Nainen ja kärppä

Lapissa on ollut runsas sopuli-, myyrä- ja hiiri-kesä.

Krakovasta on tuotu Leonardon maalaus Nainen ja kärppä lähemmäs seutuja, joissa vaellan lähipäivät. Pois Krakovasta, keskitysleirien ja hiilen & teräksen kaupungista.

Reichstag.

Huomenta sumussa

Tunkua katon harjalla

1980-luvulla Lapin Kansa-sanomalehden kulttuuritoimituksen päällikkö oli Armi Harju.

Hän pyysi minua kirjoittamaan kirjoista.

Tein työtä käskettyä ja käsittelin lehdessä hyllyllisen kirjoja.

Samainen Armi 1990-luvulla toimi puhemiehenä, kun tilapäinen yksinäisyyteni muuttui uudeksi parisuhteeksi.

Nuorikko, 10 vuotta minua myöhäisempi, kuunteli aikansa mouruamistani iän karttumisesta ja käski kirjoittaa sen ylös.
Hän kyllä ottaisi kantaa.

Seurauksena syntyi kirjallisuusarvostelijoiden mukaan karhea kuvaus suurten ikäluokkien miesten asioista Suomessa naisnäkökulmalla valmiiksi kuitattuna.

Hilkka ja Antti Liikkanen: Tunkua katon harjalla (Interterras 1995).
(kuvitus: Reijo Raekallio)

Luin kirjan hiljattain ja katselin nautinnolla sen kuvia.

Ei, en tuntenut myötähäpeää enkä syyllisyyttä.

Pikemminkin tunnen ylpeyttä.

Vaimon innoittamana ja puoliksi kirjoittamana on syntynyt teksti, jollaisia edelleen jokainen kirjallista itsekunnoitusta pönkäkseen tarvitseva selittäjä suoltaa.

Usein purkaukset tapahtuvat nykyisin blogeissa (Jukka Kemppinen, Jussi Halla-aho, Timo Haapala), mutta onneksi myös kirjoina (Juhani Suomi, Lasse Lehtinen, Jonathan Littell).

Itselläni kävi tuuri – jälkikäteen arvioiden.

Kirjastamme ei tullut bestselleriä, vaikka sen ajan suomalaisen kulttuurin primus inter pares, Huvudstadsbladetin kulttuuritoimituksen päällikkö, sitä maasta taivaaseen ylistikin (mutta vain kahden kesken).

Kaikilla kirjoittajilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri.

Eri syistä he ovat menettäneet elämänsä kirjoittamiselleen ja sen myötä syntyneelle asemalleen kansankunnan kaapin päällä.

* * *

Alan saada luetuksi erään esimerkin jälkikäteisestä viisaudesta – Huovisen alter ego Konsta Pylkkäsen mukaan viisauden makein laji – eli Juhani Suomen uusimman kirjan.

Ei, en pidä siitä.

Mutta arvostan sitä, että joku kirjoittaa ajasta, jonka itse olen elänyt.

En ole eri mieltä siitä, mitä Suomi on nähnyt ja kuinka hän siitä raportoi.

Itseironisesti.

Paljon enemmmän pidän Bengt Pohjosen tavasta kertoa elämäänsä ulos (Rajan kolmas huone).

Mutta ehdoton ykkönen kaikista lukemistani ”elämä pura-, kerro- ja kokoa”-urakoista on Huvila meren rannalla (A. Munthe, 1928).

Viimemainittu teos kerii auki kirjoittajansa elämän niin vankan ja rajun valheen kantoaallolla, että kirjan voi lukea aina ja aina uudelleen.

Kun kirjoittaja kertoo keskusteluistaan karhun kanssa Ruotsin Lapissa tai lääkärintoimestaan Napolissa ruton aikana, ei lukija voi olla nauttimatta.

Kirjan on oltava totta?

Ei.

Muuan Camus ilmaisi asian niin, että jos ystäväsi, so lukijasi pyytää ja vannottaa Sinua kertomaan totta ja vain totta elämänkerroissasi, lupaa pyhästi näin tehdä.

Ja valehtele minkä ehdit.

Kaikki tulevat tyytyväisiksi.

* * *

Edellä printattuun vedoten pieniä pyyntöjä.

Mauri Gardin, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Juhani Suomi ja Selma Lagerlöf:

Kertokaa meille tarinoita ja väittäkää niiden olevan totta.

Kirjoittakaa meille Välskärin kertomukset ja tarina huvilasta Caprilla ja kuinka saavuitte sinne.

Ja sitten, ihan sinne loppuun, kirjoittakaa jotain yhtä helpottavaa kuin vaikkapa

”Aika velikultia”.

Huomenta

Liberté, Égalité, Fraternité

29.8. 2011 on sananvapauden päivä Arktisessa puskurikapasiteetissa.

Seuraava sananvapaudenpäivä on ehkä vasta 26.1. 2013

:yes:

(klo 14: vain yksi on lausunut)

* * *

Tänä iltana TV-1: MOT

Aiheena johtajan valinta ja politiikka.

http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/ajankohtaisohjelmien-aiheita/mot-jasenkirjalla-johtajaksi

Sananvapauden päivälle sopiva aihe.

Rovaniemellä uuden (poliitikkojen valitseman) johtajan pitäisi aloittaa 1.8. 2012. Viimeistään.

Reilun 2 kuukautta ennen seuraavaa isoa tai pientä jytkyä (21.10. 2012 kuntavaalit).

Martti Talvela laulaa Eino Kilpisen ”Syyskuun sonetti”.
Minä pakkailen, koska lähden tutustumaan Leonardon teokseen:

Nainen ja kärppä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nainen_ja_k%C3%A4rpp%C3%A4

Ajatus on, että Rovaniemen seuraava johtaja voisi olla joko nainen tai ainakin saisi olla kärppä.

* * *

Olen aiemmin maininnut olevani ”suorittamassa” Juhani Suomen uusinta kirjaa, joka on ”Tähtien tällä puolen”, ei tuolla.

Palaan asiaan (varmaankin huomisaamuna).

Joskus ”small is beautiful”.

Erkki T., J. Suomen ministeriöstä tuttu, on lähettänyt minulle vuosien ajan jouluksi kirjan kirjoista:

Kirjavinkkejä”.

Niitä on jo toistakymmentä.

Olisi se somaa, jos Alexander S joskus tekisi saman.
Edes numero ykkösen.
Blue Wingsin kolumneja ei lasketa.

* * *

Iltavirkuille aika merkittävä vinkki medisiinapläjäyksenä.
Ei käytäntöä ajatellen vaan teoriaa vahvistamaan.

Tämä natsaa yhteen maanantai-iltana 19-20 välillä nähnyn TV-1:n Prisma-ohjelman kanssa (aivojen muovautuvuus ja nerous):

7,8-Dihydroxyflavone is a recently identified small molecular tropomyosin-receptor-kinase B (TrkB) agonist.

Our preliminary structural-activity relationship (SAR) study showed that the 7,8-dihydroxy groups are essential for the agonistic effect.

To improve the lead compound’s agonistic activity, we have conducted an extensive SAR study and synthesized numerous derivatives. We have successfully identified 4′-dimethylamino-7,8-dihydroxyflavone that displays higher TrkB agonistic activity than that of the lead.

This novel compound also exhibits a more robust and longer TrkB activation effect in animals. Consequently, this new compound reveals more potent antiapoptotic activity.

Interestingly, chronic oral administration of 4′-dimethylamino-7,8-dihydroxyflavone and its lead strongly promotes neurogenesis in dentate gyrus and demonstrates marked antidepressant effects.

Hence, our data support that the synthetic 4′-dimethylamino-7,8-dihydroxyflavone and its lead both are orally bioavailable TrkB agonists and possess potent antidepressant effects.”

Aivan hirmuinen joukkue

Aamu valkenee oudossa säässä. Auton päällä on keltaista jauhoa, joten astmaatikon varokaa: nyt tarvittaisiin siitepölytiedotusta, mutta eihän sellaista anneta. Nyt ei voi olla siitepölyä.

Lämmin, taivaanrannalla suuria cumulusröllyköitä. Ukkonen jyrähtelee Tervolassa päin (Tervolan ämpäripäät saivat nimityksensä siitä, että rikkaina maalaisina leveilivät talvisin lukiokaupunkinsa Kemin katrsalla päässään kriminahkainen ”ämpäriksi” haukuttu turkislakki).

http://edition.cnn.com/video/#/video/weather/2011/08/27/zarrella.nc.irene.surge.cnn

Erottajan Ollilalla (Shell) ei Veikkauksen (kok) Puolasta kuudella miljoonalla hankkima atk-ohjelma taaskaan toimi.

Yksikätiset, kotimaiset rosvot (RAY, kok, ent sd) toimivat ja luovuttavat panoksensa lasteni nuorisovakuutukseen.

* * *

Lueskelen aamun lehteä, jossa päätoimittaja (sit., oik, ei-sd) pistää muutaman satatuhatta demaria nuoleskelemaan Pentikäistä.

Luen toista lehteä, jonka päätoimittaja ajattelee samoin mutta ei nuoleskele tai syytä siitä.

Sivistynyt ihminen ei käytä pääkirjoitussivun kolumnissa ihmistä tai liikettä halventavaa ilmaisua jos ei hänellä sattumoisin ole jäänyt sisällissota kesken 1918.
Aika monella on jäänyt.
Esimerkiksi minulla.

Kuitenkin, Antti Kokkonen, lue allaoleva huolella. Se on osa keskustelua jota käyvät ihailemasi (tai ainakin arvostamasi)henkilöt:

Let us get back to our central theme – Setting Priorities for Long-Run Growth. Let me make some suggestions – three to be precise. A first, and overwhelming, priority – notably for the euro area – is the vigorous implementation of structural reforms. A second, but by no means unrelated priority, is the continued attention to external and internal imbalances. A final priority is greater flexibility on the part of policy institutions. Let’s take them one by one, with a particular emphasis on the euro area

(Antti Kokkonen on Lapin Kansan päätoimittaja, joka tänä aamuna kolumnissaan arrogantisoi Suomen Sosialidemokraattisen puolueen mm termillä ”kansan nuoleminen”)

* * *

Livahdan sosiaalisen median puolelle katsomaan, voiko pari kuukautta koossa ollut joukkue jo olla näin totaalisti väärässä yhdessä sovitussa hallitusohjelmassaan, että median on pakko saada joukkue (onnistuneesti) splitattua.

HJK? Ei. Pukit? Ei. (vaikka HJK:ssa onkin Pukki Kotkasta).

Napapiirin Pantterit on aivan hirmuinen joukkue.
Ilmaisu tulee mediasta.

Huomenta

Näin lehdessä kuvan, jota siinä oleva ihminen levitti netissä tekstin kanssa.
Makaaberia.
Jovain.

Vaalien jälkeen vain Katainen pitää kiinni lupauksistaan ja puhuu HS-netissä kauniisti Aleksateri I:n edessä valtiopäivillä, joita ei edes ollut (siis Aleksanteri I:llä).

Lääkäri on loppukilpailussa.
Hieno juttu!

Mutta tuo Napapiirin Pantterit.
Jos media ei äärihölmöyksissään pilaa peliä, kuulemme siitä vielä.

Emme Alma-mediasta kuule, luemme.
Sillä on vihollinen:

Demarit.

Minulla on ystävä:

Joukkueurheilu.

(Napapiirin Pantterit on rovaniemeläinen juniorijääkiekkojoukkue joka pelaa valtavan hyvin valmennettuna peliä, jota asiantuntijat seuraavat ns haavi auki, mutta nuoleskelematta)

* * *

Kait muistatte, että ”Näistä levyistä en luovu”-ohjelmassa kolme minuuttia yli seitsemän on Helsingin 200 miljoonan musiikkitalon pääarkkitehti Marko Kivistö hyvin maukkaine valintoineen (Kaurismäki, uskonto, syvät hengelliset sfäärit: kts myös Kotimaa 26.8.).
Kivistön juuret ovat muuten Matarengissä päin (sieltähän se eläkkeelle kohta jäävä piispa Heikkakin on – ja Pohjosen Pänktti).

Rovaniemen Korundin arkkitehti tosin on valtavan paljon tunnetumpi (Juhani Pallasmaa, Suomen tämän päivän Alvar Aalto), mutta hän ei laskuttanutkaan Rovaniemen veronmaksajilta mitään.

Eikä Korundi maksanut edes kahdettakymmenettä osaa Töölönlahden musiikkitalon hinnasta muutoinkaan, koska sitä tehdessä kunnioitettiin vanhaa ja päällystettiin uus-osa ruostuvalla pellillä.

Kun katselen suomalaisen rakentamis- ja suunnittelykäytännön toista helmeä, kuparilla päällystettyä tönöä Pöyliövaaran kyljessä, en puhkea suosionosoituksiin.
Miksi en?

Palaan asiaan, kunhan media ensin vähän tutkii – jos tutkii (kun tässä ei ole demareita mukana). Epäilen tosin, että medialla ja rakentajalla on tässä asiassa liian usein yhteinen diagnoosi:

pigritia gravis, F 68.8
(täydellinen vastuuttomuus)

* * *

USA:ssa ja Pohjanmaalla myrskyisän sunnuntain medisiinapläjäys perustuu suomalaisen tutkijan pääkirjoitukseen Duodecim-lehdessä 15/2011, s 1516-17, Iiris Hovatta.

Hän kuvaa sitä tietoa, mitä meillä on elämän tulilangasta, joka palettuaan loppuun siirtää ”pesän jakoon”.

Tätä tulilankaa (telomeeri) lyhentää erityisesti lapsuuden stressi, mutta myös aikuisuuden huonot elämäntavat (mitä ne sitten kulloisenkin anttiheikkilän mielestä ovat).
Telomeeri on kaikkea elämää ohjelmoivan geenin (DNA) ”häntä”.

Mutta tätä tulilankaa toisaalta pidentää aikuisuuden stressi, jos se kestää riittävän pitkään ja johtaa biologisen, sosiaalisen ja/tai psykologisen, myönteisen taisteluhengen virittymiseen.

Siinä sitä piru ja jumala taistelevat sielussamme ja ruumiissamme iäistä sotaansa.

Opetus:

Jos elämäsi on stressaavaa, käväise välillä puolukassa, sienessä, kirjastossa tai kavereiden kanssa vaikkapa yhden-pari huurteista huiviin kiskaisemassa (hankkimassa diagnoosia Y 90.0).

Kaikessa rauhassa, ei rähjäten.

Jos lapsesi elämä on stressaavaa, ota hänet syliin ja kerro, että rakastat häntä.

Kerro se mahdollisimman monin tavoin ja ole rehellinen (eli siis opettele rakastamaan lähimmäistäsi, niin hänkin oppii rakastamaan sinua – ja kas: telomeeri ei lyhene. Voipa jopa kasvaa pituutta).

(visitors 333 333, n:o of blogs 1613)

* * *

Olisi saanut jäädä HS/sunnuntain yksi aukeama painamatta. Ylimielisempää (arrogantimpaa) suhtautumista ei edes Hesari aiemmin ole onnistunut muistaakseni esittämään.

Vaikka kolme vanhinta lastamme onkin muuttanut merien rantaan Viron- ja Tukholmanlauttojen satamiin, toimittajan asenne sittenkin ottaa päästä.

En viitsi toimittaja-ukkelin nimeä tänne jäljentää ja kehoitan kaikkia ajattelevia lukijoita viemään lehden lukemattomana vaikka herkkusieniviljelmän kasvualustaksi (jos kohta sienistä tulee näin aika myrkyllisiä).

Masokisteja varten: HS 28.8. ss D 4-5.

(valitettavasti toimittaja tottelee etunimeä Antti)

Kilin Kolin

On lämmin yö taas nukuttu, herätessä 05 jälkeen +16C.

Ja painotuore lehti lusittu.

Pakeliittiradiossa soi aika simppeli jousihömppä (Grieg).

Oxenstiernan muinoinen opetus pojalleen herätti varhain.

Kilin mietteitä ja Kolin temppuja: lukekaa ite!

* * *

Aloitin illalla Juhani Suomen uutukaisen lukemista.
Mieli mustui.
Aiemmin itseironian kuorruttamasta älyllisestä säilän taituroinnista on tullut pateettista puuroa.
No, siis näin aluksi.

Päätän googlettaa nimen ”Ilkka Hanski”, lukaista hivenen ja lähteä poikkeamaan kahville torille.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Hanski

Jään kuitenkin miettimään älykkäitä pelle-pelottomiaan rovioilla polttaneen epookin mentoroinnin helmeä (jota tosin tuskin on sanottu, mutta ainahan kuvitella voi):

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Esimerkki: 60 % miehistä (The Finns) rakastaa parkkipirkkoja, mutta vihaa moottoripyöräkerhoja (kyselyyn vastasi yli 1000 suomalaista).

Huomenta

* * *

Ennenkuin aamulla alan kirjoittaa Arktista puskurikapasiteettia teen itselleni testin:

”Mikä on se uudehkon Peugeotin moottorin osa**, jonka viime huollossa lupasivat vaihtaa takuuseen?”

Heti kun muistan osan nimen, aloitan kirjoittamista.

Taustalla kirjoittaessa soi yleensä Radio Yle 1:n musiikki.

En toiste musiikkikappaletta tänne tule konsanaan laittamaan, mutta tämän ainoan kerran laitan.
Miksi?

Siksi, että tuon linkin alta löytyvä tarina yhdistää minut sellaiseen epookkiin, jonka toinen pää on 1600-luvun puolivälissä, toinen pää tässä päivässä.

Huomenta uudelleen

Ai niin, se osa**?

Vetoaisa? Hiukkassuodin? Kiertokanki? Kierrosluku? Pyörösaha? Menovesi? Hammasratas? Parkkipirkko? Venttiilinvarren kosketuskulman avautumiskorkeuden elektroninen tunnistin?

Ei!

Se on vetoakseli.
Siksikin: lennot itärannikolle peruttu.
Tänään.

Ja kun lupasivat Pörhöllä vaihtaa Peugeotin (3008) vetoakselin ja pihan toisen Pösön (207) kampikammion huohotinletkun, niin lupasivat vaihtaa paitsi takuuseen, myös takuulla.

Niis se sano Tampereen tyttökin, jotta ”takuulla”.

* * *

Poikkean iltapäivästä Reidar Särestöniemi – seminaarissa.
Osallistujia parikymmentä, joista 3 miestä.
Poistuessani takavasempaan kiinnitin huomioni säähän:

Kuin pumpulissa liikkuisi.

Musta pilvikatto ei sada, lämpöä on parisenkymmentä, ilma ei juuri liiku, värit hukkuvat ilman mustuuteen. Ei, ei lainkaan sumua.

Varsin outo sää alkusyksyssä Lapissa.
Aiemmin kohtaamaton.

* * *

Huomisaamuna radio auki (07:05): ”Näistä levyistä en luovu”. Musiikkitalon arkkitehti Marko Kivistö vaikuttaa varsin mielenkiintoiselta ihmiseltä eivätkä valinnatkaan ole mitä sattuu.

Musiikki ja tila. Upea matka.

Tulee tunne: ”Sinne on päästävä”

Saman miehen haastattelu uudessa Kotimaa-lehdessä syvensi kuvaa.

* * *

Suomalaiset ovat kuuluja neuvottelutaidostaan (esim YK-operaatioissa).
Mutta joukkoon osuu myös niitä, joilla muut ominaisuudet ovat pinnassa.

Vähän pelästyin jo aamulla (Lapin Kansa) ja nyt tämä meni sosiaaliseen mediaan, sinne räyhäpuolelle.
Joku voi sekoittaa tämän ”yhden kahjon” (lähde: Tuntematon sotilas) niihin kahteen muuhun Niinistöön:

http://jussiniinisto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81589-totuuden-torvi

Saattohoitoa

Silmiini osui FB:ssa jonkun sinne leikkaama kokeneen saattohoitajan haastattelu.

Tämä viestitti, meille vielä saattohoitamattomille, miesten katuvan sitä, että tekivät liikaa töitä ja naisten taas sitä, etteivät ajoissa sanoneet ei.

Ajattelen niitä ihmisiä, jotka eivät saa saattohoitoa.

Ja niitä ihmisiä, jotka antavat saattohoitoa.
Tai niitä, joiden saattohoitaja ymmärtää pitää suunsa kiinni.

Ajattelen, että saattohoitoa antavilla ei ole mitään perustetta tulla julkisuuteen kertomaan, mitä ovat lähteneiltä kuulleet, koska kalkkiviivojen viesti on intiimi, ei yleinen.

Eikä niiden, jotka eivät saattohoitoa saa, viesti ole yhtään toinen:

”Mitäs se muille kuuluu – ei täältä kukaan ole takaisin tullut”.

Jos joskus koulutan saattohoitajaa, ensimmäinen missio on:

Tämä on sellaista työtä että siinä sitä vasta on hyällä tavalla yksin”.

Niinpä ei tämän työn oppeja ja viestejä pidä mennä muille kertomaan. Ainakaan nimellään ja narsismiaan tyydyttääkseen.

Yhden poikkeuksen täältä Arktisesta puskurikapasiteetista katsellen tunnen ja sallin:

Se prelaatti, joka hoiteli kirkkoisä Augustinuksen saattohoitoa Hippoossa v 431 jKr sai puolestani kertoa, miten pyhä isä asian halusi perässähiihtäjilleen – joihin lukeudun – välittää viimeisinä sanoinaan:

Ajat ovat niinkuin me olemme. Me olemme ajat
Hyä viesti, jovain!

Hyä tosin oli myös Goethen viesti: ”Mehr Licht”.

Kuolevaa filosofia makuutettiin pimeässä nurkassa ja hän halusi vielä nähdä, ketä, mitä ja missä.

Kaikesta huolimatta huomenta, myös HJK:n kannattajille: Merkel on isompi, arvoisa Jutta ja sen virkamiehet, niin se vain on. DDR tai BDR tai Kotkanpesä.
Tai Schalke.
Vain yhdessä Saksan osavaltioista (liki kymmenen niitä on) on vähemmän asukkaita tai BKT:tta kuin Suomessa.

Kreikka on Suomen kokoinen. Totta!
Samoin Kroatia.

* * *

Eilen ylämaissa käydessä auton etuklasin sisäpuolella asteli oikein hoikka pieni öttiäinen.

Ajattelin, että annan olla.

Tänä aamuna se tervehti selvästi isompana iloisesti minua torille ajellessani.

Marjatan kahviolla lehteä lukiessa kimpussa oli sen serkkuja aika monta. Räkkä, syysräkkä, on täällä.

Lämmin aamu siis.

Niinpä, osana syysräkkää (myöhäheränneet ötykät) lehdessä muuan viimekeväisen eduskuntavaalitaiston vastaantulija, jolla oli melkein sama numero kuin minulla, oli päättänyt kirota puolueensa johdon hornan tuuttiin.

Mie olisin vähän harkinnut.

Itse vaalitaistossa nimittäin puolueen johto ei tältä numerokaimalta (19 vrs 79) tenavalta saanut satinkutia vaan se, jota nyt olisi pitänyt killata: Timo Soini.

Soini kuuluu näet killaamaasi joukkoon: mitäs päästit sen omilla ajatuksillasi mesoamaan ennen vaaleja ja miksi kerrot Soinin ajatukset ominasi vasta vaalien jälkeen, Katri Kulmuni?

* * *

Lisääkö vai vähentääkö kansan hyvinvoinnin säätämiseen liittyvää luottamusta se, että Sauli Niinistön (ex tiukkasäätöinen puhemies) luvalla toistuvasti tutkitaan, mitä tapahtui Saulin ja Häklin kuuluilla kaljanjuontikeikoilla Helsingin yössä?

Vallattomat leskimiehet (vai mitä se Häklin vaimo sanoo?).

Vastaan Niinistön puolesta: ”No, ei ainakaan seksuaalista häirintää, pikemminkin päin vastoin!”

* * *

Keskustelin jokin aika sitten erään HS-toimittajan kanssa HS:n kuvatoimituksen jne vallankäytöstä.
Kiinnitin huomioni siihen, että Urpilaisesta on alkanut ilmestyä kauniita ja edustavia koko/puoli-sivun kuvia.

Keskustelukumppani allekirjoitti havaintoni.

Tänään HS on suivaantunut, kait vakuusasioissa, ja lopettanut kuherruskuukauden kerralla ja lujasti.

Kts HS 26.8. ss A 3 ja A 6.

Lyhyt oli tämä kauniin Jutan onni ja tervetuloa tantta-Jutta.

Kun käsite on ollut vihakirjoittelu, ehdottaisin rinnalle viha-kuvitus-käsitettä.

Häpeäisitte edes, Pravda!

Toisaalta ei säästetä Aamulehtikonserniakaan nurkkarangaistukselta.

Lapin Kansa julkaisi tänään konsernin banaanikärpästarinan, jossa elukasta tehtiin kaiken pahan alku ja juuri, vihakuvituksen kanssa.

Ja keittiön haltijalle iskettiin naamalle häpeä – jos kärpänen köökistä löytyy.

Ei näin, Alma, ei näin.

Vaan näin:

Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin akatemiatutkija Ville Hietakankaalle on myönnetty Euroopan tutkimusneuvoston nuoren tutkijan apuraha. Viideksi vuodeksi myönnetyn ERC:n starttirahoituksen suuruus on noin 1,5 miljoonaa euroa.

Hautakankaan ryhmä tutkii elimistön ravitsemustilanteen aistintaa ja erityisesti tiedonvälitystä. Tavoitteena on löytää uusia geeninsäätelijöitä, jotka osallistuvat glukoosiaineenvaihduntaan.

Geenisäätelijöitä etsitään muun muassa banaanikärpäsmallilla tehtävillä geneettisillä seulonnoilla. Banaanikärpästen käyttö juuri aineenvaihduntatutkimuksessa on melko uusi käytäntö.

Aiemmin banaanikärpästutkimuksissa ryhmä on löytänyt sokeriyliherkän kärpäsmutantin. Nyt glukoosiaineenvaihdunnaltaan poikkeavan mutantin tutkimuksia voi jatkaa uuden rahoituksen ansiosta.

* * *

Varmuuden vuoksi – koska perheemme nelosella on kuukauden kuluttua maantieteen yo-kirjoitukset – leikkaan tähän vähän selvitystä sille, miksi ehkä Saksan Eurooppaministerin ja liittokanslerin välillä voi olla vähän juopaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_osavaltiot

Sama selittänee sitäkin, että Pelkosenniemi ja Savukoski antavat turpiin Suomen hallitukselle ja kainuulaiselle liikenneministerille (Suomen Kuvalehti 26.8. ss 18-22) ja äänestäjät siitä huolimatta taputtavat kesken esityksen (sellainen ei klassisen musiikin konsertissa tulisi kuuloonkaan).

* * *

Koska olen tilannut ja maksanut tiketit Suureen Länteen, keskityn katsomaan TV-1 klo 18:30 esittelyä kohteestani.

Mutta jätän teidät sen hiljaisen tiedon äärelle, että maan mahtavin kunta-alan sosiaali- ja IRL-terveyspäättäjä on siirtynyt Suvi-Anne Siimeksen pallille.

Ja se on iso hiljainen viesti.

Kohta meät todella hukka perii.

Risikon & Gutzenina-Rickhandsonin kaksintaistelu – dual – on siinä pelkkä julkisivutemppu.

Mihin tästä pakenisi?

No, sinne Suureen Länteen, kun ne piletitkin tuli ostetuksi.

Vastausta kysymykseen vielä:

– psykiatriassa on vain kolme tautia: skitsofrenia, maanisdepressiivinen sairaus ja syöpä

– syöpä- ja immuunijärjestelmän sairauksien ja biologisen elinympäristön pirstoutumisen välillä on yhteys

– kaikki merkittävät kansantaudit ovat autoimmuunisairauksia, jotka ladataan ihmiseen varhaisten virushyökkäysten myötä (ilmeisesti virukset ovat enteroviruksia): diabetes, MS, reuha, alzheimer, skitsofrenia, pakkoneuroosi, maanisdepressiivinen sairaus, sydän- ja verisuonitaudit, parkinsonin tauti, syömishäiriöt (myös yletön lihavuus)

– ihmislajin suurin katastrofin tausta lie siinä, että sen perimä on rakentunut elämiselle rankassa ja vaativassa luontoympäristössä, ei kaupungistuneessa ja teknistyneessä metropolissa:

Suku joka selviytyy metsässä saattaa menehtyä kaupungissa, etenkin asiantuntijain suunnittelemassa” (Kemppinen 25.8.)

Pumpulia ja heikkoja jäitä

Arktisen puskurikapasiteetin otsikkokuva on taas täällä.

Maailma on kietoutunut sumuunsa Katajarannassa.

Hyvin harvoin enää saan kokea heräämisen kellon soittoon.
Tänään on hyvin harvoin.

Se, mitä mieltä hallinto-oikeus, Trög, Anttila, Merkel tai Ranskan hyvätuloiset tänä aamuna mediassa ovat ei juuri herännyttä sieluani kiinnosta.

Se kiinnostaa, onko murku myös ylämaissa.
Näkeekö poron ja hirven ajoissa.
Sopulista ei ole niin väliä.

Mie tästä siis ylämaihin: illaksi Korundiin.

* * *

Matkalla ylös pumpuli jatkuu, mutta hirvi ja poro eivät – ehkä juuri siksi – ole nelostietä löytäneet ja pääsen sopuleja jonkin verran tappaneena perille.

Matkalla auton lämpömittari hälyyttää ensi kerran tämän kesän piikkiin liukkaasta kelistä ja ajatus hakeutuu heikkoihin jäihin (heikkoihin viesteihin).

Monta turvallisena pidettyä asiaa on muuttunut hauraaksi ja riitteiseksi: syvä vesi uhkaa kulkijaa.

Kykeneekö mikään SA-INT torjumaan Putinin joukkoja jos ne päättävät tulla? Kykeneekö mikään Sampo tai Wahlroos tai Sailas torjumaan markkinavoimia, jos ne oppivat Soroksen temput (kts 1992)? Kykeneekö mikään terveydenhuolto ehkäisemään enterovirusta, jos se päättää psykoosin, sokeritaudin tai aivosolujen amyloidoositaudin (alzheimer) matkaansaattaa. Kykeneekö mikään moralismi estää raskaus- ja synnytysongelmia (esim estää odottavaa äitiä tupakoimasta tai dokaamasta vaikka seurauksena olisikin lapselle kyky ampua silmittömästi demareita vuonon saarella?) Kykeneekö yksikään hometalokonsultti estämään aivan turhaan syntyvää talouskatastrofia perheellä, jonka on kosteusvaurion takia upottava kahden asunnon loukkoon provosoidun homehysterian takia?

Näitä heikkoja jäitä on joka puolella: Ateenassa, Franfurtissa, Wall Streetillä, Rovakadulla, Sodankylän terveyskeskuksessa.

Ryhdynkin tästä tuohon viimemainittuun: hoitamaan parinkymmenen kärsivän asioita kuntoon omalta pieneltä osaltani.

Siis sillä osaamisella, jolla tertiaari-preventiota tehdään (jo puhjenneen taudin hyvä, kokemukseen ja tutkimuksiin perustuva hoito ja sairastavan laadukas huolto ja saattaminen ruokapatojen lämpöön).

Huomenta uudelleen

* * *

Iltapuhteella sitten vähän medisiinapläjäystä, joka ei kuvaa puskurikapsitoijan tilannetta (täytän KELA-vuodet puolentoista kuukauden kuluttua ja eläkelaitos jo ilmoitti, että eläkkeen maksaminen loppuu huhtikuussa 2014):

Suomalaislääkärien palkat ovat nousseet tasaisesti läpi 2000-luvun, ja tällä hetkellä esimerkiksi kunnallisella puolella toimivien lääkärien säännöllisen työajan keskikuukausiansiot ovat hieman alle 6000 euron tuntumassa, selviää Suomen Lääkäriliiton toteuttamasta Lääkärit Suomessa – Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2011 –julkaisusta.

Lääkärit Suomessa – Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2011 –julkaisusta ilmenee, että lääkärien tulot vaihtelevat suuresti eri työnantajien ja työtehtävien mukaan. Yksityisellä puolella lääkärit tienaavat eniten, kun taas yliopisto- ja kunnallisella puolella tulot jäävät jopa useita tuhansia euroja pienemmiksi.

Kunnan leivissä toimivien lääkärien säännöllisen työajan ansiot olivat maaliskuussa 2011 keskimäärin 5820 euroa kuukaudessa. Yliopistoissa toimivilla keskipalkat olivat tuntuvasti pienemmät: 4672 e/kk. Valtiolla työskentelevien lääkärien keskipalkat olivat tämän vuoden maaliskuussa puolestaan suuremmat kuin kunta- ja yliopistoissa toimivilla, keskimäärin 6362 euroa kuukaudessa. Yksityisellä puolella palkat olivat selkeästi suurimmat, sillä työsuhteisten yksityisten lääkärien keskitulot olivat peräti7324 euroa kuukaudessa.

Kaikkien lääkärien keskitulot olivat 6056 euroa kuukaudessa.

Suomen lääkäreistä yli kaksi kolmasosaa (68 prosenttia) työskentelee sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Yksityisillä lääkäriasemilla tai vastaanotoilla toimii 15 prosenttia lääkäreistä, ja valtiolla kolme prosenttia. Yliopistot työllistävät neljä prosenttia lääkäreistä.

Terveyskeskuslääkärit tienaavat enemmän kuin sairaalalääkärit

Kuten mainittua, lääkärin tehtävät vaikuttavat merkittävällä tavalla tuloihin. Esimerkiksi sairaaloissa johtajaylilääkärit, tulosaluejohtajat ja muissa vastaavissa tehtävissä työskentelevät lääkärit tienaavat keskimäärin lähes 8400 euroa kuukaudessa, kun taas erikois- ja osastonlääkärien keskipalkat jäävät noin 3000 euroa pienemmiksi kuukautta kohti (5419 e/kk).

Sairaaloiden apulaisylilääkärit tienasivat Lääkäriliiton mukaan 6243 ja ylilääkärit sekä osastonylilääkärit 6890 euroa kuukaudessa. Erikoistuvien lääkärien keskitulot jäävät selvästi alemmas, sillä heidän keskipalkat jäävät noin puoleen ylilääkärien tuloista eli noin 3500 e/kk tuntumaan.

Keskimäärin sairaaloissa tienataan 5585 euroa kuukaudessa.

Terveyskeskuslääkärit tienaavat Lääkäriliiton selvityksen mukaan tuntuvasti enemmän kuin sairaalalääkärit. Terveyskeskusten ylilääkärien keskipalkat pyörivät 7500 euron tietämillä kuukausitasolla. Apulaisylilääkärit tienasivat tämän vuoden maaliskuussa terveyskeskuksissa 6893, erikoistuneet TK-lääkärit 6387, ei-erikoistuneet TK-lääkärit 5900, ja eurolääkärit noin 4800 euroa kuukaudessa.

Keskimäärin terveyskeskuksissa lääkärit ansaitsevat lähes 6300 euroa kuukaudessa.

Päivystys- ja ylityökorvauksilla iso rooli kokonaispalkassa
Erilaisten lisien osuus palkasta korostuu merkittävästi isolla osalla lääkäreistä. Esimerkiksi kuntasektorin erikoislääkäreillä neljäsosa palkasta muodostuu päivystys- ja ylityökorvauksista, joiden lisäksi hieman yli kymmenesosa palkasta muodostuu säännöllisen työajan lisistä.

Erikoituvilla lääkäreillä päivystys- ja ylityökorvausten osuus palkasta on vieläkin suurempi, sillä heillä palkasta yli kolmasosan muodostaa edellä mainitut korvaukset. Myös osastonlääkäreillä ja osastonylilääkäreillä lisien sekä päivystys- ja ylityökorvausten osuus palkasta on isossa roolissa. Molemmissa ryhmissä säännöllisen työajan lisät sekä päivystys- ja ylityökorvaukset kattavat lähes 40 prosenttia palkasta.

Ylilääkäreillä, työterveyslääkäreillä ja johtavilla lääkäreillä tehtäväkohtaisten palkkojen osuus kokonaispalkasta on merkittävästi suurempi, ja lisät ja korvaukset muodostavat vain pienen osan palkasta.”

Lähde: Lääkärit Suomessa – Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2011

* * *

Edelläolevaa pläjäystä sopii kärkevöittää seuraavalla leikkeellä, joka kuvaa kvanttihyppyä, jota kukaan ei oikein varmaankaan toivonut.
Paitsi tietenkin hyppääjä itse ja se, joka otti hypyn vastaan.

Todella iso potti tietoa, kokemusta ja osaamisen valtaa siirtyi pois sieltä, missä sitä erityisesti nyt alettaisiin tarvita.

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=10876/news_db=web_lehti2009/type=1

Ympäristö, jossa Jussia olisi tarvittu, on allaolevaan leikkeeseen lainattu Kemppisen päivän blogauksesta:

http://www.sciencemag.org/site/feature/plus/sfg/research/rsch_epigenetics.xhtml

Kansakunnan olohuone

Napapiirin kaapuntissa ovat koolla itä-pohjoisen maailman kirjastonhoitajat.

Alvar Aallon piirtämässä todella kauniissa ja juuri remontoidussa talossa he ovat asettuneet puoliympyrään ja Lapin Kansan kuvaaja on ottanut kuvan.

Aika monta naista.

Rovaniemellä on toisen kuulun arkkitehdin (F Salokangas) piirtämiä taloja mm Rovakadulla. Erästä niistä haikaillaan kansakunnan olohuoneeksi.

Kun eivät kirjastot enää vedä?

Ei, ei se siitä johdu.

Kirjastot olisivat tosi hyviä kansankunnan olohuoneita, mutta sitä varten meidän pitäisi tämä asia sekä huomata että toteuttaa.

Kukahan siihen ryhtyisi, kun Kaarina Murtokin on kuollut.
Hän olisi osannut sekä sanoa että tehdä.

Huomenta

* * *

Libya vetäytyy kohta otsikoista ja tilalle tulee Syyria. Sitten Iran.

Koskahan otsikoihin tulee Saksa?

Muistan kerran, kun Saksa tuli otsikoihin.

Kymmeniä tuhansia saksalaisia muutti sen seurauksena Australiaan ja Uuteen Seelantiin.
Sinne heidät otettiin laadukkaasti vastaan.
Yhtä laadukkaasti kuin Argentiinassa 1940-luvulla.

Libyalaiset, egyptiläiset, irakilaiset, kurdit, algerialaiset, tunisialaiset, iranilaiset ja muut Mekkaan päin viidesti päivässä kumartajat eivät ole kovin suosittuja Saksassa tänään.
Eivätkä Suomessa.

Se ei estä nuoria Välimeren etelä- ja itä-rannoilla nousemasta kapinaan.

Tosin heitä tarvittaisiin nyt juuri Rovaniemen rescue-laitoksessa, kun valkoiset punalihaa syövät siellä joukolla vanhenevat.

* * *

Minua on vuosien ajan ahdistellut muuan havainto: hometalot, astma, COPD ja ADHD.

Nyt asiasta on nousemassa mekkalaa muuallakin kuin korvieni välissä.

Lyhyesti ja tanakasti pähkinänkuoreen ahdettuna olen sitä mieltä, että syystä tai toisesta kaikkia noita ylidiagnosoidaan tavalla, joka vähän pelottaa ja arvelluttaa minua, joka en ole enää katsomassa, mihin tämä turvanarkomania aikanaan johtaa.

Palaan asiaan, kun vähän vielä sitä kypsyttelen.
Sen toki huomasin, ettei entistä kulkutautisairaalaa vielä päätetty naapurissani poistaa päiväkotikäytöstä sen takia, ettei siellä ole koneellista ilmastointia. (Katajaranta 2)
Asia jäi eilen pöydälle. Heh-heh.

Pitääkö jumaliste päiväkodissa olla koneellinen ilmanvaihto?
Kukas sellaisen lain on säätänyt?

Siellä pitää olla lämmin ja välittävä henki, hei, haloo – ja jotain purtavaa, jotain rääpyä.

* * *

Kun maassamme aloitettiin Keskon sponsoroima ja juonima ristiretki ABC-huoltoasemia (& al) vastaan, kohautin varovaisesti kulmakarvojani.

Kun moinen räyhä levisi mediassa kulovalkean tavoin avitettuna latvapalona aloin miettiä: miksi Pörhö irtisanoi S-yhteistyön ja nyt vielä lappilainen energiayhtkö (Energia-Polar)?

S-liike, erityisesti Arina (jonka tunnen) on vahvasti lestadiolais-keskustalais-kokoomuslainen (vaalien tulos sen kertoo).

Mikähän ryppy rakkaudessa tässä on?

En juuri käy CCCC-kaupassa, koska sen voitot menevät sellaiseen kaivoon, jota kutsutaan markkinavoimiksi (kauppiaat ajavat Jaguarilla).
Ja sen hinnat ovat (ruokakori) 2-5% kallimmat kuin vihreän kortin köörillä.

Lidl on asia sinänsä, teutoonien myyjänselkänahkaryöstäjien plutoona se on.

Joku nauraa nyt partaansa, mutta mahdollisimman hiljaa, ettei jäisi rysän päältä kiinni.
Uudelleen parin päivän takainen havainto on kirjattava:

”Sic transit gloria mundi”.

* * *

Muuan kirjallinen väärti taitaa saada minua innostumaan seuraavasta aiheesta:

李约瑟
李約瑟
Li Yüeh-Sê

Mieti(n)pä tätä hetken (viikon-pari)

Tämän kirjoitettuani tapasin valkoista takkia sairaalamme kellarissa vaihtaessani ystäväni, armoitetun ajattelijan. Hän totesi yksikantaan:
Jos suomalaiset opettelisivat mandariinin kiinaa oikein joukolla, ei ddr-merkeleiden, so norsujen, suomalaisiin kohdistuvista odotuksista ja määräyksistä niin tarvitsisi välittää

Olen samaa mieltä.
Kts myös ”Valkoinen tiikeri” (Aravid Adiga)

* * *

43 vuotta sairaiden hoidossa on vähitellen kuluttanut todellisuudessa esiin sen opin, mitä Irma Korpio, viisas nainen ja ylilääkäri, minulle Valkealan sairaalassa Prahan miehityksen aikoihin (elokuu 1968) toistuvasti opetti.

Ihminen kehittyneessä maailmassa käyttää hänen omiin sairauksiinsa ja huoltoonsa varatusta maksusetelistä yli 90% viimeisen elinkuukautensa aikana (sosiaali- ja terveys-voucher). Useimmiten.

Riippumatta siitä, missä iässä tuo viimeinen kuukausi alkaa.

Todella harva tietää sen, koska viimeinen ja ”kallein”, mutta valmiiksi ansaittu kuukausipalkka alkaa juosta.

Hanan sulkeutumisen tietävät sitten kaikki muut paitsi se ihminen itse.

Jälkikäteen.

* * *

Päivän medisiinapläjäys onkin sitten erittäin mielenkiintoinen.

Voiko pankinjohtajaa, äänestäjää, poliisia tai mielentilatutkijaa huijata?

Lukekaa alle präntätty ja päätelkää ite!

Vakavan rikoksen tapahduttua rikoksen tekijälle saatetaan tehdä mielentilatutkimus. Tämän poliisi- ja oikeussarjoista tutun tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko tekijä ollut täydessä ymmärryksessä rikoksen aikana.

Oikeuspsykiatri Pirkko Räsänen kertoo, että oikeus voi määrätä mielentilatutkimuksen tehtäväksi silloin, kun voidaan epäillä joillain psyykkisillä tai ruumiillisilla sairaustekijöillä olevan syy-yhteys tapahtuneeseen rikokseen. Kyseessä on silloin vakava rikos, josta odotetaan vankeustuomiota.
– Rikoksen tekijä voi itsekin pyytää mielentilatutkimusta tehtäväksi, mutta päätöksen tekee aina oikeus, Räsänen tarkentaa.

Voiko rikollinen huijata mielentilatutkimuksessa? OYS:n mielentilayksikön esimiestehtävissä työskennellyt Räsänen kertoo, että huijausyrityksiä tapahtuu, mutta ne ovat harvinaisia. Tutkimukset ovat kuitenkin niin kattavat ja perusteelliset, ja niitä toistetaan prosessin aikana niin useita kertoja, että Räsäsen kokemuksen mukaan järjestelmällinen tuloksiin vaikuttamisen yrittäminen paljastuisi.

Näin mielentilatutkimus tapahtuu

Mielentilatutkimukset suoritetaan valtion mielisairaaloissa, jotka ovat erikoistuneet oikeuspsykiatriaan. Näiden Kuopiossa ja Vaasassa sijaitsevien laitosten lisäksi tutkimuksia suoritetaan yliopistosairaaloiden oikeuspsykiatrisissa yksiköissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos määrää missä tutkimus tehdään ja se myös valvoo tutkimusten laatua. Toimintatavoilla halutaan varmistaa, että tutkimusten toteutus tapahtuu yhteneväisesti riippumatta toteutuspaikasta.

THL vielä hyväksyy ja vahvistaa lopullisen mielentilalausunnon.

Mielentilatutkimusta suorittaa oikeuspsykiatrin johtama moniammatillinen ryhmä, jossa on mukana muun muassa psykologi ja sosiaalityöntekijä. Mielentilatutkimuksen suorittamiseen kuluu 6-8 viikkoa, minkä ajan rikoksen tekijä on sairaalassa.

Aluksi tehdään perusteelliset ruumiilliset tutkimukset, joiden tarkoituksena on selvittää, onko tekijällä jokin neurologinen tai elimellinen sairaus, joka saattaisi vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä tai kykyynsä ymmärtää asioita. Näissä tutkimuksissa oikeuspsykiatri voi käyttää avukseen kunkin alan erikoislääkäriä, esimerkiksi neurologia tai sisätautilääkäriä.

Seuraavaksi on vuorossa tutkimuksen psykiatrinen osuus, joka toteutetaan diagnostisina haastatteluina ja laaja-alaisina psykologisina testauksina. Psyykkisten sairauksien lisäksi on tärkeää selvittää henkilön älyllinen kapasiteetti ja mahdolliset kehitysvammat ja muut syyt, jotka voivat heikentää älykkyyttä. Sosiaaliviranomaisen rooli on selvittää, onko tutkittava kykeneväinen sosiaalisiin suhteisiin ja onko hänellä normaalit vuorovaikutussuhteet lähiympäristönsä kanssa. Lisäksi tutkimusryhmä selvittää tarkasti henkilön elämänhistorian.

Kaksi tärkeää kysymystä

Lopulta kaikkien näiden tutkimusten perusteella voi olla että löytyy joko psyykkinen tai fyysinen sairaus, älyllisen kapasiteetin heikkous tai muu tekijä, joka vaikuttaa rikoksen tekijän käyttäytymiseen, terveyteen ja rikosoikeudelliseen ymmärtämiseen. Mikäli sairaus todetaan, seuraava tärkeä vaihe on selvittää onko tällä sairaudella syy-yhteys tapahtuneeseen rikokseen.

Kun mielialatutkimus on saatu kokonaisuudessaan suoritettua, on edessä kaksi kysymystä ennen kuin tehdään arvioita henkilön syyntakeisuudesta. Ensimmäiseksi on arvioitava ymmärtääkö henkilö tekonsa rikosoikeudellisen luonteen mahdollisista sairauksista huolimatta. Toisena, jos hän ymmärtää tekonsa lainvastaiseksi, merkittävänä kysymyksenä on kykeneekö hän kokemaan katumusta teostaan. Puutteet näissä saattavat vaikuttaa henkilön syyntakeisuuteen.

Lopullinen mielentilalausunto on niin ikään kaksiosainen. Ensimmäiseksi annetaan lausunto syytetyn mahdollisista sairauksista ja älyllisestä vajavaisuudesta, ja seuraavaksi annetaan syyntakeisuusarvio. Syyntakeisuusarvio on kolmiluokkainen.

1. Syyntakeinen: Henkilön katsotaan toimineen rikoshetkellä täydessä ymmärryksessä. Hänellä ei ole sairautta tai vammaa, joka vaikuttaisi hänen rikosoikeudelliseen ymmärrykseensä alentavasti.
2. Alentuneesti syyntakeinen: Henkilö ei toiminut täydessä ymmärryksessä. Hänellä on todettu sairaus tai vamma, joka vaikuttaa hänen rikosoikeudelliseen ymmärrykseensä, mutta ei hämärrä sitä kokonaan.
3. Syyntakeeton: Henkilön katsotaan toimineen ymmärrystä vailla. Hänellä on löydettävissä sellainen tekijä, joka vaikuttaa hänen rikosoikeudelliseen ymmärrykseensä voimakkaasti.

Yleisimmin viimeiseksi mainitut tekijät ovat psykoosisairauksia, jolloin tekijä on suorittanut rikoksensa psykoottisen harhaluulon tai harha-aistimuksen ohjaamana. Suuri osa tapoista ja tapon yrityksistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena, mutta itse aiheutettu päihtymystila ei kuitenkaan alenna syyntakeisuutta.

Mielentilalausunto palautuu THL:n jälkikäsittelyn jälkeen tuomioistuimeen ja lopullisen rangaistustuomion antaa oikeusistunnossa asiaa käsittelevä tuomari. Syyntakeettomaksi todettua rikollista ei tuomita vankeuteen, vaan hänet määrätään kriminaalipotilaana hoitoon valtion mielisairaalaan.

Anna Lanas-Nevala

Fredmanin viisauksia

Viimein alkavat Lapin altaat täyttyä.

Se lupaa helpompaa ensi talvelle, josta on tulossa vaikea joka tapauksessa.
Kellään ei kohta ole varmuutta siitä, millä lämmitellään tai ajetaan parta.

Eli nyt sataa. Aika runsaasti.
Loppuviikon onkin taas intiaanikesää.

* * *

Unessa eräs äitini siskoista soitti minulle (hän ainoana elää).
Hän selitti erästä tapahtumaa Jyväskylästä, jota itse en tunne.

Siitä tuli mieleeni viime viikonlopun opetus, jonka kirjasin tuoreeltaan muistiin (leikkaan sen tähän fb-sivultani):

Kvartettimme on siirtynyt karonkan lopputahteihin haikeana: Fredmanin epistola 30 ”Ukko Mowitzille tämän sairastaessa keuhkotautia”. On syksyn vuoro.

http://lirama.net/song/233798

Huomenta

Pohjois- ja Itä-Suomen (north-finns, east-finns) työryhmä on nimetty.
Kärkenä on oopperalaulaja.

Yöklassinen herättää Tshaikovskin ykkösellä (g-molli): Talviunelmia.
Kärkenä on Bernstein.

Ehkä aamun teemoilla on jotain yhteistä?

http://www.hs.fi/fingerpori/?cmp=tm_viihde_fingerpori

Huomenta uudelleen

Ja lopuksi Rovakvartetti esittää

Jean Sibelius, PerusSlandia (ent Finnlandia, auf deutsch)

* * *

Seuraava tarina on kuin Nätti-Jussin jutut: voisi olla totta, mutta…
(henkilöiden nimet ja viestit ovat puhtaasti mielikuvituksen tuotetta ja mahdollinen yhteneväisyys – englanniksi tai suomeksi – on aivan puhtaasti sattumanvaraista)

Jussi Lähde teki kerran presidentin (nobelistin samalla).

Nyt hän on konsultoinut ehdokas-ehdokas Soinia:

Timo, HV. Kreikantakuut ja missä-eu-siellä-ongelma ovat kuluneita fraaseja ja ilmatila uhkaa mennä dieselin ja kossun hinnankorotuksiin, joihin taas äänestäjät ovat turtuneet.

Jotain uutta pitää olla.

Nimeä puolue uudelleen vaikkapa ”The Finns”!
Ilmatila on taas hallussasi
.”

Timo otti onkeensa ja me muut aivan J. Lähteen ennustuksen mukaisesti täytimme ilmatilan.

Ilmaiseksi ja maksutta.

Finn-kortti

Katsoin illalla TV-2:lta dokumenttia Nürnbergin oikeudenkäynnistä.

Ohjelmassa todettiin, että II Maailmansodan saksalaisista sotayyllisenä tuomituista liki kaikki oli vapautettu vankiloistaan vuoteen 1949 mennessä.
Osana kylmää sotaa.

Liekö tuosta dokumentista vai mistä johtuen näin yöllä unen.

Sen mukaan kaikilla tämän maamme velvollisilla tulee lähivuosina olemaan kortti, johon on ladattu hänen kelpoisuutensa eli suomelaisuutensa.
Kortin nimi oli unessa Suomelaisuus-kortti, The Finns-card.

Se on puhtaan sinivalkoinen.

Kortilla saa ja hevosella pääsee” oli unessa slogan, jolla pakollista suomelaisuustodistusta markkinoitiin kansalle. Sen esittämällä saa kaiken syntymätodistuksesta tuhkauslupaan saakka.

Tuo kortti on (unessa?) kehittäjiensä toimesta (sisä- ja TEM-ministeriön uuden hallinnon myötä nimetyt propellipäät) tarkoitus myöhemmin korvata sirulla, joka asetetaan 8 pv:n ikäiselle lapselle aivojen mielihyväkeskukseen (ns Lumo-alue).

Tuo kahdeksan päivää taitaa tulla autossa eilen kuuntelemastani Dadien Katzin ”Kun isoisä Suomeen hiihti” – äänikirjasta: ympärileikkauksen ikä. Kirjassa minä-hahmon pikkuveli välttää ympärileikkauksen mielenkiitoisella tavalla.

Lukekaa ite! Saatavana kansalaisen olohuoneesta (kirjasto). Lainatkaa samalla vaivalla Huxleyn kirja (ne tietävät siellä kyllä, mikä).

Tuntuu muuten, arvoisat vieraani, aika oudolta maanantai-aamuna herätä, huomata lehden saapumattomuus postilaatikkoon, todeta sää holotnaksi ja joutua pohtimaan, onko tämä The Finns-kortti unta vai ei.

Erityisesti kun G-miehenä (googleta guggenheim) tunnettu suurten ikäluokkien mestaaja N:o I, Osku Pajamäki, näytti unessa moista kaksi- ja kolmiulotteista korttia markkinoivan.

Huomenta

Siirryn vastaamaan sanoistani Marjatan kahvioon Rollotorille (avoinna tänä kesänä 22.9. asti).

Torilla ei, pyynnöistäni huolimatta, ole suostuttu vaihtamaan torinportilla tangoissa olevia, resuisen likaisia viirejä uusiin (on lain vastaista pitää lipputangossa resuisenlikaista lippua, joten ei kai sitten viiriäkään).

Ei ole uusiksi (Finn-virallisiksi) viirejä vaihdettu, vaikka olen uudet viirit Mikon huoneessa (kaupungintalo, 1 krs) nähnyt.

Käyttämättöminä.

Torilla minulta kysellään, tietäisinkö ostajaa Kaamasen (kts Juha Vainio: Matkalla pohjoiseen) kievarin tarpeettomiksi käyneille ulkomaanlipuille.
Neuvon kysyjän Puljulalle ja hymyilen mielessäni vinosti:

”Sen näkee naamasta, kun lakkaa saamasta”, sic transit gloria mundi.

* * *

Minulla on ollut täälläkin käsittelemäni kolmen viisihunttisen ongelma autoni kanssa, jonka vetoakseli nyt on alkanut pukettaa.

Tähään setvin eka viisihunttisen pois pöydältä avitettuna.
Se kutistui niinkuin pyy maailmanlopun edessä: hundraseitennolla.

Vielä jäi kaksi. Ranskalaisia korkoja: ”Näin sävel soi askelten…” (Tuula-Anneli sen levylle kait aikanaan lauoloi?)

* * *

Päivän medisiinapläjäys tulee ”mitä minä sanoin” osastolle.
Kun Espanjantauti (H1N1) 1920-luvun alussa tappoi maailmalla kymmeniä miljoonia (ja Inarissa 60% nuorista), yksi taudin jälkiongelma oli unitauti.

Nyt ovat päättäneet sitten kiinlaiset keksiä pyörän uudelleen:

Tutkijat ovat löytäneet todisteita H1N1-influenssan ja narkolepsian yhteydestä, joka ei selity H1N1-rokotuksilla. Havainto on vielä epävarma, mutta viittaa siihen, että myös pelkkä H1N1-influenssa saattaa laukaista narkolepsian.

Kiinassa tehdyt havainnot perustuvat 906 narkolepsiaan sairastuneen terveystietoihin. Tutkijat haastattelivat tarkemmin 154 kiinalaispotilasta, joiden narkolepsiaoireet olivat alkaneet lokakuun 2009 jälkeen eli H1N1-rokotusten alettua.

Potilaiden haastattelut ja terveysrekisterit paljastivat narkolepsiatapausten noudattaneen rytmiä, jossa vähiten tapauksia oli marraskuussa ja eniten huhtikuussa. Suurin sairastumispiikki heijasti siis influenssaepidemian huippua 5-7 kuukauden viiveellä.

Sairastuneista vain kuusi prosenttia oli saanut H1N1-rokotteen, joten rokotteet eivät selittäneet yhteyttä. Kiinassa ei käytetty Pandemrix-rokotetta, joka Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa yhdistettiin narkolepsiatapauksiin.

Havainnot viittasivat myös siihen, että H1N1-influenssaan liittyy suurempi narkolepsiariski kuin tavallisiin influenssakantoihin. H1N1-epidemian jälkeen tapauksia oli kolminkertaisesti verrattuna muihin vuosiin, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi Suomessa käytetty Pandemrix-rokote liittyi narkolepsiariskiin, mutta Kiinassa käytetty rokote ei. Tutkimuksen johtaja Emmanuel Mignot Stanfordin yliopistosta pitää mahdollisena, että Pandemrixin aikaansaama vahva immuunivaste selittää eron.

WHO:n selvitysten mukaan on todennäköistä, että Pandemrix ja jokin muu, vielä tunnistamaton tekijä yhdessä johtivat narkolepsiatapauksiin sairaudelle geneettisesti alttiilla ihmisillä.

Muistan oikein hyvin, kun kaksi virustauti-professoria otti toisistaan mittaa kuin kissa ja koira, kun H1N1-rokotusta pähkäiltiin (Heikki Peltola ja Ville Valtonen).

Silloin tämä Ville V. jo sanoi, ettei se rokotus sen vaarallisempi koko väestölle ole kuin olisi tauti, jos se ärähtäisi I Maailmansodan aikaiseen tyyliinsä. Se olisi tsiljoona kertaa turvallisempi.

Onneksi virus ei – vielä tällä kertaa – ärähtänyt, koska silloin vain rokotetut olisivat jääneet isommalla joukolla eloon.

Muistattehan loisteliaan kirjan ja elokuvan: ”Awakenings”?

Nyt myös anti-rokotus-kampanjoiden vetäjät jäivät haukkumaan haaskalle.