Töpinästä tulee tarinoita

Vaari tapasi puhua sodasta hyvin vähän. Mitä puhui, puhui sotakavereiden kanssa torstaisin pullakahvilla divisioonan eduskunnassa ja siihen joukkoon pääsin usein. Olinhan reilusti alle 10-vuotias ja lisäksi lastattu asioilla, joista tuolloin en tiennyt mitään.

Everstien tarinaa niistä mietin. YE-eversti, rintamakomentaja, lääkintä-eversti ja eläinlääkintä-eversti.

Yksi asia kuitenkin oli esillä muuallakin kuin sikarinsavuisessa Pullakerhossa.

Vaarilla oli tapana hymyn karehtiessa suupielessä, joka oli erittäin harvoin, kertoa elämästään sodassa etappisikana. Lähinnä kyse oli Karhumäestä ja Tali-Ihantalasta, joista jälkimmäisessä sirpaleita oli sitten joka puolella roppia loppuelämän (vuoteen 1984)

Koska äitini oli mukana Karhumäessä, lääkäri-hammaslääkäri kun oli, hän usein säesti Vaaria hyväksyvin ilmein ja hymynkareen kanssa.

Häneltäkin se oli hyvin harvinainen ilme.

”Etappisika” oli heidän käyttämänsä käsite virkahenkilöstä, jolla oli vastuullaan se, että soturit porukkoineen saivat kaiken tarvitsemansa. Vanikkaa, aseita, ammuksia, JSP-varusteita ja Mannerheimin syntymäpäivänä leikattua konjakkia.

Etappisika oli myös se töpinässä, joka aina ”tiesi”, mitä aikuisen oikeasti tapahtui.

Näin töpinästä toistuvasti voitiin turhanaikaiset huhut kumota ja oikeita huhuja tuottaa tilalle.

Kun nyt käymme tätä ennenkuulumattoman rajua huhu-sotaa sars-CoV-2-RNA-kappaleesta, joka kaiken lisäksi on valmiiksi kuollut, on tullut uudelleen näitä töpinä-ilmiöitä.

Ilmeisesti tämänkertainen maailmojen sota on kestänyt liian lyhyen aikaa, koska vielä eivät töpinä-mestareiden todelliset huhut toimi kansalaisten tiedonlähteinä ja näin he valehtelevat valehtelemasta päästyään.

Olin eilen tilaisuudessa, jossa Ville Koskelan tapainen henkilö kumoili huhuja, oikoi valheita ja käyttäytyi niin sävyisästi, että läsnäolijat laillani taisivat häntä uskoa.

Olemme siirtymässä tässä maailmansodassa, jota pandemiaksi kutsutaan, ei Lontoon rutoksi, aikaan, jolloin niin töpinä kuin sen mestaritkin muuttuvat luotettaviksi tiedonlähteiksi.

Runollisesti ”metamorfoosi, todistajien läsnäollessa”.

Iso helpotus ja kiitos nyt viimein niille, jotka ovat tämän saamassa ja saaneet aikaan.

Siis niille, joiden konepistooli on kertatulella ja joiden ääni ei nouse falsettiin eikä Lammion pahempi rooli paukahda vahingossa päälle. Marskin syntymäpäivästä ei oteta.

Silloin Ville on komentokorsun särjyttyä sidottava tuppivöin ja kannettava puolijoukkueen teltalle alaisten hoivattavaksi.

J.L.R.

5.2. 1805 Pedersöre – 6.5. 1877 Borgå

2 kommenttia artikkeliin ”Töpinästä tulee tarinoita

  1. Urbaani sanakirja: ”Etappisika: korkeassa asemassa oleva epäpätevä tomppeli, joka on saanut asemansa poliittisilla ansioilla, suhteilla tai likaisin keinoin.” Ei oikein vastaa blogistin esittelemää merkitystä,

    Tykkää

    1. Kiitos asiallisesta kysymyksestä.
      Blogin tekstistä kävi ilmi, mistä ko käsite on minulle välittynyt.
      En siis esitellyt omaa käsitystäni vaan sitä, mitä n 10-vuotiaana lapsena toistuvasti kuulin – urbaani sanakirja ei ole tätä merkitystä näemmä huomannut?

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.