liikan1

Nakit & Muus…sori, Munkit

1950-luku on takakaarteen vesihaudan kohdalla usein mielessäni.

Sodassa olleet vanhempiani, haavoittuneet kumpaisetkin, veivät perheen vappuna kauppalan hienoimpaan ravintolaa syömään.

Minä sain pyynnöstäni ruoaksi nakit ja muusin – ilman nakkeja.

Ravintolaruokailu tapahtui vapunpäivänä ja vanhemmat olivat ”kanuuna”-tilassa, joka oikeni parilla huurteisella neljäsenttisellä. ”Pari” on suhteellinen luku.

Minusta tuli psykiatri ja itsemurhatutkija, potilaistani valtaosa on ollut aidosti ja rajusti kärsiviä naisia. Miksi naisia?

Miehet hoitivat itsensä pöytäviinalla, jota kutsuttiin tikuksi sen takia, että ennen sotia oli lama eikä kaikkiin alkoholipullonkorkkeihin riittänyt metallia (sitä tarvittiin ryssän tappamiseen).

Niinpä Pöytis ehdotettiin pidettäksi pystyssä, ettei arvokas eliksiiri vuoda puukorkin läpi ”matin vatiin”.

Vasta tällä vuosituhannella Suomi on tullut riittävän hyvin aseistetuksi ja vaurastuneeksi, että tuo viina voitiin vetää pois markkinoilta.

***

Nämä mietteet ovat aamuöisin huhtikuussa herättelemässä minua kun näen huutavan ristiriidan median meille linkki-otsikoissaan ja iskelmäohjelmissaan välittämän Vastaamo-tyypin ihmiskuvan ja itse havaitsemani todellisuuden välillä.

T.J.A. Heikkilä, kenraaliluutnantti, oli lempikirjani, Sonoran uni.

***

Nyt, tuhansia ja taas tuhansia itsemurhia takanani ja tutkiminani tai ainakin tilastoiminani, tulee yhä useamman mieleen, että jotenkin tämä itsensä tuhonneiden – syystä kyllä – äitien ja isien lasten ja lastenlasten kuvio pitäisi avata ennenkuin se katoaa 800 – 1200 Celcius-asteen saattelemana krematorion piipusta taivaan tuuliin, ”tomuna*** ilmaa pilaten”.

Eino Leinoa – elegia – siteeraan, koska hänen ”loiriversionsa” oli kova sana kun omassa suvussamme menneitä syntejä urakalla setvittiin.

”Kuin peto kuoleva…”.

Toisaalta, joka päivä tulee uusia hienoja kulttuurinautintoja, joita tuottavat ihmiset, joilla ei ole – sattumaa tai ei – tilaisuutta mennä ratkaisukeskeiseen psykoterapiaan elämänsä traumoja pois hiomaan.

Parhaat pläjäykset (kuva-, sävel-, elokuva-, tv-sarja-, elämäkerta-sarja, kirjallisuus-, sairauskertomus- jne-taide) ovat itsensä tuhonneiden vanhempien jälkeläisten toimesta joutumassa kriisiin, koska 75 miljoonaa € leikataan Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionrahoista.

75 miljoonaa on viisi eurojack-potin päävoittoa.

Sillä rahalla ei Pelkosenniemen kunta ja seurakunta pitkälle pötki.

Ei siinä, että tuo kunta Rock-starojaan muistellessaan muutoinkaan pötkisi muualle kuin SoTe-uudistuksen hautaan.

Esimerkki tulee Tanskasta, jossa ihmiset juovat kuollakseen Tuborgia, Gamla Löjtens Akvavite´a, Carlsbergia ja syövät ”Røda Pølset” med bröd.
Niin, ja tekevät Natsi-Saksan perillisten kanssa kauppaa hyvällä menestyksellä, jota kruunaa kirsikka kakun tai ”Danske Smørrebrød”´n päällä.

Siinä verenkarvaisessa kirsikassa on maan vuoden 2007 SoTe-uudistus. Suomen kokoisen Pohjola-Nordenin jäsenen (saaristo!!!) 21 sairaalasta ja 300 kunnasta lakkautettiin kuudessa kuukaudessa 16 sairaalaa ja kaksisataakaksi kuntaa.

Itsemurhia tai alkoholismia ei lopetettu, koska eihän sitä edes yritetty.

Mutta tiedonvälitystä palvelevista asia-Pentti-verkostoista (sairaaloiden ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä), joita oli 2006 4 000 (neljä tuhatta), on jäljellä yksi.

Se on amerikkalaisen yksityisen ja massiivisen suuren tietojärjestelmätehtaan 1960-luvulla esittelemä APOTTI: sen ajan Studebaker.

Juutit maksavat kiltisti ja eristävät väärän uskonnon palvojat meren saarille.

Englannissa heidät lähetetään Keski-Afrikan maahan, joka juuri ”juhlii” miljoonaa sisällissodassa kuollutta hutua ja tutsia – siitä sisällissodasta on kulunut 30 vuotta.

Saman verran aikaa on kulunut kohta siitä, kun Globenissa ”det glider in”, Nokia nousi ja Suomen itsenäisen tasavallan neljännestä suuren laman loppumisesta on kulunut 30 vuotta.

Nyt elämme seitsemättä lamaa.

Suomessa.

Hauskaa vappua, syökää huhtikuun loppumisen*** ”kunniaksi” tippaleipiä, nakkeja, munkkeja ja juokaa ”simoja”.

Tunnen kaksi (Simoa).

Lähteet:

  • T.S. Eliot (1888-1965), kirjallisuuden Nobel 1948, Autio maa (The Waste Land, joulukuu1922):

”Minä näytän sinulle ahdistuksen kourallisessa tomua”…

Shantih shantih shantih

”Huhtikuu on kuukausista julmin”***

lisää teemasta