Victorian rospuutto

Pikkupakkanen median harmiksi. Jos olisi yökin lauha, saataisiin kunnon tulva.
Ja uutinen.

Seuraan veronmaksajien 500 vuosi-M€:n kanavalta (TV-1, BBC, 2. tuotantokausi) Victoria-nimistä historiallista rakkaustarinaa.

Ohjelman tunnussävel jo koukuttaa. ”Halleluja”.

Viimeisten parinkymmenen vuoden ajan käytännön maailmanhistorian retkeilyni tekee televisiosarjan seuraamisen hyvin vaikeaksi tunne-elämykseksi.
Tarinassa kuvataan 1800-luvun maailman napaa, Lontoota.

Siinä ei kerrota, että yhdestä epäsäätyisestä (termi päin hittoa) parisuhteesta syntyvät kersat ja ronjat toimillaan ovat vastuussa ensimmäisestä maailmansodasta ja liian läheisten sukulaisten keskinäinen lisääntyminen saattaa olla merkittävä syy tähän kalabaliikkiin, joka edelleenkin jatkuu Välimeren itäisessä päässä.

Siellähän lätti, keskisaksalainen ja Turkin sulttaani (Vladi, Aku ja Suleiman) jakavat saalista, jota ovat aiemmin yrittäneet kaikki maailmanhistorian suuret kalifit: Sinuhe egyptiläisen tarina, jos muistatte?

Putin on lätti, Donaldin juuret ovat Keski-Saksassa, Erdogan ei eroa osmannien Suleiman ”The Julma”sta, Atatyrkin edeltäjästä, armenialaisten joukkomurhaajasta kuin pahempaan suuntaan.

Sanotaan, että maailmanhistoriassa on kaksi mielenkiintoista momentumia.

Toinen oli, kun Brennon ei ymmärtänyt tappaa (390 eaa) kaikkia roomalaisia, erityisesti senaatin jäseniä ja muita johtajia.
Toinen oli, kun Victoria…
Mitä eroa on Theresialla ja Victorialla.

No.

Viime yönä taivaalla jossain Otavan ja Pikku-Karhun tähtikuviosta luoteeseen singahteli yhden maailmanvallan jäännöksiä Telluksen ilmakehään. Sinisiä, punaisia, mutta erityisesti vihreitä.
Tiuhimmin niitä voi nähdä 26.4. yöllä, joskaan silloin yötä ei napapiirillä enää sen vertaa olisi, että näkisi.
Hajonneen taivaankappaleen ikiaikaisia jäänteitä.

Aloitin säästä. Päätän säähän.
Lumi sulaa katoilta joten teiltä ja aitovierillä on rospuutto.

Otin siitä aamun kuvan. Vaivansa kullakin.