No more ”next, please”

Muistan hyvin hänet. Tutkin hänet palkollisen asemassa 53,3 vuotta sitten, kesäkuun alussa.

En tiedä, kauanko muistan viimeisen potilaani, jonka tapaan yrittäjälääkärin asemassa.

Tutkin hänet tänään iltapäivällä.

Väliin mahtuu yli 30 000 ihmistä näissä merkeissä avohoidossa, sairaalassa liki toinen mokoma.

Päätin tästä urastani luettuani 1950-luvulla kaksi kirjaa: ”Elämäni kirurgina” (Fernindad Sauerbruch: Das war mein Leben, 1951) ja ”Ei loitsu eikä rukous” (Mauri Sariola 1959).

Kumpikaan kirja ei ole hyllyssäni enkä aio niitä myöskään hankkia.

Tapasin noita yli 30 000 ihmistä yhteensä satoja tuhansia kertoja.

Miksi lopetan ei kuulu tähän APK:n n:o 4249 päivitykseen.

Sekä Sauerbruch että Sariolan romaanihenkilö Pekka Peltonen ovat kuolleet.

Aleksis Kiven viimeiset sanat taisivat olla

”Minä elän”

Tähän ei tule pistettä