Painajainen – The Nightmare

Juhlahetki: Vuorossa puskurikapasiteetin neljästuhannes kahdessadas päivitys.

Elämäntyöstäni valtaosa on ollut minua auttamaan pyytäneiden ihmisten pelastaminen heidän elämänsä painajaisista. Ammatillisesti puhutaan traumasta, mutta oman elämänkokemukseni mukaan painajainen on parempi käsite.

Eräs läheiseni eli elämänsä 57 vuotta painajaisten kauhistuttavassa maailmassa. Hän jätti niistä niin paljon muistiinpanoja ja muita jälkiä, että niiden seuraaminen ”post festum” on ollut mahdollista.

Ja erittäin opettavaista.

Jo 15-vuotiaana hän kirjoitti tulevat painajaisensa runoksi, joka loppui

Kun kylän viimein saavutti, hän mielipuoli olikin, tuo kurja kulkuri

Ihmisen saattaminen tuollaisten painajaisten viidakon läpi – tai erämaa ehkä on parempi kuva – on siis ollut minun elämäntyöni, josta pyynnöistä huolimatta en elämäkertaa aio laatia.

Mutta laadin kuitenkin.

Nämä 4200 päivitystä 14 vuoden aikana laadittuina ovat elämäkerta. Eikö totta?

Jotta voisin avittaa lähimmäistä hänen painajaisissaan, minun on itse tiedettävä, miltä sellainen nightmare tuntuu.

Oikean käteni nimettömässä on usemman vuoden ajan ollut sormus, joka kertoo minulle aamuisin, onko aivoissani ollut yön aikana painajainen. Sellainen näkyy, jos sormus on rekisteröinyt vaaleansinisiä tapahtumia yöuneni ensimmäisen tunnin aikana.

En suosittele.

Oma painajaisteni sarja on hyvin palautettavissa mieleen ja sieltä on melko helppo löytää oleellisimmat katastrofit. Sekä itse aiheutetut että elämän vastaantuomat.

Kun 75. elämäni vuosi alkaa kohta olla takana ja pää vielä toimii, olen nuo traumat voinut aika kattavasti ja lisääntyneen kokemukseni varassa käydä jälkikäteen läpi.

Jos nykyisessä elämänvaiheessani tilanne muuttuu painajaiseksi, on se aika helppoa asettaa muiden tapahtuneiden romahdusten kanssa samaan valinkauhaan ja arvioida, vieläkö tästä on mahdollista selvitä.

Yksi asia on, jonka havaitseminen otti aikansa: kukaan muu kuin minä itse ei voi noita tilanteita purkaa enkä minä maksullisena shrinkkinä (sielu-ammattilainen) voi kantaa muille ihmisille vettä kaivoon.

Painajaisen sattuessa pitää vain odottaa, että käy niinkuin käy.

Tosin kivut on hoidettava, vaikka Suomessa psykiatrit näinä päivinä ovat asiassa aika epäröiviä. Tehokkaiden kipulääkkeiden antaminen potilaalle luetaan aika monen ammattilaisen mukaan taito- tai hoitovirheeksi.

Käy niinkuin käy” neuvoa (lähde: Mauno Koivisto) joudun aika usein jakamaan.

Myös kylpyhuoneen peilissä illalla hampaita harjatessa tai aamuaskareiden ohessa.

Jälkimmäinen muuten on se pahempi hetki.

Huomenta