Mengele

Olin joku vuosi sitten taidehistorioitsijoiden kanssa tutustumassa Tonavaan.

Opaskirjamme oli loistelias.

Claudio Magris: Tonava, WSOY (1986)

Se kehoitti meitä poikkeamaan Günzburgin kaupungissa, josta Joseph Mengele on ”pois”.

Kun nyt mietitään, mitä lääkäri voi ja saa tehdä, on Mengelen tapaus syytä perata aika huolellisesti.

Suomen Lääkärilehden päätoimittaja on diplomi-insinööri Pekka Nykänen.

Hän on ottanut kantaa pääkirjoituksessa lääkäreiden vastuuseen sen ilmoittamisessa, kuka (isoista) johtamistamme on menettänyt järkensä.

(SLL 21-22/2022 VSK 77, s 923: ”Pitäisikö vallanpitäjän sairaudesta voida varoittaa”)

Lääkäreiden ja mm psykiatrisen hoidon toimintaa valvoo Euroopan Neuvoston kidutuksen vastainen komitea, jonka eräs jäsen on ollut Pirkko Lahti, psykologi. Hän oli äsken ”Itse asiasta kuultuna”-ohjelmasta todistamassa vaikeista asioista ”helpolla tavalla”.

Aloitin lääkärinä 1967, mutta lääkäriksi päätin ryhtyä 1959. Luin silloin Mauri Sariolan kirjan ”Ei loitsu eikä rukous”. Kirjaa väitettiin osittain plagioiduksi. Mutta kun tapasin kirjan päähenkilön (kunnanlääkäri Pekka Peltonen) 1977 vastaanottotiloissaan, en huomannut minkään olevan plagioitua.

Peltosella oli oma jäljittelemätön tapansa tutkia ja hoitaa ihmisiä, joita hän kutsui paitsi ystävikseen, myöskin potilaikseen, mutta ei koskaan asiakkaikseen.

Mielestäni DI Nykänen on kirjoittanut oikeasta asiasta, mutta väärässä paikassa.

Koska hän kuitenkin on Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja, on hänen mielipiteessään aika ratkaisevalla tavalla enemmän muskelia kuin minun kannassani.

Vaikka hän onkin syntynyt 15 vuotta myöhemmin kuin minä.

Pari asiaa jää häneltä ja keskustelulta huomioimatta:

Kuka valvoisi valvojia, Sed quis custodiet ipsos custodes (se ei VALVIRA:lta, KELA:lta ja FIMEA:lta, saati OKV:lta onnistu).

Ei myöskään aiemmin mainitsemaltani ”EN:n kidutuksen vastaiselta komitealta” (CPT), jonka toimintaan ei Venäjä (saati Kiina) enää saa osallistua (päätös Putinin valtakunnan osalta on väliaikainen).

Voi poikani, kunpa tietäisit, kuinka vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan

Näillä varauksilla: ”Sit tibi terra levis” eli ”Kepeät mullat” eli kunpa olisi meidän haudoillamme niin kevyt maakerros, että tutkiva journalismi helposti pääsisi luitamme kaluamaan, kun (jos) joskus olemme kuolleet.

Omnia mirari, etiam tritissima (Carl von Linne: Epäile kaikkea, vähäpätöisintäkin)