Ilman alaleukaa

Tuntuisi, että alkaa tulla politiikkaa politiikkaan – viimeinkin.

Pörssi on alkanut keinahdella, joka tuo väkisin mieleen demareiden ja SAK:n tv-mainoskampanjan. Jos tämä väärin lähtee menemään, voi vessarahasta ja koulu-kuluista tulla nuukaa ja raha enemmän kuin nyt ratkaisee. Ökyllä ruoka – eikä ole luomu- tai KePa-ruokaa – ei pöydästä lopu, mutta leipäjonoissa on ennestäänkin kansaa.

Ratkaisee raha toki nytkin: on olemassa kouluja, joissa varallisuus (vanhempien) merkitsee ja lukio, jossa omavastuut tuntuvat tiukilla olevan perheen taloudessa (oppikirjat ja -materiaalit).

Puhumattakaan keski- ja korkea-asteen koulutuksesta, jossa opintorahaa on jo pitkään (12v) vaadittu nostettavaksi ja mäkkärissä myyty riistopalkalla roskaruokaa sittenkin perustarpeista tinkien. ”Valistunut” osa yliopistoista (rehtorit Riepulaa lukuunottamatta) vaatii lisäksi lukukausimaksuja muillekin kuin vieropalkisen nuorille.

Lapin radion vaalitentissä 27.2. ”lupasin” hoitajien palkkoihin +40% (joka on toki vähemmän kuin mitä Sailas on ennustanut: +100%). Se sai hoitajat paikallisessa Poroaapisessa raivoon, kun vertaus lääkärin palkkaan ei mennyt perille – eikä mene muuten vastakaan. Oli minulla alaleukaa tai ei (ulkonäköparjaus-rules, ei taida olla demari-rules?)

Voi olla, että kolmikannassa kokoomukselle tulee kohta kylmä, kun lupauksia alkaa perätä kokoomuslainen ay-johtaja kokoomuslaiselta työnantajalta. Toivottavasti edes valtionvarainministeri on demari, koska kuntien edus-elimen (Kuntaliitto) voi arvioida aika tiukasti olevan porvarien (kesk) näpeissä.

Vain toimitusjohtaja on demari (hänkin samasta, kalliisti opiskellusta lukiosta yo 1965 kuin minä).

Eläkeläisten kaffeella tänään Kansankadun Unionin kupeella oli aika luja meininki: kaikki äänestävät. Olisi siitä oppia muidenkin otettava. Ihan kaikki eivät 59:ää aio piirtää, tosin vielä on niilläkin harvoilla aikaa vaihtaa mielipidettä.

Mainokset

Panelistin pakistusta

Tämän vaalityön paneelit ovat yhtä vaille lusittu. Kemijärvellä on vielä meininki viikon kuluttua sunnuntaina, 11.3., käydä lopettamassa hiihtolomaa keskustalaisten paneelissa. Kemijärvi on se kylä, johon ensi vuonna elämysmatkustetaan hyöryjunalla (Ukko-Pekka-veturikin taitaa olla jo huollettavana Rovaniemellä)

Hiihtoloma menee Jyväskylässä ja Äkäslompolossa, joista sitten on meininki tehdä teräviä atakkeja vaalikansan sielunpintaan.

Päivän saldo on
1) Lapin radion puolituntinen Johanna Ojala-Niemelän rinnalla SAK:n ja sota-valtion asioita kompastellen pohtien. Muuan edeskäypä antoi arvosanan 9 1/2, johon on tyytyminen.

2) KePa:n paneeli Alvar Aallon piirtämässä kirjastossa, jossa tutut ihmiset olivat mukana – Törmäsen Timo ensimmäistä kertaa samassa köörissä. Maailma tuli parannettua, EU kehuttua ja kehitysapu nostettua Halosen ja Tuomiojan tuella yli 0,7%:iin. Kiitos vain kaikille mukanaolijoille, arvatkin ostin (lasten nimiin, tietenkin).

Paneelien järjestäjät ovat valtaosin nähneet aika lailla vaivaa valmisteluissaan – tässä on aiempiin vaaleihin nähden menty eteenpäin. Mutta asiat ovat vaali vaalilta menneet harmaammiksi – siis vähemmän musta-valkoisiksi. Niiden luonnetta valaisee hyvin Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogi (www.hs.fi/blogit), jossa vierailen päivittäin.

EVAn laaja, toistakymmentä vuotta kestänyt mielipidemittari osoittaa, ettei suomalainen äänestäjäkunta ole huolissaan kuin ilmastonmuutoksesta. Joten siitä poliitikotkin sitten ovat huolissaan, jos eivät tartu Jyrkin täkyyn SDP:n ja SAK:n ärhäkästä, aikaisemmin Niinistön kampanjaa edistäneen mainos-ammattilaisen ideoimasta kampanjasta. ”Omat koirat purevat”, Jyrki (Siilinjärveltä)!

Taiteiden yö

Perhe meni katsomaan, kuinka Lappiatalon sortuviin rakenteisiin ajetaan sick-house-syndroomaa (vettä tupaan, niin home pakottaa remonttiin).

Olli Tiuraniemen tarina oli isosti lavastaen laitettu scenelle, ihmiset olivat pukeutuneet siististi (itselläkin musta puku, mutta ei kravaattia, kun se Tennilän Lapissa ei kuulu kuvaan).

Ollin teksti on hyvä, koko Lapin Alueteatterin kööri osuu kymppiin ja yleisöstäkin valtaosa viihtyi.

Ohjelmalehtisen grafiikasta täydet tähdet (Väyrysen Ilkka).

Mustan Joen Syke ei ole varmaankaan samanlainen kassamagneetti kuin psykiatreja rajusti ja ”leikillisesti” mollannut Marilyn, mutta parempi se on. Ja oma! Eikä mollaa psykiatreja.

Yleisön joukossa oli oleellisesti vähemmän kansanedustajaehdokkaita kuin päivän paneelissa Invalidiliiton palvelukeskuksessa, jossa Mariapori edelleen rauhallisella äänellä puhui palturia EU:sta, mutta opetti kuinka veroja tehokkaasti kierretään.

Verorahoillahan met emme tee mitään, ei niin yhtään mitään!

Verot onkin siis syytä siirtää valtion/EU:n/kunnan/maakunnan/lastenlasten maksettaviksi (tarpeeton yliviivataan)

Oma ääneni ILKK:ssa ei edelleenkään ollut rauhallinen ja verojakin maksan pitkälle syyskuulle joka vuosi, loppuvuodesta jää omaankin käyttöön.

Tasa-arvo rulettaa

Media on päättänyt demareiden osalta, että taistoa Lapissa käydään naisten kesken. Sama asia keskustalaisilla käy miesten kesken.

Sapporossa kuitenkin nyt on lappilaismiesten vuoro, kun mäkeen kiivetään.

Hyvä Rollo, hyvä Manniset, hyvä Olli.

Tuosta täytyy ottaa mallia ja laittaa mies-energiaa peliin. On oikeastaan sääli, ettei Kuusamo kuulu Lapin vaalipiiriin. Siellä on aina ollut enemmän tasa-arvoa kuin muualla mualimassa.

Samalla kun toivotan Pirjo Manniselle, sen veljelle ja Harri Ollille (obs! kaksi miehen-nimeä samalla ihmisellä) edelleen tsemppiä Sapporoon myös tuomaripelin uhrina ollen, toivotan myös sitkua Tatjalle lappilais-köriläiden (Simo, Paavo, Hanski) kanssa ja itselleni kaunotar ja hirviö – asetelmassa (Johanna, Maija).

Tasa-arvon luvattu puolue – tai ainakin sitä lupaava – on ihan maskuliinien varassa, joka ei ole hyvä eikä huono, joten Timollekin voimia siellä naisten keskellä.

Pääasia, että menestys jatkuu Sapporossa ja tasa-arvo Lapissa!

MTK-rules

Potilaiden välillä ehtii käväistä vaalipaneeleissa.

Tänään oli vuorossa Maataloustuottajien keskusliitto, jonka osa panelisteista luki kolmikannan ulkopuoliseksi, mutta me muut tiesimme paremmin: mukana on – ja painavasti.

Metsä, viljelys, maatalousyrittäminen ja Sukevan vankilan 50 lehmää pelastettiin, mutta vielä jäi avoimia kysymyksiä – ja paljon. Meitä istui kolme tulevaa kansanedustajaa rinnatusten kuin varekset airalla, samaa hallituspohjaa vaatimassa.

Ne 50 lehmää ovat joutumassa RISEn (rikosseuraamusviraston) ulkoistus- ja tuotteistus-projektin uhriksi. Het edustavat geenimanipuloimatonta itäsuomalaista kulttuuria ja tottelevat lajinimeä kyyttö.
Heitä on 250 eri puolilla ripoteltuina, mutta nämä 50 sopisi hyvin ottaa nyt autoon ja viedä Apukkaan.
Elämysmatkailua, pihviä ja maitoa kahvin, pizzan ja kokiksen sijasta. EU:n maaseutuyritystukirahastot varmaankin kaivaisivat kuvettaan, jos joku tälle ryhtyisi. Miina Äkkijyrkkäkin voisi olla tyytyväinen?

Lappi- ja EU-Antin arvot ja idealismit ovat nyt viimein järjestyksessä ja ne on ladattu http://www.youtube.com (hakusana on liikkanen).

Hetken raina kestää lataantua, mutta sitten!
Nokia N70 on vimpain, jolla koko touhu Stadissa Fiat-pakua ajellen paketoitiin. Hyvää matkaa pääkaupunkiseudun eli metropolin ratkaisemattomien suur-ongelmien äärelle!

Puolipilvisellä säällä Lordin aukion viereisessä liikekeskuksessa (EU-avusteiseksi länsisuomalaiseksi sokerijuurikasviljelmäksikin sitä sopisi kutsua, kun tekstimainonta ei kuulu tapoihini) oli useita kokoomuslaisia karkki- ja kahvi-tarjouksin. Ulkona pakkasessa paleli Kemin työväenjohtajatar ja hänen kärtsäri-grillinsä.
Kiitos, hyvältä maistui, työväen vihannes!

Torstai toivoa täynnään

Aamu alkoi kylmästi, -31C. Liverpoolin eilinen 1-2 voitto Barcasta kuitenkin lämmitti mieltä – vaikka maalit taisikin tehdä norjalainen punatukka.

Touhu lämpeni kahden vaalipaneelin ja tiiviin poliklinikka-vastaanottotahdin myötä, vaikka keskussairaalan elintasosiiven uusi vastaanottohuone olikin holotna, +18,1C. Sellaista sanotaan terveelliseksi makuuhuoneen lämpötilaksi. Ei nukuttanut.

Paneelit käytiin RAMK:ssa ja Lordin aukion laidan liiketalossa. Kummassakin vastakkainasettelu tiedon ja julistuksen välillä oli selvä. Ne, jotka eivät tienneet, julistivat tietävänsä ja ne, jotka tiesivät, julistivat tietojaan. Kansa haukotteli, lähti kesken pois ja nauroi vain vitseille – ei tietämättömyydelle.

Jaa, oli siellä RAMK:ssa yksi, joka naama punaisena hohottaen lähti kun nuorin ehdokas sanoi rehellisesti, mitä ajatteli pohjattomasta tuki-intensiivisyydestä.

Tämä vaalitaisto, minulle 22., ei oikein kuumene.

Tärkeimmät ongelmat, Lapin radionkin mielestä, ovat henkilövalinnat. Ei auta, vaikka radiopäällikkö sitä kyseenalaistaa sanoissa, kun toimii juuri päinvastoin teoissa (www.lapinradio.fi, vaalitarkkailija Jorma Talvensaari).

Tähän menneesä Talvensaari on valinnut Tennilän, Väyrysen ja Karvon, muut: hiljaa rivissä kun ei teiltä mitään kysyttykään!

Media-rules, mutta itsepä sitä pyydämme ja siihen tyydymme, on tyytyminen.

Ketähän minä äänestäisin. Vaalipäivänä. On näetsen päivystys-viikonloppu tuolloin. Roknoosi: 59!

Psykiatrisista potilaista on pidettävä huolta! Siitä kertoo Veikko Huovisen uutuus, Pojan kuolema (WSOY 2007). Lukekaa.

Politiikkaa politiikkaan

Kaksi päivän poliittista kohokohtaa

1) Nuuskakairassa peruttiin valtuustoseminaari, jossa piti käsitellä PARAS-projektia eli sitä, miten kunnat yhdessä paremmin ehkä tuottaisivat koulutusta ja sairaanhoitoa veronalaisilleen kuin erikseen. Peruminen tapahtui siksi – sanoi ylitorniolainen poliitikko haastateltuna – että seminaarissa olisi käsitelty politiikkaa. Ei sen takia poliitikkoja saa koolle kutsua.

No, selvisihän se, että mukana oli myös vaalitaistoa eli kollegat keskeltä (kesk) mainostivat tilaisuutta myös kuntaministerin eduskuntavaalitilaisuutena.

Mutta sen jälkeenkin nuuskakairan mies vielä kirosi sitä, että puoluepolitiikkaa ja politiikkaa sotketaan ihan selvään asiaan. Freudilaiseksi lapsukseksikin tuollaista kutsutaan.

2) Lapin yrittäjät lähettivät laajimman vaalikyselyn tähänastisista. Aikaa (ja tupakkaa, jos sitä poltettaisiin sisätiloissa) kului julmetusti, kaikkea maan ja taivaan väliltä kysyttiin ja aika monessa kysymyksessä tyyliin ”koska olette lakannut hakkaamasta viattomia sivullisia?”.

No, vastasin tyynesti ja talletin vastauksen lähettämistä varten ja hups! Sinne meni, nettitaivaaseen.
Kehoitin L-yrittäjiä hankkimaan it-yrityksen laatimaan e-kyselykaavakkeita, turhaako?

Lopulta pitkän surffailun jälkeen sain vastaukseni ”tuhanteen ja yhteen kysymykseen” kiinni jostain Venuksen ja kuun välimaastosta ja laitoin menemään käsitykseni siitä, ettei viattomien hakkaaminen alunperinkään ollut tarkoitukseni.

Kylmä pohjoinen viilentää muutoin kaunista kevätsäätä ja saa pohtimaan, kestääkö lappilainen kaukolämpöverkko, kun ei vantaalainenkaan kestänyt.

Liu Lau Laskiaista

Sää on ollut sikäli leuto, että lapset pääsivät laskiaismäkeen ja isä (sekä äiti) kokouksiinsa: Murmanskia, Fenix-kaavaa, EU:n päästörajoituksia, laskiaispullien ostelua.

IRC-Gallerian vaalikone on vastattu (http://irc.fi), EVR-, kannabis- ja sivari-kyselyt terävästi vastattuna nyt!

Venus oli eilisiltana komeasti kuun syötävänä, nyt se killui jo reilusti yläpuolellansa, revontulet leiskuvat ja kahdeksan vuodenajan kansa (www.anttiliikkanen.net, people of eight seasons) on arkangelilaisille briifattu. Northern dimension rulettaa, indeed!

Yliopistomaailma on kovilla uutta hallitusohjelmaa valmisteltaessa, kun sitä pykätään business-etäpäätteeksi ja säätiöidään. Aika konservatiivista on nimittäin alma-mater-älymystö hallinnollisesti, vaikka mielipiteensä ovatkin Vanhan valtausta ihtiään. Sailas jaksoi tuohonkin mukaan.

Vaalipaneelit alkavat lisääntyä päivittäisiksi. Mielenkiintoisimpana pidän MTK:n ensiperjantaista, koska substanssiosaaminen tuolla reviirillä on aika harvalla hallussa. Pitääpä istahtaa hetkeksi etujärjestön nettiin. Maaseudun tulevaisuuden luen aina kun osun kohdalle: hyvät sarjakuvat?

Erikoissairaanhoidosta vinkki: Helsingin Sanomat 16.2. s A2, Juha Viitala: Erikoissairaanhoidon palvelut järjestettävä uudelta pohjalta. Suosittelen, apulaisylilääkäri tietää mistä puhuu.

Maanantaivieras

Kaupunginvaltuusto, tämän valtakunnan suurin, istui muutaman pykälän verran pari tuntia.

Korppi nokki korpin silmää: ei-kansanedustajaehdokkaat irvailivat kyllä-kansanedustajaehdokkaiden innolle käyttää puheenvuoroja käsiteltäessä kaupungin palveluita.

Palvelusopimukset olivat tulleet lainvoimaiset päätökset tehneiltä lautakunnilta tiedoksi kaupunginhallitukselle, joka osoitti ne tiedoksi valtuustolle.

Nyt oli kuitenkin sitten niin, ettei poliitikko olisikaan saanut käyttää puheenvuoroja kunnan rahojen (vaille 200 miljoonaa euroa/v) käytöstä kuntalaisten palveluihin. Erityisestikään ei ennen vaaleja.

Sitä kautta äänestäjät nimittäin saattavat kuulla, mitä mieltä poliitikot ovat politiikasta – juuri ennenkuin kansalta kysytään, ketä poliitikkoa tulisi äänestää tekemään politiikkaa Arkadianmäelle.

Sen verran korppi olen itsekin, että nokkaisin takaisin: mielestäni poliitikon pitää kertoa, mitä mieltä hän on palvelujen nykytilasta, rahoituksesta ja tulevaisuudesta. Itse pohdin erikoissairaanhoidon isoa siivua verorahoista (reilusti yli 50%).

Vaalivideo on hyvää vauhtia siirtymässä nettiin. Koekatselijat nauroivat hyväntahtoisesti, mutta ihan kritiikittä ei äänenkäyttöä jokainen sietänyt.

Kohta voi politiikkaan tulla politiikkaa valtakunnassakin jos ehdokkaat ja puolueet alkavat puhua politiikasta kun Susankin sai kirjansa julki. Ei siitä enää tarvitse puhua, kun ei se ole enää salaista vaan transparenttia. Kukas sellaisesta välittäisi.

Pakkasta pitää, mutta siitä huolimatta hyvää laskiaista!

Taide kuuluu kaikille

Vaimo ja lasten äiti kirjoitti Uuteen Rovaniemeen Maan hiljaiset otsikolla kolumnin. Luin sen vasta.

Siinä kysytään otsikon mukaista vaaliteemaa.

Siinä se nyt sitten on!

Samaan aikaan toisaalla:
– leikattu indeksi pitää purkaa
– jalkakäytäviä pitää hiekottaa
– kylien paikallistiet pitää aurata
– vanhusten ja invalidien kuljetukset – Nätti-Jussi – pitää saada kulkemaan sinne, minne ihmiset haluavat ja mihin heidän oikeasti on tarvis mennä
– opiskelijoille pitää saada opintotukea + nn%
– yliopistot yhdistetään suuremmiksi yksiköiksi, pitääkö sitä ja ammattikorkeakoulu-yliopisto-kompuksia kannattaa vai vastustaa
– jakorahaa pitää käyttää velkojen maksuun ja/tai laittaa sukanvarteen odottamaan v 2011, jolloin on tosi tiukkaa (ja veroja alentaa vähätuloisilta ja progressiota madaltaa suurituloisilta)
– vierastyöläisten kymmentuhatpäinen joukko pitää saada muuttamaan Suomeen, viihtymään kahdeksassa vuodenajassa ja tyytymään palkkatasoomme (samaan aikaan tavallista kansaa pitää opettaa ”sietämään” eri kulttuureista tulevia)

Onhan tuossa ohjelmaa, mutta, vielä kerran:

TAIDE KUULUU KAIKILLE!