ”Tapa huuhtoa hellettä, kolme vaihtoehtoa” (-aLii- 17.7. -17)

Vae Victis

Säitä jo pitelee, Piktumissa – Michel Foucaultin synnyinkaupugissa, retkemme ”Kahden taidehistorioitsijan kanssa Euroopan syövereissä 5.0” etenee. +34C.

Foucault, kelpo keltti, kirjoitti seksuaalisuuden historiasta, psykiatrian klinikan synnystä ja muodostui nykypsykiatrian kannalta kauhukakaraksi (k 1984).

Keltit (n 1000 eKr – 1000 aD, ilmeisesti kauemminkin menneisyydestä aloittaen ja nyky-Skotlantiin ulottuen) ovat myös kauhukakaroita olleet (Anatoliasta Madeiralle), mutta ehkä kauhein oli Rooman valloittanut Brennus – tai sitten Obelix 🤔.

Brennus heitti miekkansa vaakakuppiin, kun mitattiin kultamäärää, jolla Rooma suorittaisi sotakorvaukset hävittyään Kelteille pääkaupunkinsa 390 eKr, tokaisten ”Vae victis”, voi voitettuja,

Nyt sama tilanne lie korvausten maksajilla, joita johtaa PM Theresa May:

”Voi voitettua minua rukkaa, riittäisikö Pöljän pysäkin vakiokeltti-Kataiselle 100 miljardia”.

Suurista suurin Kelttien Rommel, Montgomery ja Mannerheim lie ollut VETVINGERTORIX, kelttipäällillö, joka tapettiin kostoksi Roomassa Caesarin pettämänä n 50 eKr: ”Veni, vidi, vici – e Tu Brute!”

Näitä me tutkailemme, tällä kertaa siis helteessä, mutta tänään toki selvittelemme ensin Caronnen rannan +37C:ssa, mitä kelteillä on ollut tekemistä korkea-olkaisen punaviinipullon kanssa (Bordeaux), vasta viikon päästä siirrymme luisuolkaisiin (Burgundi).

Tässä välillä tutustumme maailmamme laivan- ja Guggeheim-rakenteluun, joskin taidehistorioitsijamme väittävät, ettei kelteillä ja baskeilla ole keskenään tekemistä. Eikä Espoon metrolla tai Olympiasataman wannabe- taidemuseolla.

Saamelaisilla niinkin.

Pysykää kanavalla, niin tämäkin selkenee.

Aamun kuva (-aLii- 16.7.): Kaksi taidehistorioitsijaa tarun ja tottuuven puristuksissa

Druideja ja trupadurixeja Vuorella ja sen vaiheilla

Lämmintä pitelee vaikka aamu onkin kostean sumuinen ja kelttien jäljillä kaksi vahvaa pettymystä pilasi kesän keskimmäistä lauantaita.

Etsikää kelttinne muualta kuin Abbye Le-Mont-Saint-Michelista tai Saint Malon muurien sisäpuolelta. Tai lukekaa kaikki Asterixit sekä kirja ”Kaikki se valo jota emme näe” (Anthony Doerr),

Koska vieraani käyntilaskurista päätellen ovat nyt tauolla, siirrymme Pointiersin katedraalin vaiheille sen enemmittä pulinoitta.

Kireitä siimoja, älkää antako polttaa itseänne huolimatta Lapin Kansan esimerkistä (15.7.) loppuun ennenkuin Tavivaaran krematorio valmistuu.

kuva -aLii- 15.7.: 100 000 muutakin päätti lähteä samaan aikaan St Michel-kuninkuusraveihin ja -luostariin sekä Saint Malon ”Inter-Muras”-maailmanperintökohteeseen ja nyt Finnairin CEO Vauramo vaatii Lappiinkin 10 kertaa enemmän näitä kokemusmetsästäjiä kuin tänään

*

Ihan asiasta sanoen: Abbey Le Mont-Saint-Michel on kehittänyt logistiikkansa viimeisen päälle ja Saint Malossa selvästi pyritään samaan. Mutta turistien määrän on annettu paisua niin suureksi, etteivät algometrit pysy perässä. Ei Eiffelillä, ei Venetsiassa, ei Firenzessa. Ja, jos CEO Vauramoa kuullaan, pian ei Lapissakaan.

Lisäksi se rahamäärä joka sujuvaan ja laatuisaan ”pakettiin” tarvitaan, on niin ”huge”, ettei siihen monen toimijan rahkeet riitä. Vain yhden onnistumisen olemme kohdanneet: Brysselin uudenuutukainen ja huisin kallis ”Euroopan historian museo”.

Power point 1077.0

Vilpoista, mutta alkavalle ”Le Mont St Michell-kipuamiselle” lupeissa neljä plussaa lisää.

Neljä vuotta sitten, kelttejä hebrideiltä etsiessämme tormasimme Hastingsissa (taistelu Englannin herruudesta, 1066 aD) ”Raatteen tie” 1.0:aan, viikinkeihin, herttuoihin ja lopulta UK:n nykyiseen ”perustuslakiin” (Magna carta, 1215).

Perjantaina, Ranskan kansallispäivänä Vilhelm-herttua oli taas vastassa: Bayeuxin Notre Dame katedraali ja maailman kait ensimmäinen power point Hastingsin taistelusta, kelttien ja tammipuun nimeen, on nyt ”done”.

58 diaa, 70 metriä pitkä nauha (50 cm korkea) on koettu, gobelliini ja sen suojaksi Vilhelmin Odo-veljen (velipuoli?) rakentama upea Notre Dame – katedraali.

Näitä Hannibalin, Hadrianuksen, Hakkapeliittojen, Oxenstjernan ja Ilmari Rytkösen uskomattomia seikkailuja tutkiessa unohtuvat niin Trump, mikä tahansa Niinistö ja jäävätpä omat iltalääkkeetkin ottamatta – paitsi Calvados. Aamulla (+15C) en lääkkeitä ota, koska ne väsyttävät Datsun100A 2.0:n vastuullista kuskia, ei illan pieni Calvadostujaus.

Keltit tunnetaan tammestaan, romanialais-itävaltalaisista juuristaan ja ruotsalaistyylin arroganssistaan, mutta myös ”diskuteerauksestaan” (sekin kait ruotsalaista tai ei ainakaan perussuomalaista). Druidit ja trubaduurit (kts Asterix).

Pikku vinkki: Kelt-iberit pesivät iltaisin hampaansa hispanialaisella pissalla (jos luotamme antiikin lähteisiin – ja mehän luotamme, mutta minä käytän Elmex’a)

Aamun kuva -aLii- 2017 (940v power point 1077 valmistumisen jälkeen): seurueemme ennen hampaanpesua pitää suunsa visusti kiinni, sikarin palamassa