Wickedness, Malice & Spite – IRA

Jokainen tietää seitsemän kuolemansyntiä.

Jokainen myös tietää, mitä tapahtui Jerusalemin linnanpihalla:

”Me tahdomme hänen verensä päällemme”.

Parhaat meistä ovat lukeneet Kafkan Oikeusjutun (Der Prozess) ja samoilla on pitkässä muistissa (RNA) myös Camus´n Putoaminen & Sivullinen.

Mutta siitä huolimatta me emme osaa erottaa pahinta kuolemansyntiä – ilkeys – kun sellainen osuu kohdalle.

Spite.

Joko peilissä tai niin, että erottamaan kykenemätön on target (kohde) tai victim (uhri).

Niidenkin kahden erottaminen on Covid-19- tai sars-CoV-2-Delta-aikana aika vaikeata.

Minä en kadehdi pääjohtajia enkä Yliasiamiestä – ketään niistä.

Pikemminkin ymmärrän heitä, kun he räntäsateessa ja pohjatuulen myräkässä jonottavat Mariankadun puolelta kättelemään presidenttiparia, ketä he sitten kulloinkin ovatkaan.

Tiedän, olen ollut.

Ilkeä, putoava, sivullinen ja oikeusjutun yksi ratas.

En pääjohtaja.

Tunnen yhden hyvän pääjohtajan. Hänen nimensä oli Erkki Kivalo. Hän olisi voinut olla myös Arkkiatri, mutta aina on löytynyt sopivampi. Ei ainakaan mitatusti parempi.

Niin, ne seitsemän: Juhani, Aapo…ei, nyt menee väärin:

Ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti, himo

Superbia, invidia, ira, tristitia, avaritia, gula, luxuria.

Dante Alighieri: Jumalainen Näytelmä – La Divia Commedia

2 kommenttia artikkeliin ”Wickedness, Malice & Spite – IRA

    1. Maltti, tolkku ja sävyisä odottelu: ”Kyl se siitä”. Kts ”Hengittämisen taito” (Joel Haahtela)

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.