Matka menneisyyteen

Tänään on vuorossa taidenäyttelyn purku ja lähettäminen Kirkolta Napapiirille.

Sen tekee vähän keveämmällä mielellä kun vanhempi tupakoitseva rullaluistelija on ymmärtänyt yskän:

”Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) toivoo Suomen ottavan nykyistä näkyvämmän roolin EU:n ja Venäjän suhteiden parantamisessa.
– Näiden on löydettävä toisensa nopeasti, koska koko vanha manner näyttää nykykehityksen valossa jäävän sivustakatsojan asemaan kansainvälisessä talouskilpailussa, Niinistö sanoo sanomalehti Pohjalaisen haastattelussa.

Niinistön mukaan yhteistyö Venäjän kanssa on EU:lle elintärkeää.

– Koska maailmantalous kaksinapaistuu kovalla vauhdilla Kaakkois-Aasiaan ja Yhdysvaltoihin, ainoastaan EU:n ja Venäjän strateginen liitto pitäisi Euroopan jollakin tavalla mukana talouskehityksessä.

Niinistön mukaan Suomen on kuitenkin koko ajan huolehdittava myös kahdenvälisistä suhteista itänaapuriin.”

Tuossa sitä on Jyrille ja Ikelle aakkosia? Maailmanpankin uusi pääjohtaja ei tätä paremmin sanoisi, eihän?

Illasta sukellan menneisyyteen samoissa merkeissä kuin viime viikolla Säätytalolla. Aika 1800-luvulta tähän päivään on aina selvittämisen väärti, vaikka Väinö Linna sitä jo psykohistorian muuttumattomaksi sanaksi Laineen kanssa kiveen kirjoittikin.

Palaan asiaan. Espoosta tai Brysselistä.

Sievä, kuulakka aamu, isäjänis kävi vinkkaamassa käpälää.

Mainokset

Tää on sitten kesä

Ehdin juuri ennen keskimmäistä: löysin jääkaapista kabanossia ja muistin, että niissä itsessään on vihanneksia nokko. Laitoin pari grilliin.

Keskimmäinen käväisi kotona ja ihmetteli, miten vain kaksi on jäljellä, kun hän on luvannut syöttää laavulla kaveritkin.

Näytin tyytyväisenä kuperaa vatsaani. Oli tyytyminen tähän.

+19C ja kello jo ilta. Hienoa. se on kesä ny!

Äsken bongasin tuosta ikkunan alta kevään viimeisen airuen, valkoinen ja harmaa jänis. Pohdin samaa teemaa blogissani http://www.matkalehti.fi/blogit käsitteellä 30 000 jalan kerho. Näillä jäneksillä on näemmä 8 jalan kerho.
Kun isäjänis sitten oli kerhon jäsenmaksun suorittanut, se osoittautui perin juurin suomalaiseksi. Otti ja kaatui kyljelleen, huohotus kuului miltei klasin läpi, taisi vähän uinahtaakin. Emojänes puolestaan vähän ravisti pyrstöään ja siirtyi ruohon syöntiin. Tuttua?

Hesarissa kerrottiin, että Tuntematon on äänestetty Suomen parhaaksi elokuvaksi. Tätä ennen HS on koko talven käsitellyt Tuntematonta Sotilasta Ilkka Malmbergin (Ranuan hehtaarin omistaja) mainiossa kirjoitussarjassa.

Ei ihme, että HS:n sopulilukijat menivät halpaan. Psykohistoriallisesti elokuvalla ja kirjalla ei ole eroa, ompa kyse on Laineen eli Linnan Tuntemattomasta tai Pohjantähdestä. Paras mikä paras?
(olisi minulla ollut parempiakin ehdottaa)

Jimmy Carter lyttää seuraajakollegansa Bush nuoremman tavalla, johon Ahtisaari ja Koivisto eivät – onneksi – ulotu. Samalla menee toinen rampa ankka, Blair, sontaluukkuun. Maailma kaatuu näiden johdolla suuntaan, josta edes ilmastonmuutos ei pelasta.

Onhan se onni, ettei Kaverva (tai Jyri Häkämies) ole kutsuttuna Valkoiseen taloon vaan Ricen ja tämän puolustusministeritoverin vieraaksi. Naapurimaan Reinfeldt jo ehti ylpeillä USA:n historian huonoimman presidentin multaisesta kädenpuristuksesta, mutta – ainakin toistaiseksi – Halonen on välttynyt vierailukutsulta (5 vuotta sitten ei vielä tiedetty, että GWB on huonoin).

Pysy sie Mattikin vaan kotona, täällä on isommat murheet ja lapsetkin pääsevät pääministerien tuloluokassa halvalla hoitoon. Jos vaikka sattuisi – minulla sattui – lisää tulemaan ;>/

Tänään tuli nippu lentolippuja postissa ja netissä, joten seuraavat 30 päivää kuluu ilmastomuutosta edistäen ja Finnair/Malev/KLM/Blue1/BA/Lufthansa-siivillä. Kuluisipa aikakin yhtä joutuin. Alkaa vähän väsyttää tämä meno, kesäloma huvittaisi yhä enemmän.

Onneksi (iän myötä) seuraavat 5 kpl viikkoja ja HS:n NYT-liitteitä tulee niin tiuhaan tahtiin postiluukusta ja väistyy kommunikaattorista, verrattuna viime vuosituhanteen, että kestää vain yhden hujauksen, kun horsma jo kukkii ja lomarahat ovat erilaisten konsernien tulo-sarakkeissa. Perheen taloudessa alkaa uuden loman säästäminen.

Albert Einstein oli oikeassa: aika on suhteellinen käsite (ja iän funktio). m.o.t.

Pre-EU-helluntai-maanantaita

Entivanhaseen aikaan oli maanantaina 2. helluntai. Silloin mm blondin iho paloi ja nyt siitä kuitataan melanooma-sairastuvuutta.

Aamu alkoi media-lukutaidon koetuksella. RoPS:n peliä raportoi paikallinen illakoiva LK-urheilutoimittaja kertomatta edes tulosta. Ilmeisesti – kokkolalaisia (KPV) ivaavasta sanankäytöstä päätellen – poronpurijat voittivat?

Saman lehden yleistoimittaja kertoi, että veri ja sydän menevät saman katon alle. Perusteita otsikolle ei jutusta löytynyt, mutta sokeria ja sydäntä – siis suklaa/sokeri-sydäntä – olisi tietenkin voinut harkita.

Kalevassa everstintytär (virh) antaa everstijuntta-tasoisia neuvoja presidentille ja pääministerille heidän ollessaan tapaamassa nousuviikolla itänaapurin pääministeriä.

On mennyt idunsyöjältä kotona saatu oppi hukkaan (pelon maantiede).
Koskahan tyttäret lakkaavat vihaamasta isien perintöä koko kansan etua vääntövartenaan käyttäen?

Neuvoisi HeidiH mieluummin Ikeä, kun tuo – ja Jyri tikkana perässä! – on menossa rapakon taas GWB-landiaan kertomaan, mitä kuuluu, kelle kuuluu ja ketä seuraavaksi on kutsuttava pienestä ja urheasta Suomesta Valkoiseen taloon.

Me voisimme näetsen I&J:n välityksellä kertoa, miten USA voisi välttää isoloitumista ja lisätä kadoksissa olevaa Eurooppa-tätsiään.

Medialukutaitoon kuuluu myös se, että tietää, mitä tarkoittaa vaiheessa.

Uusi merkittävä vaikuttaja oli haastateltavana HS:ssa ja hän arveli tärkeimmän tavoitteensa olevan ”vaiheessa”.

Heti perään vaimon kanssa keskustellessa sama termi tuli vastaan: eräs projekti on vaiheessa. Mitä hittoa?!?

Kielitoimisto, tulkaa nopeasti esiin ja virallistakaa ynnä selittäkää tämä termi, toivoo rautateiden risteysaseman kasvatti (meillä sanottiin, että juna on vaihteessa ja elämä kehitysvaiheessa, mutta mikään ei kyllä ollut vaiheessa ilman muuta määrettä).

Kesä on muuten vaiheessa!

Huh hellettä sano lehdenlukija pakkasta

Yö oli jokseenkin kylmä, mutta päivästä tulee kuuma.

Erityisesti kuumeni, kun aamupalaveri (Erottajan Shell) ja Kalevan siellä luku vaihtui aamupäiväpalveriin kotisohvalla, komissario Palmun erehdykseen ja Hesariin. (erityisesti ss A2 ja A5)

Vihreät ovat lievästi sanoen liemessä aika monen asian kanssa (maan hallituksessa kipeinä). Mutta vielä enemmän liemessä on Zysse, jonka HS:n lääketieteellinen toimittaja naulaa hankalasti eläkeläisten ja sosiaaliapuun oikeutettujen etuuskysymyksissä.
Lisäksi Marjut Lindberg kehuu KELAa. Kukahan Marjutin on lobannut: on ensimmäistä kertaa aikoihin, kun joku Töölön kuparilinnan tuotoksia kehaisee noin arvovaltaisella agendalla.

Teija Tiilikainen on uuden hallituksen sisällä olevista ensimmäinen, joka käyttää tolkun puheenvuoron NATO-kysymyksessä.
Juuri samanlaisen, jollaisia kuulin alkuviikolla useamman Kirkolla käydessä. Trigotomiassa ei-juu-vaarinhousut hän tuntuu olevan vaarinhousut-linjalla. Meän suvussa se on papanpöksyt ;>/&

Lopuksi muutama sana medialukutaidosta.

Olen median suurkuluttaja. Tiedän vain yhden, joka on vielä friikimpi – mutta hänellä onkin nyttemmin enemmän aikaa (tottelee nimeä Masa).

Tänään HS:ssa pohdittiin su-sivujen puheenvuorossa sitä, saavatko kakrut koulussa riittävästi oppia ja oikeisiin media-agendoihin.

Kun sitten IS:ssa on pääkaupunkiseudun yläasteen opettajan päiväkirja, joka on _hyvä_, jään miettimään. Onko kyse AKAVAn mahtijärjestön, OAJ:n, promottu panos tasa-arvotupon (keksitty, mielikuvitus-käsite nyttemmin) taistoon?
Opettajien tulothan ovat jopa pienemmät kuin hoitajien.
Vai onko kyseessä journalistinen hätähuuto kasvatusvastuun ja monikulttuurisuuden taistelukentillä? Miettikääpä sitä.

Kaikesta huolimatta paisti on marinaadissa, työt odottavat Sairas-Avussa (tosin potilaani lento on Blue1:lle tyypillisesti myöhässä) ja toivotus kaikille on yhteinen:

Hyvää helluntaita!

Heleänlainen helluntaiaatto

On helpotus, kun viikonloppuna ei ole erityisiä velvollisuuksia. Siksikin, että ensi viikolla on.

Aurinko syttyi paistelemaan sianlihaa grillailevan ruhoni iloksi, lämpötila on lappiseksi kohtuullinen 16.5C. Lehdet on ehtinyt lukea – luonnollisesti Suomen Kuvalehti ei tule edelleenkään Napapiirille perjantaisin vaan (kun päätoimittajakin lie Narkauksesta) ehtii vasta maanantaiksi.

Lääkärilehti kuitenkin tuli ja povasti lääkäreiden mobbaavan toisensa ulos julkisista ja yksityisistä työpaikoista. HS tarttui asiaan ja johan on älähdyksiä alkanut kuulua.

Ei kuitenkaan niin monia kuin talousrikos-juristeilta, joita epäillään suorastaan prosessipetoksesta.

Ei ihme, että lääkärin koulutus maksaa 71 000 €, mutta juristin yli 40% enemmän. Kyllä laskun kirjoittamisen taidon pitää kallista ollakin (meidän veronmaksajien maksaa, niinkuin ne valtiolle päsähtävät laskutkin talousrikos-prosesseista). Yliopisto-opetushan on opiskelijoille maksutonta.

Ja kohta muutoinkin edullista, koska valtio ja KELA maksavat aina vain enemmän, että saadaan spes patriae motivoitumaan. Siinä on oma vaivansa, kun ei kohta enää yksihuoltajan kakara pääsekään tarhaan. Rikkaiden lapsoset pääsevät: entiseen hintaan.

Elämme siis porvareiden epookkia, miten lie Kimi asian ottaa Monacossa: Suomen pienin veronmaksaja.

Ja demarit kohta Suomen pienin puolue, jos ei alamäki ala taittua.

Ärtsoppaa ja vanikkaa

Toissapäivänä tuli melkein haikea olo kun sotilasteltassa syötiin vanikkaa, pannaria ja hernesoppaa.

Kotilennolla kirkolta kävi keskustelu yrittämisen autuudesta, hallinnon orjuuttavuudesta ja raameista.

Kotona sauna sai mielen sulamaan, samoin vaaleanvihreä kesä: uni maittoi aamuyöhön ja sitten vielä vähän, mutta lehteä (siis sanomalehteä) en aamulla olisi halunnut avata millään.

Sitä ikävämpää oli sitten sähköinen media mopoilu- ja rauhanvartiointi-uhreineen kaikkineen.

Kommunikaattoria selatessa osoittautuu, että heti huomenna on taas matka kirkolle.

* * *

Raamit valtiontaloudelle v:een 2012 antoi stt-tiedotteen mukaan sinivihreä hallitus.
Mikähän myrkyllisyys porvarisanaan sisältyy? Vai haluaako vihreä liike pesäeroa oikeistolaisuuteen, hallituksen todellisuudessa porvarillista linjaa vartioidessaan ja puolustaessaan?

Tuolla kikkailulla ei kunnian kukko laula kun asioita lähdetään oikeasti mittaamaan. Sehän tapahtuu 19.10. 2008. Miksei jo sitä ennenkin.

Käytännön ruohonjuuri-politiikassa – siis kunnissa -ideologiat ovat paljon konkreettisempia toteuttamisvaiheessaan kuin hiukan teoreettiselta kalskahtavissa polttoaine- ja haittavero-nostelemisissa sekä vaalilupausten (perintövero, verohelpotukset, tasa-arvotupo, taitettu indeksi jne) siirtämisissä myöhemmin toteutettavaksi.

Kunnissa on elettävä kädestä suuhun, valitettavasti.

Muuten: mikähän mahtaa olla NATO-kannan suunta, jos jäsenyys sotilasliitossa tarkoittaa Viron ilmatilan ja Norjan Barentsinmeren RUS-rajojen vartioimista suomalaisin sotavoimin?

Asiaan antaa varmaankin pätevän vastauksen historiallisilla itärajoilla aina eläneen Häkämiehen suvun toivo, puolustusministerimme. Anjalan liitto, Kymijoki, Salpalinja ja Lappeenrannan Huhtiniemen tutkimukset ovat hyvä ponnistuspohja?

Kun vain Häksy muistaisi, että alue-BKT Etelä-Karjalassa perustuu merkittävältä osaltaan Venäjän rajakauppaan, jota varten tarvitaan paljon venäjänkielen osaamista ja josta saadaan satojen miljoonien vuosi-liikevaihto elinkeinoelämää ja veronmaksukykyä virkistämään. Edellyttäen tietenkin, että raja vartioituna pysyy soppelisti läpikuljettavana ja ostohalu ylpeänsorttisella itänaapurilla jouhevana.

Virolaisten tuotteiden ostoboikotti on vielä tuoreena mielessäni, samoin salmonella suomalaisessa kananlihassa (niinkuin sitä ei aina kaikissa broilereissa olisi tolkkua määrää ollut?). Puun tuontitullista nyt puhumattakaan.

Lehti puussa, mutta kalliisti

Suomenlahden aalloilla eilen oli kylmää, mutta tuulista, vettäkin vihmoi – koko päivän.

Kotoa raprtoitiin kesän ensimmäisestä päivästä, lehti muidenkin kuin Norokorven mielestä oli Napapiirillä tullut katselemaan kauanko vielä kestää että tulee ruska.

Eduskunnassa Lehti on kalliilla, niukin naukin. Miehenä hän on aika tiukka setä, onnea 100-vuotiaalle tänään!

Kaksi päivää puolustusvoimien promootiota opettaa huomaamaan, että viidessä vuodessa ihmiset eivät paljoa vanhetessaan muutu. Sen verran on aikaa kulunut kurssi 159:n kolmen ja puolen viikon kertausharjoituksesta.

Eivät asiatkaan ole kovin paljoa muuttuneet. Ihmiset sotavaltion huipulla ovat saaneet lisää tähtiä, leijonia sekä kunniamerkkinauhoja asunsa somistukseksi, mutta pulaa rahasta on yhtä paljon kuin meidän kurssilaisten, siis vanhusten hoidossa (ei niin paljoa määrällisesti, mutta suhteellisesti kyllä).

Kansliapäällikkö voi vaihtua hra A:sta herra R:ään, mutta mielipide ja tapa esittää se ei ole. Eli jatketaan harjoituksia!

Varusmiespalvelustaan suorittavia kutsutaan muuten tilanteen päällä ollessa joukkona miehiksi sukupuolesta riippumatta. Että se siitä tasa-arvosta. Ei tuntunut asia naisia häiritsevän, siinä joukossa.

Rautainen kunto tuntui isänmaan puolustajilla olevan: 30 kg:n varustus päällään ”miehet” menivät liki 3000 m:n vauhtia / 12 min ja hymyilivät päälle. Munkki, ärtsoppa, sinappi, sipuli, pannari ja pala vanikkaa, maiskis!

On ihmeen hyvä kotiin mennä taas: illalla saunaan.

Kesä _on_ täällä tänään

Aikamoinen aklimatisaatio oli siirtyminen Lapin maakuntavaltuuston tuoreen puheenjohtajanuijan varresta Kirkonkylän (Hki) lämpöön.
Lentäjät keräävät bussissa rahaa Heimopataljoonalle ja kaiuttimista soivat vieläkin vanhat euroviisut. Toinen on oikein, toinen väärin.

Kirkolla muutoin on aika tympeätä, hotellikuolema uhkaa ja Suomen lääkäriliitto teroittelee aseitaan, minä tietenkin mukana matkassa.

Kuntaministeri kertoi eilisiltana, että kuntien palvelurakenne muuttuu yksityiseen, kolmanteen sektoriin ja palveluseteileihin päin. Ei hyvä, ei.

Nurmolaiset eivät olleet kuulemassa ja päättivät äänin 17-16 vaipua Seinäjoen syliin. Vielä kun ymmärtäisivät Lapuallakin yskän, saisi Markus Aaltonen elämänsä haaveen täytetyksi: piispantuoli olisi kotikaupungissa viimeinkin, kun sen UKK aikoinaan antoi juonia puukkojunkkareiden pesään.

No, huomenna sota ja strategia, ylihuomenna Liverpoolin peli (Ateenassa) ja torstaina sorvin ääreen.

Toivottavasti kotimatkalla bussissa (Airbus 130 tms) ei enää euroviisuja.

Kesä täällä tänään?

Yön tuuli lujasti joten ei kylmännyt. Koivut vihertävät ja pihan pensaat.

Al Goren elokuva männä viikolla on pistänyt monen ajattelemaan, mutta eilisiltainen Bond – Octobus – lopetti sen sitten – ajattelun.

Matkani käy Sodankylään, sieltä Kruununhaan Maneesiin. Kaksi päivää pitäisi ajatella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sodankylässä sitä ennen on ajateltava alue- ja kauppapolitiikkaa.

Ulkoministeri Kanerva poimi Lauantaiseurassa kypsiä hedelmiä Lehtelän vieraana ja osoitti, että kokemus on rautaa. Heti perään HS antoi palautetta: kokoomus ohitti keskustan gallupeissa. Demarien kannattajat vielä etsinevät kiinteätä pohjaa ponnistukseen?

Keskimmäinen on saanut nimensä lehteen ja koulun oveen, äiti saa 2. lyyran ja talossa alkaa suursiivous: 2.6. pitää olla kaiken kunnossa ja lunta 18v miehen katolla.

Voi olla, että puoleen viikkoon pitää sen verran kiirutta, ettemme muutamaan päivään uusien merkintöjen puitteissa tapaa, tiedä häntä.

Aamun lehtikatsaus – noiden puhkeavien pensas- ja koivunlehtien ohella – kertoo, että juuri nyt ei ole kummoisia uutisia. Sopulilaumakin pääsee vetämään henkeä (osa heistä on samassa kertausharjoituksessa kuin minäkin).

Istun nyt kuitenkin autoon ja…menoks!

Nainen, kemia ja Fradkov

Torstai-iltana Ketun (TV-2:n saksankielen alkeita opettava dekkari) jälkeen kannatti kääntää YLEn Teemalle.

Ensin rouva Volkow (Timen 100 vaikuttajan 2007 joukkoon mahtunut tiedenainen) kumppaneineen kertoi huippulaadukkaasti mielen kemiasta.

Sitten BBC kertoi, miten kokeellisesti voidaan todeta, että mies on eri asia kuin nainen (http://www.bbc.co.uk/science/humanbody/sex/add_user.shtml)

Jos joku harkitsee huumeiden kokeilemista, Volkowin ohjelma on must. Rauhallisesti ja rautalangasta vääntäen, mutta tieteellisyyttä yhtään unohtamatta, kerrottiin, mikä on masennus, mikä addiktio, mikä kohtalo näiden syövereissä. Jos sitten ei taidolla hoideta – tai ehkäistä.

Naisia ylistävässä testosteronikylvyssä ajettiin mikroautoilla, käytettiin kauhakuormaajaa kananmunan kuorimiseen ja lopulta kaikkein äijin laitettiin onnistuneesti vaihtamaan vaippaa ja lepertelemään vaaville. Ei ihme, että äijä ohjelman lopussa purskahti itkuun.

Kun olimme kotosalla parisuhteessamme mittailleet nimettömän ja etusormen pituutta jäi kokeilematta vain 5000m:n juoksu. Sen olisin sormi-mittarin mukaaan voittanut. Mutta kun vaimo käy enemmän lenkillä, olisi siinäkin tullut turpiin. Voi, voi, meitä miehiä.

Tänään sitten uutisoidaan kahta asiaa: Venäjä ei ole oppinut Paasikiveltä mitään (”hae ystävät läheltä ja viholliset kaukaa”) mikäli Puolaan, Liettuaan, Viroon ja Tsetseniaan on luottamista.

Poikkeus oli kuluneeseen viikkon asti pieni ja urhea Suomi.
Ainakin näin väittävät Yhtyneiden päivän lehdet (Suomen Kuvalehti ja Seura). Suomi on ainoa rajanaapuri, jossa putinisteilla on ystävä.
Tämä siis ennen Leningradin oblostin tapahtumia.

Siksikin on tärkeätä, että presidentin jäätyä ilman Hillarya ja Georgea USA:ssa, hän ensi viikolla saa näitä tärkeämmän vieraan:Fradkov, tuleva (?) Vennäänmaan presidentti (nyt vielä sikäläinen mattivanhanen) saapuu 29.5. kylään. Siihen visiittiin ahdetaan nyt kannasta!

Kyllä nyt Georgea WB ja hänen esikuntaansa Condoleca kärjessään harmittaa. Henkilökohtainen sanansaattaja (Hyvä Tarja!!!) olisi ollut paikan päällä USAssa, mutta Ruotsin äijäenergia viehätti enemmän! On se niin väärin, Hillary!