Rengasmatka eli TAKSONOMIA- ja OURA-määritelmistä

1950-luvulla teinit ja esiteinit eli myös minä ja ystäväni tekivät rengasmatkoja Suomessa.

Myöhemmin samat vähän vanhentuneet jälkiteinit matkustivat ruotsinkielen kursseille Viggbyholmiin opettelemaan mitä eroa on ”aderton” ja ”åtton” öl.

Seuraava aste oli kielikurssi Hessenissä, käynti sikäläisten prostituoitujen punaisenhämyisissä huoneissa ja vapaa alkoholi: valkoinen paita, juhannuskokko ja uusnatsit (Junge Europeischen Föderalisten) am Zonen-Grenze.

Nyt, 15 vuoden EU-päättäjä-taipaleen jälkeen, jossa Länsi-Balkan oli tärkein posti, on tullut aika palata rengasmatkalle Suomeen.

Manner-Suomen läntisin satama ja pienin kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan turhaan (aivan turhaan) poltettu kirkko, RUK-kurssin illanvietto Kansakoulunkujan Kokoomuksen hylkäämällä Suomalaisella klubilla (ei naisia!), kuubalaispitoinen (sikari) kiista Vanhan ja Uuden Suomen oikeasta rajasta mualiman kauneimmassa kirkonkylässä Vanhan Suomen puolella, suru Dolgorukin muistomerkin kohtaamasta vandalismista, mauton ylä-savolainen kaava Rydingin ja Dufvan taistelupaikoilla ja Suomen suurimman S-liike-reviirin (neliö-hehtaareissa) syyskokous miljardi-liikevaihtoa vahvistaen.

2079 km, 4.8l/100km, märkää, kylmää, kosteaa ja huonosti suunniteltu ranskalais-auto.

Yksin maantie-taipaleilla.

Eniten mietin sitä, miksi boomereilla on niin vähän kännyköitä, ettei edes Covid-passia saa diginä vaan se on printattava kanta.fi-sivuilta QR-koodeineen.

Kas kun suomalaisen, puolisoaan paossa olevan tärkein viesti kotona lusivalle on: ”Sori, hei, akku juuri loppuu”.

Jos näet oikeasti loppuu, ei ryyppäämään ja/tai rellestämään pääse, jos ei satu olemaan takataskussa rypistynyttä Covid-passia avec qr-koori. Oikeasti täällä syrjänperällä nimitys on korona-passi (peli, kahvimerkki, olut tai brandy)

Printtinä.

Ensimmäinen rengasmatkani oli junalla Lappeenrantaan, laivalla Mikkeliin, junalla Jyväskylään, laivalla Tampereelle ja lopulta junalla Pieksä- tai Riihimäen kautta Kouvolaan.

Onko Mikkeliin mänijöitä, juna män justiinsa

post festum, epilogi 2.0, Post Scriptum

Ai niin, se Kristiinankaupungin ”lotto-Ärrä”: panos ja tulos ovat suhteessa toisiinsa kuin Sannikkaohjelmassa 19.11. intialaistaustainen toimittaja ja Sodankylässä asunut avaruustieteen professori (emer).

Sorry kryptaus, mutta kun cancellointi, Wolt ja Woke menevät pappa-vaarin päässä sekaisin niin ettei sanotuksi saa – siis sitä, että

Miksi, millä nimellä, kutsutaan arvopäätösten myötä syntyvää päättäjän suorittamaa tai suunnittelemaa tukijärjestelyä.

Pari sanaa OURA 3.0-prosessista (3. gen).

Oura syntyi nuorten ja vähän vanhempien oululaisten ”keksimänä” tuotteena ja on nyt saavuttanut kolmannen asteensa.

Samalla yritys tuotteen takana ja tekijänä on mennyt pörssiin ja nimennyt ulkomaalaisen CEO:n (vrt Sannikka edellä).

Sain asiasta koko prosessia varsin syvällisesti ja läheltä seuranneen väärtin raportin oulun murteella 24 tuntia sitten.

ookko nää ja pelkääkkö nää paska-kaapunnia tai sen toripolliisia

Palaan Oulun Ouran asiaan, jos huomaan sen tähdelliseksi.

2047 km, 5,5 päivää, 5 yötä, 4.8 l/100 km, CO2-päästön tunnusluku reilusti alle 100. Sää – lauantaita lukuunottamatta – sade.

Suurkiitos kaikille tapaamilleni, korkein kiitos kuitenkin ICE:lle, joka on pitänyt kotitalosta hyvää huolta ja pesi eilisiltana 30-vuotiseen tapaan selkäni – kunhan ensin pesin hänen selkänsä.

Vaihtareita!