Palliative Sedation – Thin Place

Olen sukupolvessani perheeni viimeinen eli vanhin elossa oleva.

Luin eilen lehdestä, että ihmisen kuva on onnistuttu jäljittämään hänen hampaansa valkuaisaineesta 800 000 vuoden päähän.

Eilen kristikunta, joka on yli 1/7 elossa olevasta ihmiskunnasta, ristiinnaulitsi huutoäänestyksellä vapahtajansa.

”Päästä Barabbas”.

Muuan nopeasti yleistyvä keino avittaa ihmistä viimeisellä taipaleella on palliatiivinen sedaatio.

Sellaisessa ihminen vaivutetaan kivuttomaan tilaan ennen kuolemaansa.
Olen sellaisia nähnyt.

Olen lääkärinä nähnyt myös tuskallisia kuolemia.
Ja itsemurhia.

Ikäni puolesta olen perheeni seuraava kuoleva, primus inter pares.

Minulla on KANTA-järjestelmässä kuolintapa/hoito-testamentti, jossa en pyydä mitään itselleni, mutta yritän hiukan ohjata heitä, jotka jäävät jälkeeni.

Tiedän, että tuollainen testamentti EI ohjaa minua kenties hoitavia ihmisiä ja laitoksia, koska se ei ole saatavissa näkyville heidän ahkeroidessaan kulloisessakin pandemiassa kuolevien palliatiivisen sedaation parissa.

Nykyinen pandemia, jonka aiheuttaa sars-cov-2 – RNA-virus, joka itsessään on kuollut kappale, ei elävä ja tahtova, ja joka aiheuttaa Covin-19-taudin, on määrällisesti ja laadultaan kaukana niistä rutoista, jotka ovat tappaneet satojen tuhansien vuosien mittaan sapienseja paljon ja julmasti: isorokko, kolera, rutto, tuberkuloosi, 30-vuotinen sota…

Viime yönä meidän perheestämme lähti yksi.
Vaimoni äiti kuoli yhdentenätoista raamatullisena hetkenä eli tuntina, 83 vuoden iässä.

Hän oli tajuissaan vielä yhdeksäntenä hetkenä, jona Raamatun tarinan mukaan 2000 vuotta sitten Nasaretilainen kuoli ristillä.

Olemme nyt vaimoni kanssa sukujuosteidemme vanhimmat.

Requiescant in pace, äitimme ja isämme ja heidän kulkemmiensa polkujen tekijät.

Sitä vaellan, takanani muut, edessäni tuntematon.

Kelttiläisessä perinteessä on kyseessä on ”Thin Place”, ohut paikka.