RETENTIO

WOLT-”ihmeen” yhteydessä on noussut esille termi ”asiakasjäämä”.

Sillä tarkoitetaan niiden ihmisten (kuluttajien, ostajien, vieraiden) lukua tai prosenttiosuutta pistäytyjistä, jotka jäävät kelkkaan, kyytiin, kannelle, ombord.

Ajatukseni oli vajaa viisitoista vuotta sitten, että Arktisen puskurikapasiteetin retentio olisi hallittavissa.

Wilfred Bion (1897-1979) on ollut organisaatio- ja työyhteisö-toimivuuden ansiokas tutkija.

Hänellä on kolme mittaria siihen, miten jokin yhteisö voi toimia liki ihanteellisesti (täydellinen on hyvä pahin vihollinen).

  1. yhteinen tavoite (primary task)
  2. yhteinen (tavoitteeseen liittyvän) tiedon kulku yhteisön rajanpinnalla ”sisään” ja ”ulos”
  3. toiminnan kannalta luotettava verkoston koko tavoite-alueella. Se on 14 osallista ydinperheessä (1) ja 200 todellisen toiminnan osallistujaa ydinsuvussa (2) – johtoryhmä/hallitus (1) ja toimi/vastuualue (2)

1-3 alueilla ei siis ole retentiolla rajattomuutta vaan rajat.

Hyvin korkealle arvostamani pohjanmaalaislähtöinen juristi Kemppinen on blogissaan, jolla ei ole nimeä, esittänyt koko sen toiminnan ajan retentio-tunnusluvun alkeis-osat: kävijöiden määrä ja käynti-uskollisuus.

Olen hyvin tyytyväinen Arktisen puskurikapasiteetin kaikkiin kolmeen osaan. Tavoitteeseen, siihen liittyvään rajat ylittävään tiedon kulun yhteiseen vastuuseen ja ulkokehään.

Olen kattavuuteen niin tyytyväinen, etten julkista noita tunnuslukuja.

Julkistan vain päivityksiä.

Niin kauan teen julkistuksia kuin luova henki minussa pihisee ja wordpress-alusta on maksuton (ilmaisia palveluita ei ole).

Isänpäivänä on tapana syyllistää alkoholisoituneita, väkivaltaisia, vaikenevia ja itsensä murhaavia miehiä. He ovat syyllisiä, jotka tuhoavat tyttäriensä, poikiensa, verkostojensa ja ystäväpiirinsä kohteita.

Oman elämänsä everstejä, niinkuin Anni Ylävaara sen kirjassaan ”Everstinna” ilmaisee.

Uhreja.

Niin tälläkin kertaa. (Lapin Kansa, kaksi juttukokonaisuutta)

Mutta ei APK:ssa.

Odotan mielenkiinnolla, miten Lapin Kansa käsittelee äitejä toukokuun ensimmäisenä lauantaina (toukokuun toisen sunnuntain aattona), jolloin lehti ja sen LUPPO-liite ehkä vielä ilmestyy, jos ei ole jo liudennettu emoon (Kaleva).

Onko silloin Marian, Notre Damen, vai Magdalan pirun vaivaaman Marian roolin vuoro (kts myös Leonardon ”Viimeinen ehtoollinen”)?