Haaksirikko

Bretagnen länsipuolella on hyvin mielenkiintoinen saari. Ile de Ouessant.

Saaren länsilaidalla on majakka, joka näyttää paitsi valoa, myöskin välittää kumeaa ääntä.

Siitä huolimatta saaren ympäristöön on haaksirikkoutunut tuhansia laivoja.

Osa varsin suuria

Itämeren etelälaidalla on paikka, johon Hangossa huollettu neuvosto-sukellusvene upotti saksalaisen kuljetuslaivan (Wilhelm Gustloff) talvella 1945. Uhreja oli vajaat 10 000, suurimmaksi osaksi naisia ja lapsia.

Titanic, Estonia…

Nyt houkutellaan kaikkia pumppuihin, kun haaksirikko tuntuu uhkaavan ihmiskuntamme herkimpiä verkkoja, joita kutsutaan muun muassa moraalin, välittämisen ja etiikan nimillä.

Ensimmäisen adventin merkeissä tänään lauletaan ”Hoosiannaa”.

Suomessa veikkaan ensimmäiseksi uhriksi Slush-tapaamista 1.-2. 12.

B.1.1.529

Slushin tarkoitus on jo vuosia ollut luoda yhteistyöllä välittämistä ja muita sellaisia värkkejä, joiden avulla yhä suurempi osa meistä vajaasta kymmenestä miljardista sapiensista ja muusta biosfääristä säilyisi. Pienempää osaa siellä näyttelee AI (tekoäly), koska sellaista ei vielä oikeasti ole. Tai Tinder, koska se on ruma verkkotuote.

Tulevaisuudelle toivon isompaa osuutta.

Tulevaisuuden uskon säilyvän.