Ettei m/t/eitä tuomittaisi

10 plussaa, öljysorakin kiiltää kuivan alkukesän luojan kyynelistä.

Verenhimoinen kansa yltympäri maailmaa huutaa tuomioitaan. Kittillässä, Rovaniemellä, Pietarissa, Washingtonissa.

Ne, jotka ovat rikkoneet, roikkukoot löysässä hirressä elämänsä loppuun saakkaa. Niin kuin 16.10. 1946, jolloin juuri käytettiin Nürnbergissa löysää hirttä ennen Kolmannen valtakunnan kaikkea mahdollista rikkoneiden johtajien tuhkaamista keskitysleiriuunissa ja tuhkan heittämistä Isar-jokeen.

Ei minua isommin rikoksista seuraava tuomio tässä kauhistuta. Se kauhistuttaa, että tuomittuja kohdellaan niin kovin eri tavoin.

Sankareina niitä, joiden teko on sama kuin niiden, joita ristiinnaulitaan sankarin ympärille.

Mikä saa vox populin vaatimaan löysää hirttä, mikä taas antaa rosmolle tilaa pubin nurkkapöydässä sankarin taruaan kertomaan.

Se minua pelottaa, kun näen tai kuulen tuomion pasuunan törähtävän. Se, että domari ei näe omaa kohtaansa.

Siksipä eilinen ortodoksinen iltahartaus valoi vähän edes palsamia ihmittelevään ja kirvelevään haavaani.

https://areena.yle.fi/1-4423872

 

Aamun kuva (-aLii- 19.6.2018): Sateen sattuessa suojaksi