Juuret

Televisiossamme on alkamassa sarja, jossa ihmiset hakevat juuriaan.

Ensimmäinen suuri promootio asiasta oli Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 2 / 2021, jossa rooleissa ovat orjuus, siirtomaavalta, jazz ja keihäänheitto – jos ei ihan Kahdeksan Surmanluotiakin.

Olin itse mukana tutkimuksessa, jossa selviteltiin eräiden kansantautiemme taustaa ja sain ”vaihtarina” käyttööni oman DNA-perimäni analyysia melkoisen paketin.

DNA:n lisäksi perimää on kovin, kovin monenlaita muutakin ”kakilla, kakilla”-tekijöistä (gi-biomi) alkaen, joten DNA-tarinat ovat vain kapeita valokiiloja elämän (3500 miljoonaa vuotta) ja lajimme (200 000 vuotta) yönpimeään tarinaan.

Huomaan geenikartastani olevani keskeisellä tavalla skandi, hämäläinen ja lohikoskelainen. En siis biomini tai epigeneetiikkani kannalta, mutta sieluni kerroksittaisessa rakenteessa ja dynamiikassa kyllä.

Kutsuvat niitä sosiaalisia tarinoita mm hämäläis-savolais-karjalaisuudeksi. Opiskellessa tosin pelasin bridgea Kymenlaaksolaisessa osakunnassa.

Tutkimusmatkani 14.7 miljardin vuoden juurilleni osoitti, että paljon on Vanhan ja Uuden Suomen rajalla tehty.

Hyviä ja pahoja.

Toisaalta rajalla tuskin on isoa merkitystä, koska Rurik ja muut hurrit ja viikingit aikanaan vaelsivat Novgorodiin ja antoivat itäiselle suurentuvalle imperiumille nimen: RUS.

Sanat RUO ja RUS ovat aika liki toisiaan ja niin ovat tavatkin. Porilaisten marssi, Savolaisten laulu, Isoviha, Pikkuviha, Pultava, Kustaa III murha, Tilsit, Compiègne, Tartto, Pariisi ja Nordek. Nyt vielä NATO-ongelma ja HX-hävittäjät.

Viimeksi tuo on nähty, kun liki miljoona Itämaakunnan kansalaista minun Lapissa asuessani vietiin kaleeriorjiksi Göteborgiin ja Gislavediin.

Samojako nyt tuhotaan Covid-19-leireissä liki viimeiseen mieheen.

Juuri otettu ”pieni askel Pohjolalle” on Volvoihin (made in China) akkuja tekevät viruslinkomot (Skellefteå)

Kun näin pitkälle olen päässyt ja löytänyt tarinasta jännittäviä, itsetuntoa hiveleviä piirteitä, siirryn näin maanantai-aamuna takaisin arkeen, leipätyöhön ja seuraan sivusta, kun perheen 10v minua nuorempi ja terävämpi penaalin kynä kuuntelee äänikirjana Juha Hurmeen kirjaa ”Suomi”.

Luin sen printtinä jokin aika sitten ja olin ”äimän käkenä”: loistava!

Ei siis mitään uutta auringon alla, jatketaan Kustaa V (s 1323, Pähkinänsaari) muistelemista.

Hän oli se, joka kurmuutti niin Norjan kruununprinssin puolisoa, USA:aa kuin Suomeakin 1939-1944, kunnes ajoimme ranskalais-saksalais-juurilla lesottavat kustaviaanit hetkeksi etäämmälle Käsivarren kautta.

lisää tuosta aiheesta kirjassa Tommi Kinnunen: ”Ei kertonut katuvansa” (WSOY 2020)

Lähtiessään nuo kansallismieliset polttivat paljon, mutta auttoivat myöhemmin mm lahjoittamalla flyygelin Kansantalolle, Villentalon pihaan.

Rovaniemellä, ihan talomme naapurissa, on myös Kiiruna, jota ei Hitlerin sotakoneelle rautaa toimittavan kaivoksen tieltä siirretä ja jos on lintu, on rauhoitettu sellainen.

2 kommenttia artikkeliin ”Juuret

  1. ”Viimeksi tuo on nähty, kun liki miljoona Itämaakunnan kansalaista minun Lapissa asuessani vietiin kaleeriorjiksi Göteborgiin ja Gislavediin.”

    Mitä tarkoitat?

    Tykkää

Kommentointi on suljettu.