Herraseura

Seija Wallius poikkesi kerran Rovaniemen taidemuseolle ja haastatteli minua johonkin ohjelmistaan.

Wallius oli tuolloin toimittaja, työpaikkanaan Yleisradio.

Tuon tapaamisen jälkeen hän otti yhteyttä ja kysyi olisinko käytettävissä hänen uuteen ohjalmaansa Herraseura. Hänen suunnitelmansa oli kahden kolmemiehisen kokoonpanon kanssa keskustella suorassa lähetyksessä radion ykköskanavalla sunnuntai-iltapäivisin.

Lupauduin mukaan.

Tähdet lähetyksissä olivat toisessa kokoonpanossa filosofi Timo Airaksinen ja omassa kokoonpanossamme sanoittaja Veksi Salmi.

Veksi-kokoonpanossa mukana oli myös merkittävä kansainvälinen toimija ja tutkija Tapio Varis Tampereen yliopistosta.

Huomasin hiljattain yllätyksekseni, että arkistossani löytyvät kaikki tämän ”kakkoskokoonpanon” ohjelmat.

Tunti kerrallaan, joka toinen viikko, useamman vuoden aikana.

Wallius kertoi, että tuo ohjelma parhaimmillaan keräsi satoja tuhansia kuulijoita, mutta ei muodostunut sillä tavalla rasitukseksi tai ilmiöksi, että oma narsismini olisi tuosta saanut lisäsilausta.

Ohjelman tuottaminen oli aika halpaa. Ohjelmat tehtiin usein siten, että olimme joko menossa tai palaamassa Helsingin kautta Eurooppaan. Veksi asui Rööperissä.

Harvoin asiasta koitui matkakuluja Yleisradiolle.

Usein yövyimme hotelli Pasilassa, jossa poikani kerran taisteli Salmen kanssa siitä, kuka pysyy jalansijoillaan käsikontaktissa taistellessa.

Poikani voitti ja Veksi lupasi tästä palkkioksi pullon Koskenkorvaa.

Nyt tuo Ugandassa asuva Ukko odottelee lähetystä Vexin taivaasta tai helvetistä.

Tuohon aikaan sekä ohjelmaa edeltävästi että sen tauolla, mutta myös iltasella hotelli Pasilan patiolla, poltimme tupakkaa.

Veksi Marlboroa, minä Café Crèmea.

Sit tibi terra levis, Veksi – minäkään en enää polta.

Nyt tupakkafirmat ovat joutumassa vastuuseen tumppien keräämisen aiheuttamista kustannuksista ja Kauniaisten pappi (maan varakkain kunta) saarnaa lihansyöntiä ja lihantuottajia vastaan.

Viihdyin paremmin siinä Suomessa, jossa Herraseuraa tehtiin.

Kiitos, Veksi, Tapio ja Seija.

Ja kiitos te sadattuhannet kuulijamme.

Seijan esiMIEHET Yleisradiossa, Kaj Färm ja Hannu Taanila, eivät tietämäni mukaan Seijaa ohjelmasta kiittäneet.

Emme olleet riittävästi noiden herrojen mieleen? Tai Seija ei ollut.

Kiitokseksi projektistamme lahjoitin Seija Walliukselle itse Åboa Vetus – museossa lyömäni puolen unssin Sigismundin ajan kultarahan.

Kullan olen huuhtonut itse Lapissa vain tiedossani olevalta valtaukselta, jonka toinen omistaja on Vexin seurassa tuolla vähän ylempänä tai kauempana, pappi Kuulan moraalinmukaisissa maisemissa.

11 kommenttia artikkeliin ”Herraseura

  1. Toivottavasti jokainen saa kuollessaan lähelleen omaisia ja hyvän hoitajan.

    Hoitaja antoi äidille ylimääräisen morfiiniannoksen, kun lääkäri ei ollut paikalla. Tietysti lääkärikin olisi sen antanut.

    Äiti oli korissut suussa mustanpuhuvaa nestettä aikaisesta aamusta, ja oli jo myöhäinen ilta. Suosikkihoitaja kurkkasi ovella, ja mieheni kanssa kysyin: ”Kauanko tämä vielä kestää?” – ihan äidin vaivalloisen olon takia. Hän sanoi antavansa ylimääräisesti vielä morfiinia ja sanoi: ”Tämä on bonusta Ruthille kun tämä on niin kultainen vanhus ja potilas.”

    Kaikki kävi nopeasti enkä oikein ehtinyt tajuta kuin jälkeenpäin mitä tapahtui. Jatkoimme tuttujen hengellisten laulujan laulamista äidille, ystävällistä puhetta ja kädestä kiinni pitämistä. Sitten hänen kasvonsa kirkastuivat ja hän näki jotakin kaunista jota emme nähneet, ja sydän pysähtyi.

    Kuoltuaan hän oli kaunis kuin kuningatar, aivan käsittämättömän kaunis ja suloinen. Samoin arkkuun laitettuna.

    Arastelin vähän kertoa lähiomaisille siitä mitä ennen hänen pois nukkumistaan tapahtui, mutta he olivat kiitollisia hoitajalle ja tiedän, että ihana äitikin oli. ❤ 🙏 💐 Rakas ainutlaatuinen äitimme, kiitos hänelle kaikesta ❤ Päivittäin mielessä ja lähellä. Jätti meille sanomattoman siunauksen ja kaiken rakkautensa.

    Onko totta, että joka toinen päivä sattuu vanhuksen itsemurha? Jos on, niin se on ymmärrettävää vanhusten- ja sairaanhoidon nykytilanteessa. Ainoakaan päättäjä ei näytä ottavan tosissaan vanhusten asiaa. Herraseura, mukaan lukien ”naiset miehekkäiset”. Kaipa se on selvillä, miten suuri säästö tästä koituu hyvinvoivien rahamassiin, ja jo omaishoitajien korvauksettomasta työstä.

    Tykkää

    1. Vanhusten ja koko väestönkin itsemurhat ovat vähentyneet 1992 alkaen 50%, vanhusten vielä vähän nopeammin kuin nuorten.

      Kuvauksesi äidin kuolemasta on hieno.

      Tykkää

      1. Kiitos kokeneelle lääkärille. Kommentti on eräästä aamun keskustelusta (siksi tunteenomaisuus, kuvat ja esim. siunaus-sana), jossa se herätti kovaa vastustusta ja vaatimuksen rangaistuksesta sairaanhoitajalle. Kokeeksi kysyin tällä foorumilla lääkärin kantaa.

        Tykkää

  2. ”Onko totta, että joka toinen päivä sattuu vanhuksen itsemurha?”

    Itsemurha?

    Tykkää

    1. En ymmärrä mitä kysyt.

      Suomessa tapahtuu vuodessa n 700-800 rekisteröityä itsemurhaa (rekisteri on erän luotettavimpia kehittyneissä länsimaissa)
      Näistä itsemurhista merkittävä osa todetaan nuorilla ja työikäisillä miehillä ja kokonaismäärä on laskenut liki 50%. Vanhusten osuus ei ole lisääntynyt (1992-2020).

      Tykkää

      1. Suurissa sanomalehdissä on vuodesta toiseen otsikkoja: Vanhusitsemurha joka toinen päivä. Esim. Demokraatissa. Usein näissä uutisissa puhutaan vanhuksista, yhtä usein ryhmästä 65+. YLE kertoo, että itsemurhat lisääntyivät koronakeväänä 15 %, Jyväskylässä uutisten mukaan erityisen paljon.

        Jos itsemurhan syy on sairaus, ehkä se on ennen muuta yhteiskunnan sairaus. Zola voisi olla paras kirjoittamaan asiasta. Tai miksei Canth.

        Ei tätä ole pakko julkaista, jos itsemurha tai vanhusten tai nuorten asema ovat tabuja. Suomeksi sanottuna: nuoriso-, vanhus-, kaupunki- ja koulutuspolitiikka ovat muuttuneet paljon kuluneina vuosina ja vuosikymmeninä. Yliopistokaan ei enää itseään tunne. Vaikka olihan assistenttien itsemurhia jo aiemminkin, ja opiskelijoitten.

        Tykkää

      2. Jonkin ikäluokan itsemurhien määrää ja syytä voi toki miettiä.
        Mutta vanhusten määrän lisääntyessä heidän itsemurhiensa määrä ei ole lisääntymässä suhteellisesti, ikäluokasta mitaten ja määrällisesti.
        Itsemurha on ihimiskunnassa ollut mietitty asia viimeistään Kreikan filosofien niitä tehtyä (Zenon, Sokrates), joskin näyttö noista ei ole vahva.

        Tykkää

      3. En aio pikkuvähässä jatkaa täällä ikäisteni ihmisten itsemurhista keskustelua – minulla on asiaan liittyvä työni.

        Tykkää

Kommentointi on suljettu.