Good bye Bruxelles!

Seuraavan kerran 12.10.

Sitä ennen tässä luottamustoimessa kokoillaan Inarissa, Berliinissä ja Pozdanissa.

Ei ehkä tule ikävä?

2013 EU talousarviokausi on käytännössä käsitelty (5 vuotta).

Aiemmin pohjoiseen saatiin ekstraa 1 200 000 000, nyt sitten vain 900 000 000, jos kohta pelättiin, että tulisi vain 600 000 000.

Jos Tornion Teräs siirrettäisiin Kiinaan ja lestadiolaiset edelleen jäisivät asumaan pohjoiseen, tulisi koheesio-rahaa ja sparcely-populated-rahaa yli 500 000 000 lisää.
No, kumpikaan ehto ei toteudu.

Eihän näistä isommin huudella, niinkuin ei siitäkään, että Suomesta lakkautetaan kuntia ja maakuntia, mutta rahaa jaetaan Lappiin edelleen niin ettei kakille taivuta. Niin kotimaasta kuin Brysselin kauttakin kierrätettynä.

Ihan riippumatta siitä, mitä Soini taas keksii irvailla.

HEX osoittaa koilliseen ja mie matkustan samaan suuntaan.

Tiesittekö muuten, että nuori vihainen lippalakkimies, jolla on harakanvarvas takinliepeessä, saa tänään VR:n alennuskortin ja kansaneläkkeen.

Samalla kun onnittelen Ekiä 65vuotispäivänä, onnittelen suomalaista sosiaalista mediaa, joka on onnistunut todistamaan pentuikäisten turvallisuusnarkomanian 0-toleranssin tällä kertaa Lintsillä.

Neuvoni on: ”Menkää Eurodisney´iin, siel on teillä koti”.

Tai lukekaa edes Tuntematon sotilas, jos Wulffmorgenthaler tai Fingerpori eivät avaudu.

Huomenia!

(huono idea ei tietenkään olisi liittyä ammattijärjestöön?)

* * *

Työhön matkatessa tuli vastaan yllätys: terveyden/sairauden-tila on romahtanut.
Ei hengästymistä ylämäessa, ei ongelmaa nilkan, polven, lonkan tai selän kanssa eikä ah niin tavallista yökkäävää oloa matkalaukun kanssa liikkuessa.

Jossain on nyt jotain pahasti vialla?

Tätä pitää miettiä.

Ehkä ongelmat päivän mittaan matkatessa palaavat?
Aamulääkkeet ainakin on otettuina, Zero-pullo on povitaskussa.

* * *

Koti, hyvä koti.
Luen lehdet ja muun postin, saunon, avaan tilaviinipullon ja lausun tapaus Mustajärvestä.

Mies menetti äänestämällä kahdesti ei paikkoja ja asemia eduskunnan valmistelu- ja päätäntä-verkoissa (mm valtionvarainvaliokunta) – samoin tulevaisuuttaan lyhyellä tähtäimellä.

Miksi?

Siksi, että hän on niin tuittupää.

Ei siksi, että hän olisi paha tai ovela tai peluri tai Tennilän etäpääte.

Ehkä sellaista pitäisi pohtia.

Itse kenenkin?

Kotona alan pohtia myös Ketomella-nimisen seudun asiaa.

Palaan siihen, koska se on etninen puhdistus.

Ehkä useastikin.

Niin se vain on.

Tuittupäät.

Kadehdinko teitä (Mustis, Heikki, EsaTikkala, Murtsi-vainaa jne)?

Ehkäpä?

* * *

Päivän medisiinapläjäys todistaa, että Liikkasen monipilleri toimii (olen elossa ja kotona sekä saunoneena).

Se on lihis, puolen litran kalja, kärtsäri ja päälle berliininmunkki.

Tämä kohuttu toinen monipilleri siis ei toimi vaan haittaa:

Kohuttu monipilleri laskee sydänriskejä, mutta todennäköisesti vähemmän kuin tutkijat ovat toivoneet. Pillerin haittavaikutukset saattavat myös olla luultua runsaammat, kanadalaistutkimus osoittaa.

Monipillerillä tarkoitetaan verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden sekä aspiriinin tai muun asetyylisalisyylihapon yhdistelmäpilleriä, jollaisia tutkijat ovat kaavailleet annettavaksi kaikille yli 55-vuotiaille. Kiistanalaisen käsityksen mukaan tämä ehkäisisi jopa yli 80 % sepelvaltimo-oireista ja aivohalvauksista.

Nyt julkaistujen tulosten perusteella viiden vuoden lääkitys estäisi vakavan sydänoireen vain yhdellä monipillerin käyttäjällä kahdeksastatoista. Haittavaikutuksia saa joka kuudes potilas. Laskelmia tulkitessa pitää kuitenkin muistaa, että tutkimuksessa ei mitattu varsinaisia sairastumisia vaan ainoastaan tilastollisia riskejä. Näin ollen monipillerin todellisia vaikutuksia on vaikea arvioida.

Vaikutus seurasi lähinnä verenpaineen ja LDL-kolesterolin alentumisesta. Tutkimuksen alkaessa osallistujien verenpaineet olivat keskimäärin 134/81 mmHg ja LDL-kolesterolin pitoisuus keskimäärin 3,7 mmol/l. Kolmen kuukauden kuurin aikana monipillereitä käyttäneiden systolinen verenpaine laski 9,9 mmHg ja LDL-kolesteroli 0,8 mmol/l verrattuna lumeryhmäläisiin. Asetyylisalisyylihapon vaikutuksia ei erikseen arvioitu.

Tutkimuksessa monipillerillä lääkittiin noin kaksisataa miestä ja naista, joiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin viiden vuoden aikana oli 7,5 % tai enemmän. Monipilleri sisälsi 75 mg asetyylisalisyylihappoa, 10 mg verenpainelääke lisinopriilia, 12,5 mg hydroklooritiatsidia ja 20 mg simvastatiinia. Lääkittyjä verrattiin kahteensataan verrokkiin, jotka saivat lumelääkettä.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä PLoS ONE -verkkolehdessä.

Siksi

En ole ihan saletissa siitä, että uni olisi paras lääke.

Mutta jos ihmislapsi nukkuu putkeen 10 tuntia, hänen tulisi olla aika terve, jos uni on lääke.

Huomenta.

Pitää tästä joutua Pekan ja Pätkän juttusille.
Kerron sitten.

* * *

Pekka ja Pätkä tulivat informoiduksi ILO 169:stä, joka tulee olemaan sickback-hallitukselle melkoinen kivireki. Ei 23%:n kannatuspyykin ylittäneelle PS-puolueelle.

Sen sijaan Ateenan pormestari ei naura.

Hän itki avoimesti kertoessaan, miten maa kreikkalaisessa tragediassa nyt makaa.
Se on hänen mukaansa klassinen tragedia, jossa on viisi roistoa (poliitikot, johtajat, virkamiehet, viranomaiset ja pankinjohtajat).

Kaikki tuntuvat odottelevan deus ex machina – ratkaisijaa.
Paitsi Mustajärvi.

Hän on se.
Pelastaja Pelkosenniemeltä.
Deus…

* * *

Brysselissä sataa.
Laariin?

Huomiseksi kotiin, ylihuomiseksi Kemppaan.

(Muistaakohan Mustis, että häntä äänestettiin naisissa ja miehissä, puoluekantaan katsomatta, hoitamaan Kempan perän asioita?)

* * *

Meteorologit varoittavat oleskelemasta auringossa sen runsaan ultraviolettisäteilyn takia.
Medisiinapläjäys sanoo toista.

Mutta eihän näistä tiedä? Lääkärit ennustavat säätä ja säänennustajat ehkäisevät tauteja:

Auringonvalosta saatava D-vitamiini saattaa vähentää naisten vaaraa sairastua rintasyöpään. Kanadalaistutkijoiden havainto tukee tutkimuksia, joissa ruoasta nautitun D-vitamiinin riittävyys on yhdistetty pienempään rintasyöpäriskiin.

Tutkimukseen osallistui 3 100 naista, jotka sairastuivat rintasyöpään vuosina 2003-2004 sekä 3 500 tervettä verrokkia.

Kun naisia verrattiin toisiinsa sen perusteella, kuinka paljon he viettivät aikaa auringossa, runsas aurinkoaltistus liittyi selvästi pienempään rintasyöpäriskiin.

Verrattuna alle 6 tuntia viikoittain auringossa viettäneisiin yli 21 tuntia aurinkoa viikoittain saaneiden sairastumisriski oli noin puolet pienempi. Yhteys havaittiin erityisesti teini-iässä ja yli 60-vuotiaana auringossa vietetyn ajan ja rintasyöpäriskin välillä. Muinakin ikäkausina auringonvalossa vietetty aika liittyi pienempään sairastumisriskiin, mutta yhteys oli selvästi heikompi. Parikymppisestä kuusikymppiseksi runsas aurinko liittyi vain 12-24 prosenttia vähäisempään riskiin.

Yhteydet pysyivät ennallaan riippumatta ruokavaliosta, liikunnasta tai vaihdevuosista. Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.”

Kompromissi olisi se, että alle 30-vuotiaana ehkäisisi ihosyöpää ja varoisi polttamasta ihoaan meteorologien ohjeita kuunnellen ja vasta vanhempana menisti aurinkoon ehkäisemään rintasyöpää ja muutoinkin pilaamaan ihosa ja hankkimaan ryppynsä.

Alakarppaukseen tämä mies ei muuten ota kantaa (enhän ole Heikkilän Antti).

”Neiti, yksi lihapiirakka ja pari kärtsäriä pekonilla, kiitos – ja tuokaa vielä yksi patonki ja berliininmunkki”

Miksi?

Yöllä oli ukkosilma ja aamulla tämä kylä on aika raikas, +18C, ilman suhteellinen kosteus yli 80%.

Kokoomuslainen viestintäammattilais-nainen sanoi vuosi sitten, ettei hän tiedä yhtään hyvää syytä, miksi 60 vuotta täyttäneen juristin kannattaisi viettää loppuelämänsä Mäntyniemi-Kultaranta-Mariankatu-kolmiossa.

Sosialidemokraattinen presidenttiasian ammattilainen (neljän presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela) ilmaisi saman rivien välissä TV:ssa helatorstaina itse asiasta kuultuna.

Sekä nuoret nais-aivot että vanhat mieskokemukset kertovat siis saman.

Helsingin Sanomien nettiversion lukijoista 40% ei halua Niinistöstä presidenttiä.

Olen kohta 65-vuotias. Kirjoitan blogia yrittämättä isommin vaikuttaa.
No joo, opettaa kyllä yritän, mutta suurin piirtein turhaan.

Yhtä minä ihmettelen suuresti ikäluokassani: JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen ei kykene pitämään suutaan kiinni asioissa, jotka eivät hänelle kuulu ja joiden piirissä askaroiminen oleellisesti heikentää hänen legitimiteettiään julkisen sanan vartijana.
On se kumma juttu, on vain.
Tällä kertaa Pohjois-Pohjanmaan valkotukka viisasteli Niinistön pressavaalikampanjasta.

Menisi nyt mökilleen laiturinnokkaan ja pohtisi siellä Konstan sinisiä ajatuksia.

Huomenta!

* * *

Kävely pitkin kokouskylän katuja ei tunnu hyvältä.
Ei edes istahtaminen bistron patiolla virkistä.

Reilun viikon päästä on kuitenkin meininki siirtyä vielä kuumempaan kaupunkiin.

Mietin, miten kunto kahdeksassa päivässä kohenisi.

Miettimällä?

Vaikkapa tämän veijarin pohdintoja:

http://www.social-europe.eu/2011/06/on-never-being-alone-again/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+SEJColumns+%28Social+Europe+Journal+%C2%BB+Columns%29

* * *

Päivän mittaan opin, että kiinalainen kulttuuri on julmaa mafiaa, monin verroin julmempaa kuin kreikkalainen tai italialainen.
Se on peluriutta ja taikauskoa.
Se on toisen lapsen roolia.
Se on ankaraa vihaa muuta maailmaa kohtaan, se on kostoa.

Opin myös, että kun maailman ihmisen rakentama arvo on 10 000, niin hän käy sillä kauppaa niinkuin sen arvo olisi 200 000.

Siis kaksikymmenkertaisella nokituksella.

Mafia-säännöin, kostonhimoisesti, ankarasti vihaten ja – erityisesti – naista alistaen.

Nainen suostuu tähän, koska se mahdollistaa hänelle kaiken vallan.

Kaiken.

Mistä tämän opin?

Opin sen Larry Summers – nimiseltä harvardilaiselta.
Ja aasialaiselta palveluamattilaiselta.

Lisää asiasta kirjasta ”Valkoinen tiikeri”

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Intia+on+kanah%C3%A4kki+josta+ei+p%C3%A4%C3%A4se+pakoon/HS20091029SI1KU01rej

Kimalaisten vuoro

Kaksi kärkihanketta ennenkuin menen päivän tekstiin.

1) Kiitän Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikkaa (= Muurolan sairaala) 5 viikon hyvästä yhteistyöstä, jossa ei rikettä tai risuja ollut, ei ensimmäistäkään

2) Olen huolissani päivän (minulle) kärkiuutisesta.

Hautajaisiin ei väestön vanhenemisen takia enää riitä arkunkantajia.

Tästä ei ollut hallitusohjelmassa – joka tänään pitäisi ilman Mustajärveä hyväksyä – halaistua sanaa.

Yhteiskunta, me 0-toleranssin omaksuneet kuoleman asiantuntijat vaadimme.
Me vaadimme!

Arkunkantajia.

* * *

Ehtimiseen olen killannut juhannusruusuaitaamme vajaan viiden vuoden aikana: ainakin viisi kertaa.

Nyt sen kimpussa on kimalaisia ja pienempiä öttiäisiä.
Sen aidan ja ruusun kukkien.

Pienempien öttiäisten kimpussa on pieniä lintuja.

Siinä ne nakertelevat ja rakentelevat kuin Vantaan tai Rovaniemen kaupunginjohtajat, mutta vain toisilla säilyy kunnia. Kummillakin maine: huono tai hyvä.

Mie sitte tykkään tuosta. Kun on paljon kimalaisia ja muita öttiäisiä lehdistölle ja pienille linnuille syötäväksi.
Että eivät näkisi aitaa aidan seipäiltä saati mettää puilta.
Jos näkisivät, mitä ne sillä sitten tekisi?

Isoista konserneista en koskaan ole oikein pitänyt kun hyvin tiedän, mitä niiden uumenissa on.
Harmaata taloutta siellä on.

Siksikin on somaa, että ALMA ja SANOMA (isot konsernit) selvittelevät asioita.

Huomenta, isojen harmaiden poikien likaama maa.

Ou est la femme?

Oli toki raha-asioistaan ja Thomas Mannistaan Onnisen vuorineuvoksetar Harakan arroganssin kohteena illalla TV:ssa, huomenta hänellekin: putki-ala on USA:n Watergatesta alkaen ollut inhokkini.

Kun Timo Harakka lähtee TV:ssa lipomaan vieraanaan olevaa naista on se todella vastenmielisen näköistä.
Kaikille osapuolille?

Ikävä tulee Arto Nybergiä, jovain!

* * *

Edelläolevalla tarkoitan sitä, että jos joku näkee aiheelliseksi lähteä toista tiputtamaan – olipa syy mikä tahansa – se aina onnistuu, koska joku kolmas kyllä lähtee mukaan omia syntejään peittääkseen, kunnes…
käy Kreikan (so moukan) tuuri.

* * *

Nukuin aamulla 1.5 tuntia ekstraa, kun avoimesta akkunasta kuului kimalaisten pörinää. Se unettaa somasti.

Nyt kuuntelen Edvard Griegiä, puen, lähden Marjatalle markkinakahville, Muurolan sairaalaan esimiestehtäviin ja jatkan matkaani dösällä Belgian helteisiin.

Niinistöön palaan, jos on aihetta.

Vuosi sitten hänen vaimonsa itse asiasta kuultuna sanoi: ”Never”.

Mie siihen:… ”Never say never
(ja toistan saman….. ” ” ”… kun kello käy yhdettätoista)

Sellaista se on.

Harmaa talous.

* * *

Kuopus järjestää tänään synttärit ystävättärelleen.
Sitä varten hän teki eilen kakun, jota ensi viikonloppuna Monacossakin kadehdittaisiin.

Nyt kuului kylmiöstä rämähdys (juuri remontoidusta).

Hylly, jossa on kolme pullollista elsassilaista tilavalkoviiniä ja tuo kakku, oli näemmä tullut rymisten laattialle.

No, kaakku oli riittävän kova – ja tilaviini-valkkaripullot – ettei siitä sen kummoisempaa vahinkoa tullut.

Nostin tavarat ylemmälle hyllylle.
Jos se romahtaa, vahinkoa sitten tulee!

Mustajärvellä (vasL) muuten sama juttu: ylempää on tuhoisempaa tippua kuin alempaa.

* * *

Jos Kristuksen armoa esitteistä etsivät eivät sitä löytä, on heidän syytä kuunnella Radio Yle 1:n aamuhartautta.

Tänään.

Siellä se on: oleskelulupa ja armo.

Tämä nainen osaa. Kirjailija.

Uusinta 07:50, mutta on poimittavissa myös YLE/Areena
(Kaija Pispa, Ylöjärvi)

Kivien nainen.

* * *

Tiistai on ”pulkassa” ja mieli maassa.
”Uni paras lääke on”.

Liki puoliyö ja vielä +27C.

Eiköhän keskiviikko avaa paremmin?

Paikalla….tauko

En oikein hahmota, missä sielu nyt viipyy, mutta keho (ruhoksikin voi tätä läskiläjää kutsua) on poikkeamassa Ounasrinteen Rivieran Myllärin tilalla (kodin koordinaatit).

Huomenna alkuillasta jokin osa minusta ihmettelee hellettä ihan muualla. Vajaan 3000 kilometrin päässä.

Hahmotus olemiseni luonteesta läksi sulamaan siitä, mitä eilen tapahtui. Kahdesta asiasta.

Ensimmäinen oli Jukka Kemppisen blogi ”Tapailen historiaa I-II, III?”, jossa hän (26.-27.6.-?) niputtaa Suomen ja suomalaisten aseman viimeisten satojen vuosien ajalta muutamaan riviin ja asettautuu 1944 syntyneen tarmollaan tuomariksi (sellainen hän on, emeritus-professori oikeuden jakamisessa).

No hope, kein Zukunft, Mannen utan öde.

http://kemppinen.blogspot.com/

Toinen oli loppuiltainen lyhyt palaveri alkaneen kesän almanakka-asioista syyskuun ruskaan asti. Perheessä.

Siihen oli päässyt jäämään tauko, kesään.

Koko liki neljännesvuosituhannen voimallaan se siinä jökötti.

(neljännes-vuosituhat on parin viikon kuluttua Stendhalin syndroomaan sairastuvan perheen ikävuosien yhteismäärä)

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/stendhal.htm

Heinä-elokuun taitteessa tuo tauko lekottelee kyljellään allakassa ja nauraa pirullisesti.

Paikalla tauko!

* * *

Seuraava tupakkaturina on lukijan lupa ottaa ns kevyesti (kyseessä on enemmän toistuva pakkomielle kuin asiallinen asia, vrt toistuvat ”kemppinen/fingerpori/wulffmorgentthaler”-linkit).

Pureskelen mietteissäni sikarintumppia (Italowesternit ja Clint Eastwood, you know) lukiessani ystäväni Markku Torkon kolumnia Poroaapisesta (Lapin Kansa 27.6.).

Asiallisesti kolumni erittäin jyrkällä tavalla tuomitsee tupakoinnin suorastaan täysin.

Ei, se ei tuomitse maratonjuoksua, vaikka kuntourheilun hinta terveysturvallisuuden 0-toleranssilla elävälle suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle on kaksi-kolme kertaa isompi kuin tupakoinnin. Siis se, mitä jää viivan alle.

Persnettona, ei nettona.

Kun katselen harmaankalpeita savuttoman sairaalamme salatupakoitsijoita tulossa tupakalta Mynthon-pastilleja suuhunsa ahtaen ja vertaan heitä Koskikatua ylös kämmertäviin maratoonareihin 300 m ennen maalia en voi olla vertaamatta: niin ovat samanlaisia olemukseltaan.
Tai siis olemme.

* * *

Muistelen samalla eilistä keskustelunpätkää isoja asioita kovasti paljon maailmalla valmistelevan ihmisen kanssa maailmantalouden, EU-talouden ja Suomen talouden tilasta.

Kumppani ilmaisi parilla lauseella sen, miksi joku Timo Soini ei suin surminkaan juuri nyt voi olla Suomen pääministeri saati kukaan perussuomalainen minkään muunkaan merkittävän ministeriön pää.
Siis ei juuri nyt.

Sitten taas, jos tämä todellinen globaali hurlumhei jotenkin asettuu, sitten on leikki, laulu ja kuntourheilu tupakka- ja rotuhygienioineen voimissaan. Tai sitten on kokemus karttunut sen verran, että Tuomiojaksi Pekkarisen tuolille jo voisi yltää. Soini tai Halla-aho (viimemainittu sisäministeriksi Päivi Räsäsen pallille ”ecce homo”-uskonasioista päättämään)

Mannerheimit ja churchilit sikareineen voidaan vaihtaa lammioihin, speereihin ja honkajokiin heinänkorsi suussaan.

Nyt kuluu vielä aika lailla tupakkia ja tupakkiaskin kansia kokeneiden ja juurevien ihmisten esikunnissa, kammareissa ja korsuissa, jos tästä aiotaan joukolla selvitä.

Tai edes yrittää selvitä.

Muuten, tuo maailmalla erittäin tärkeää päätäntää pohjustava keskustelukumppanini mainitsi, että jos hän ei saa nollattua höyryävää päätään Lintukymin varressa Kolmen nyrkkeilijän kesän (kirj. Risto Karlsson, r.i.p.) maisemissa vuosittain kahta viikkoa, hän on 50-vuotiaana maratonjuoksuun ehkä lopullisesti kyvytön.
(ystävä on juuri täyttänyt 50v)

Liekö tarkoittanut hän globaalin busineksen sitä tämänkertaista lamaa karkuun juoksevaa maratonia, joka juuri nyt on siinä joskus kohtalokkaassa kuolemanlaaksossaan (30-35 km).

Niin: 26.7. alkaen:

Paikalla….tauko

* * *

jahas, päivän medisiinapläjäys on jälleen kerran ”pienistä puroista kasvaa Kemihaaran allas”-tyyppinen.
Lehti, jossa teksti on julkaistu, on mahdollisimman arvovaltainen, joten kannattee ottaa todesta sen opetus: ”Omena päivässä tuo 18 kg kahdessa vuodessa”.

Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella vuosien varrella jopa yksittäisten ruoka-aineiden lisäykset ruokavaliossa voivat johtaa vähittäiseen painon nousemiseen. Neljän vuoden aikana kerätty aineisto vihjaa lihottajiksi ainakin perunalastut, perunat, punaisen lihan, prosessoidun lihan ja sokerilimut.

Kyseisistä ruoka-aineista jokainen liittyi noin 0,5-1 kilon lisäykseen neljän vuoden kuluessa. Muita lihottavia tekijöitä olivat alkoholi, tupakointi, television katselu ja alle kuuden tunnin yöunet.

Kilojen kertyminen oli hitaampaa, jos seurannan aikana henkilö lisäsi vihannesten, hedelmien, täysjyväviljojen, pähkinöiden tai jukurtin syömistä. Odotetusti myös liikunta ehkäisi painon nousua.

Tulokset vahvistavat näkemystä, jonka mukaan pienetkin muutokset elintavoissa ja ruokavaliossa voivat edistää liikakilojen kertymistä vuosien varrella. Pienet muutokset voivat myös estää lihomista. Silti yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää todennäköisesti on niiden muodostama kokonaisuus. Peruna- ja lihapainotteinen ruokavalio voi esimerkiksi kertoa ranskalaisten, hampurilaisten ja muiden epäterveellisten ja paljon energiaa sisältävien ruokien syömisestä. On myös luultavaa, että vihanneksia ja hedelmiä suosivat elävät muutenkin terveellisesti.

Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä. Siihen osallistui yli 120 000 yhdysvaltalaista, jotka eivät olleet ylipainoisia tutkimuksen alkaessa. Osallistujia tutkittiin kolmessa ryhmässä. Tiedot ruokavaliosta ja muut terveystiedot kerättiin vuosina 1986-2006, 1991-2003 ja 1986-2006.

Uutispalvelu Duodecim

Huonoja uutisia

En voi olla aistimatta pettymystä kotimaisissa uutislähteissä.
Ihan rauhallinen juhannus.

Niin olikin.

Ajatuksetkin kulkevat siellä täällä, haparoiden.
Jo on aikakin.

* * *

Nyt läpilusittu juhannus on elämäni toinen pääkaupunkiseudulla.
Edellinen oli 60-70-lukujen taitteessa, juuri ennenkuin silloinen naisystäväni lähti Jörkan matkaan ja jätti lohdutukseksi minulle naisystävänsä (mutta vain yhdeksi yöksi, joka riitti minulle mainiosti).

Silloinkin kuuntelin radiosta Haydn´n vuodenajoista kesä-oratoriota.

Silloinkin oli tällainen sää: satoi ja paistoi.

Aamulla oli Simca tonnin klasi ja peilit vähää vailla etteivät jääskraappaa tarvinneet.
Tänään se oli simca-tonni for to day: Volvo 50.

Ja silloinkin oli aamulla krapulainen olo ilman illan hauskaa etukäteispalkintoa.

Yksi on muuttunut: peltipoliisit teiden varsilla.

40 vuotta sitten oli vielä oikeita, pareittain käveleviä poliiseja. He vastasivat tervehdykseen, mutta nämä kopeissaan ajavat eivät.

* * *

Nyt sitten arkeen, josta ei puutu paineita.

Tumma puku ja sukatkin jalkaan ensi viikolla Kuntaliiton johdon kunniaksi.

Parin viikon päästä sitten Firenzen/Jerusalemin (gvk stendhal) syndrooma ja Parmankinkkuuva.

Tänä aamuna riittää evääksi Lanhuksen Ollilalta (Shell) hankittu patonki (kinkkua, juustoa, salaattia, margariinia, Zero-kokista).

Päälle vähältä ettei Kaunispään munkin tasoinen jälkiruoka samalta huoltikselta afrikkalaisella kahvilla alas huuhdottuna.

Länsiväylä-lehti Lahnuksella kertoi, että Soini rakastaa vihreitä nurkkauksia.

Nythän vihreät nurkkasivatkin valtakunnan hallituksen.

Kaikkea muuta kuin vihreiden ministereiden (tuo huumoriton Niinistö Ruotsista ja tämä hymytön everstintytär Hautala ituineen) toimesta. Mie niin ootin Rellua (Relander ja piippu) ja JJJK:a (huumorittomaksi) hommiin.

Dösä napapiirille lähtee loppupäivästä, joten illaksi juhannussaunaan.

Huomenna on viikon ainoa täysi työpäivä, mutta sekin uhkaa nyt mennä mönkään:

Nasan mukaan ei ole vaaraa, että se osuisi maahan. Läheltä se kuitenkin menee. Lähimmillään asteroidi on vain noin 12000 kilometrin päässä Maasta eteläisen Atlantin valtameren kohdalla.

Tiedemiesten mukaan asteroidin havaitseminen Maasta on erittäin vaikeaa.

Samankokoisia asteroideja kulkee Maan ohi lähietäisyydeltä noin kerran kuudessa vuodessa.

Viisautta iän myötä?

Kun väestö ihmiskunnassa on vanhempaa kuin koskaan, sen pitäisi näkyä iän myötään tuoman viisauden lisääntymisenä.

Miten on?

Lisääntyykö sittenkin enemmän demenssi?
Vähemmmillä aivosoluilla pärjää pidempään, mutta huonommin?

Veikkaan, että viisaus on lisääntynyt.

Miettikääpä?

Mie käyn Kostia ulkona, Shellillä kahvikupposella ja kerron sitten.

Jos emme tienneet: Afrikkalainen koira ei pidä sateesta. Ei lainkaan.

* * *

Lahnaksen Ollilalla (Shell) suoritin juhannuksen lehtikatsausta.

Huomaan, että ALMA on joutuisimmin kääntänyt takkia.

Aiemmin ALMA oli kesk-kok, nyt se on pelkkä kok.

Jostain syytä HS/Sanoma OY ei ole takkiaan kääntänyt.
Siellä (Pentikäinen, kesk, SRK) kai odotetaan, että PS:sta valutaan joutuisasti takaisin Keskustaan, koska symppaukset säilyvät, ja antipatiat (SDP).

No, mätäkuuhun on aikaa ja koko ajan maailman väestö (erityisesti kumppanukset Kiina ja Suomi, kts Nokia) vanhenee vai sanotaanko se ”ikääntyy”.

Aikamoisella vauhdilla.

Alan odotella sateen lakkaamista (kun ei se enää sada laariin enkä, kuten eivät muutkaan ikäihmiset, enää edes kasva).

Huomenta

* * *

Istun vähitellen sammuvassa sateessa Taka-Niipperin terassilla ja suoritan kaksi arjen havaintoa.

1) Puolessa tunnissa HLN/Vantaalta poistuu ilmojen teitä yli 20 lentokoneellista ihmisiä. Suomen juhannuksesta. Muistaakseni maailman ilmatilassa on joka hetki kolmisen tuhatta lentokoneellista ihmisiä – jos ei tulivuoria satu purkautumaan. Jään miettimään että miksi ovat?

2) Ulkomaan puista pykättyjä sikahalpoja terassinpöytiä ei kannate hankkia, koska maksuton vesisade vääristää niiden pinnan aaltoilevaksi mätörisukasaksi parissa vuodessa. Parempi tehdä terassipöytä vahvasta suomalaisesta järeäpuusta tai sellainen ostaa. Halaistusta hongasta saa hyvän.
Valkoinen lasukuitupöytä ajaa myös asiansa, jos siinä on päällä kokonaan peittävä Marimekon tms liina…lasikuitupöydistä osa on aika järeitä.

Kolmannen kolhun maa

On juhla ja juhannusaatto.

Hesarin nettiversio kysyy juhannusaattona lomailevilta lukijoiltaan ”Osaatko viettää lomaa ilman nettiä?”.

Mitähän ne siellä Suomen Keskustan lasisessa talossa, Kiasman takana, oikein miettivät?
Syntiveriä?

Jo Wittgenstein kirjoitti (ei nettiin?): ”Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

* * *

Vakituiset vieraani muistavat tarinani kahdesta kolhusta herkän ihoni (uuden auton pinta) tuskaksi: oikea etuovi ja vasen takaovi. Tytär ja poika niitä askaroivat – tuskin huvikseen?

Kolmannen teki ja tunni/u/sti ahtaassa paikassa ammattilainen. Oikea etulokari.

Ajattelin, että nythän ne voisi oikoa, 2 minun ja 1 ahtaan paikan ammattilaisen piikkiin. 500+500+500 sanoi automeikkauksen ammattilainen.

Kaikki kolme jäävät nyt ihooni muistuttamaan siitä, että jos omat koirat eivät pure, aina löytyy jostain riittävän ärhäkkä karavaanin katselija, joka ei tiedä, mitä tarkoittaa ”alakko nää mua”.

Aurinko paistaa, ihminen herää ja koira on käytetty ulkona.
Isäntäänsä ikävöivä leijonantappajakoira.

Takana raskas uni.

Alan kanssanne elää aamua, aurinkoa ja kolmannen kolhun epookkia.

Ehkä illaksi juhannuskokolle?
Suomen tunnetuimmalle.

Huomenia!

* * *

Hesarin printtiversio (= Storaenson paperille, joka haisee eucalyptukselta, painettu) lusittu Lahnuksen Shellillä (vastaanottoa pidän siellä tänään, tervetuloa, kts jäljempänä terveysraportti).

Paperiversio nettiversioon verrattuna on yhdessä ylivoimainen: voi hahmottaa Pentikäisen (kesk, SRK) linjan.

Jokainen pääkirjoitussivulle (A2) kirjoittava Pentikäisen palkollinen on esittänyt lehden linjana tai alakertana arrogantin viduunduneen käsityksensä Kataisen sickback´in (kts terveysraportti) ohjelmasta.

Parhaat hyväkkäät sitten toistavat linjan sisäsivuilla:

Viduiks män koko dää vabaussoda” (Kalevankankaalla kuoleva ruottilaisvirolainen lahtari eli valkoinen).

Erikseen lehti vielä rappaa Heikki Auttoa, Juhani Juuruspolvea sekä Eero Heinäluomaa (donit Jussi ja Eero, ne samat, jotka lauloivat Metsämökin tontusta Syksyn sävelessä?).

Heinäluoma pääsi puhemieheksi” (mutta ei pääse pressaksi, lehti jatkaa), Ravikin sai sentään viisi ääntä enemmän persuilta kuin Erde. Viisi hylättyä ääntä tosin saattoivat olla kaikki Erkki Tuomiojan antamia: kummassakin tapauksessa.

Arvelee lehti, Lehti tai sen lukija (ei kesk, ei srk).

Ei edes Perässähiihtäjä säästä meitä demareita rappiolta ja vallantäyteyden synnin saastalta s. D 3.
Petyin.
Ehdotinkin Hämäläiselle pressaksi demarin sijasta Taskudemaria.

Kattotaas ny!”

Miettivätköhän ne siellä klasitalon kahdeksannessa kerroksessa, miten levikkilukujen metropoliseudulla käy, kun linja on näin räikeän kirkas ja umpirehellinen: ei sd, ei kok, ei ruåts, ei vihr, ei kd, ei vasL.

Aurinko muuten menikin Taka-Niipperissä pilveen, jovain.

* * *

Niin, se luvattu terveysraportti: ”sickback, sickachilleus, wounded knee, ronkka-perkele, räytyväsyrän, copd, nikotiiniriippuvuus, kynismi”. (cynus = koira, nimeltä Kosti)

Repikääpäs siitä!

* * *

Kun vatsassa köllii Garlic´n häränseläke ja päässä klasillinen olutta, on hyhvä ryhtyä juhannukseen ja sitä muillekin toivotella. Ohjelmassa ”Ihmisiä suviyössä” ja säällinen mieli.

Jussia!

terv

Arktinen puskurikapasitoija
, Taka-Niipperistä (Kalajärvi)

* * *

Jussin medisiinapläjäys kuulostaa siltä miltä se luettuna näyttääkin, joten tyydyn sen ”kehoite”-osan jäljentämään:

Oletko koskaan antanut tietoa potilaasta ulkopuoliselle henkilölle? Millaisissa tilanteissa?

Jos hoidetun potilaan anonymiteetti säilyy, pidätkö mielestäsi pahana sitä, että potilastapauksesta keskustelee kolmannen osapuolen kanssa? Voiko joissain tilanteissa kokemusten jakamisesta olla jotain konkreettista hyötyä?

Oletko koskaan miettinyt millään tavalla käyttäytymistäsi sosiaalisissa palveluissa (esim. Facebook), tai sitä, mitä ja millaisista asioista tämänkaltaisissa välineissä uskaltaa keskustella?

Entä onko Sinulla potilaitasi Facebook-kavereina? Tästä asiasta on ollut paljon keskustelua ilmassa etenkin Yhdysvalloissa, missä monet potilaat ovat lähettäneet niin sanottuja kaveripyyntöjä omille lääkäreilleen, mitä lääkärit ovat pitäneet kiusallisena”.

Entivanhaseen aikhan sama ilmaistiin näin: ”Your secrets are safety by me”

Välirikkoja

Ehkä kaikki mitä Jumalasta on jäljellä, on käänteinen jälki hänestä ja se tunnetaan ilkeyden nimellä, niinkuin jostain suurenmoisesta sinfoniasta jää vain hiljaisuus, jonka se jättää ilmaan vaietessaan. Ehkä ainoastaan pahuus lämmittää paikkaa, missä Jumala joskus oli”.
(Terry Eagleton: On Evil, suom. Riku Korhonen)

Yritin ratkaista erästä aika pientä pulmaa ja huomasin, ettei se käy päinsä.
Ratkeamattomuus johtui siitä, että on syntynyt välirikko.

Ratkaisun avain on niinkuin tuo pahuuden lämmittämä paikka. Joskus siinä oli ratkaisu.
Ikäänkuin deus ex machina.

Deus ex machina (lat. Jumala koneesta) tarkoittaa kuvitteellisessa teoksessa yhtäkkistä ja epäuskottavaa juonenkäännettä, jossa jokin tarinan ongelma ratkaistaan ulkopuolisella ja irrallisella tekijällä tai selityksellä

Pulma jäi olemaan, ratkeamatta.

Kävin läpi elämääni vähän pidempään, itse asiassa niin pitkältä kuin se on mielessäni.

Löysin kaikki (?) välirikot ja valtavan määrän huonosti päättyneitä mielikuvataisteluja (katkenneita suhteita ihmisiin, joita koskaan en ole tavannut). Facebook-tantereiden uhreja.

Välirikoilleni on ominaista läheisyys, mutta ne eivät ole koskaan iholla. Niille on ominaista tuottamukseni eli ne syntyvät aina minusta, eivät muista.

Mutta yhtään niistä en ole itse julistanut.

Oikeastaan se onkin tässä: yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä.

Pitääpä ryhtyä elämään torstaita, kun ei tämä niin kovin ilkeätä olekaan.

Matkaan on osunut väärä dosetti, josta oikeat lääkkeet löytyvät maanantain kohdalta.

Huomenta!

* * *

Jos oikein ruman pelin haluaa – välirikkomielessä – katsoa, on sellainen nyt menossa Kainuun raunioilla.
Suuri sortaa eikä pieni edes vikise.

* * *

Keskustelen pitkään itävaltalaisen aluepäällikön (Mohr) kanssa tilanteesta EU:ssa, Kiinassa, Intiassa ja globaalissa ympäristössä (kokous on Ympäristö-valiokunnan).

Hän kiinnitti huomiotani Solar Tech – konsortioon. Kannattaa moinen googlettaa.

Kiinan aggressiivisuus, Intian älykkyys ja Kiinaa terveempi väestörakenne sekä länsikulttuurin avuttomuus & ikääntyminen tuntuvat olevan myös alppimaassa huomattuina.

Välipäivä

Heräät, otat lääkkeet, juopaset torilla kahvit, viet vaimon koneelle, katsot potilaat, körröötät kokouksiin suurkirkolle ja käyt nukkumaan.

Välipäivä.

Huomenia!

Miettikääpä tätä:

http://www.hs.fi/fingerpori/?cmp=tm_viihde_fingerpori

—-jos strippi ei koiraa omistamattomille aukea, menkää koiraperheeseen ja katsokaa, mitä tapahtuu, kun jääkaapin oven avaamisen ääni kantautuu koiran (tai muun nälkäisen elukan, ml puoliso ja lapset) korviin—-

Tai tätä (0-toleranssi turvanarkomanian osana):

http://kemppinen.blogspot.com/

Tai tätä (Ihalainen työministeriksi tänään):

Suomen teollisuus ryhtyy rakentamaan uutta tuotantokapasiteettia

* * *

Trippi kriisiytyvälle suurkirkolle toi mieleen termin ”välirikko”.
Palaan asiaan.

Minusta näyttää siltä, etteivät sen paremmin talousoppineet kuin kokeneet kehäketutkaan suostu näkemään, että jos yhdeksällä tonnilla tehdään 200 000 kauppaa, se ei toimi.
Siinä sitä saa Juhana Vartiainen selittää.
Onneksi Sailas tulee duuniin 1.9.: vähän niinkuin viime tingassa.

Brysselissä lämmintä ja aurinkoista, jovain.

En sodassa haluaisi Mustista ryhmän, puolijoukkueen, komppanian tai pataljoonan johtoon.
Jos mies johonkin pitäisi sijoittaa, laittaisin hänet armeijakunnan huoltopäällikön kolmanneksi varaksi.
Sieltä sopii äänestää.
Ei tästä sodasta, jonka puhkeamisesta on tänään 70 vuotta (operaatio Barbarossa, kirjoittanut Antti Tuuri ja Väinö Linna).