R W M

Olen koko elämäni viihtynyt markkinoilla, tonkankokoisesta alkaen.

Olen poikennut markkinoilla ympäri maailmaa, Fidji-saarilta Nilsiään. Kymmenissä, sadoissa paikoissa. Olin Peltosen Esan kanssa ideoimassa Rovaniemen markkinoiden uutta tulemista. Siinä epäonnistuimme.

Onneksi edelleen partaansa suuremmaksi kasvattava kauppalalainen galleristi huomasi kysyntä-aukon ja perusti Rovaniemen Wanhat Markkinat Rovaniemen kaupungin vanhan vaakunan ”alle”. Sen, jossa on R-kirjain, ei Jokiyhtiön salama.

Tuote ei ole kulahtanut, se on edelleen hyvä, jos ei suorastaan parempi. Hinnat eivät nouse, vieraat eivät vähene ja sään sattuessa kävijöitä on kymmenin tuhansin.

Tänä vuonna yleisössä oli aiempaa enemmän ihmisiä, jotka pukeutuivat ”wanhasti”. Tänä vuonna kahtena päivänä alueella vaeltaessani tuli vastaan ihmisiä, joita viimeksi olen kohdannut uutena rovaniemeläisenä (1970-luvulla).

Rovaniemellä on kaksi hyvin elossa pysyvää tilaisuutta, joissa viihdytään ja joissa kunnalla, maakunnalla, valtiolla, EU:lla, YK:lla tai big business´lla ei ole vetäjän roolia. Sime rock ja RWM.

Koska olen junantuoma, yli 40 vuotta sitten, ja tunnettu kasvo, olen jo tottunut niihin muljaisuihin, joita saan osakseni. Halveksivia, vihaisia, yrmyjä, joskus suorastaan töniviä. Sellainen, jos mikä, kuuluu markkinoiden luonteeseen kuin puukko saappaan varteen.

Maassa jaetaan neuvoksen arvonimiä. Rovaniemellä on yksi todella ansaittu neuvos-nimitys. Se on kyläneuvos, jonka omaaja kantaa arvonimeään kunnialla.

Yksi neuvosnimi on kulttuurineuvos.

Jos saisin päättää, tietäisin kyllä, kenelle tuo ”johtokunnan kiitos ilman palkankorotusta” pitäisi esittää myönnettäväksi. Myöntäjä on muuten, arvovaltaisen, Kekkosen näköisen miehen johtaman neuvoston esityksestä, tasavallan presidentti.

Kuvassa kovasti Petronellan oloinen kaunotar lapsensa kanssa