Miten päämies tai päänainen tehdään

Olen 1950-luvulta alkaen nähnyt, miten Suomen tasavaltaan tehdään presidenttiä.

Minut on tehty Mannerheimin aikaan, mutta synnytetty 75 vuotta sitten Paasikiven Suomeen.

Muistan hurjan vuoden 1956, koska useampikin täti ja setä olivat mukana, kun Fagerholm ja Kekkonen jo olivat samassa ”La Familiassa”.

Mannerheimintien bensa-asema oli silloin keskeinen ”Tali-Ihantala”.

Olen tavannut vuorovaikutuksen keinoin Suomen presidenteistä Koiviston, Ahtisaaren, Halosen ja Niinistön. Heistä ovat minua tavanneet Ahtisaari ja Halonen.

Olen katsonut läheltä, miten Ahtisaaresta ja Halosesta tehtiin presidenttiä, mutta osallistunut ”vanhan maailman aikhan” valitsijamies-ehdokkaana Koiviston valintaan, kun Rocki soi vaikka Kuopion vaalijuhlassa solisti Topi Sorsakoski lauloi ja poltti tupakkaa itsekään sitä huomaamatta.

Sekä laulaja että promovoitava ovat kuolleet, sit tibi terra levis.

Nyt seuraan vanhuksen tyyneydellä, miten valmistellaan Teuvan Rivakan hengessä keihäsyllätystä, oikein mahtikaarta.

Ahtisaarta teki Arktisessa keskuksessa presidentiksi mies, joka nyt luo edellytysiä koboltin kaivamiseksi Rovaniemen 8200 neliökilometrin maaperästä.

Nätti otti vähän” (Nätti-Jussi, Lasse Lehtinen, Paasilinna 2012).

Teuvan keihään kiskaisua näyttäisi valmentavan joukko, joka ei itsestään meteliä pidä.

Joukon ytimessä kirjoitetaan historioita paitsi Jussi Nätistä, myös Rydmanin tappokeikasta ja Kekkosen ajan vakoilusta USA:n hyväksi.

Jälkimmäinen historia opettaa Money talks, joten kun kymmenykset Novosibirskin kirstuun jäivät kilahtamatta jäi sielu vallan taivaaseen vilahtamatta.

Uuden Tasavallan Presidentin (yhtye 1969-) taivalta tasoitetaan myös sloganilla:

”Leviää kuin Elanto etelään”

Siis kannatus, joka vielä on lähempänä Seinäjoen pesäpallostadionia kuin Mikkelin Palloilijoiden ruohokenttää.

Joko joko

vastaan

Kissat tekee kohta maalin