Sanan, sanomisen, ilmaisun vai ajattelun vapautta

Katselen viime päivien otsikoita ja kelaan some-palstoja.

Minulla on niihin nähden aiempaa hiukan enemmän vapautta.

Minun ei tarvitse ottaa ainakaan aiempaa enempää vastuuta edustamieni tahojen asiasta, edusta tai haitasta. Edustamieni tahojen määrä pienenee.

Aika pian avautuu sittenkin eteen runsaasti otsikoita ja teemoja, joihin en vieläkään voi ottaa koodia.

Mitä enemmän minulla on keinoja ilmaista näkemyksiäni, sen enemmän joudun miettimään, onko ajattelemiseni vapaata.

Ei se ole.

Tänä aamuna ei ole kuvaa.

PS
Sunnuntain päivityksessä – ”Raskaat tiet…” – mainitsemani taipaleet ovat nyt ”lusittuina” ja olo sen takia on toki keventynyt.
Kun tänään tapasin noihin ”odysseijoihin” liittyviä henkilöitä, huomasin heidän olevan niinkuin ennenkin.
Sorry kryptat, jotain pitää todellakin laittaa itseä varten muistiin eikä minulla ole muuta ”muistikapasiteettia” kuin tämä arktinen kapasiteetti.