K-Kaupan Väiski

Kaksikymmentä holotnaa, Ryssän helvetissä asetutaan kannattamaan Väyrystä Valkoiseen taloon ja lunta viikolla on tulossa tupaan enemmänkin.

Kävin viikonloppuna kaksi kertaa elokuvissa. Ensimmäinen elokuva on valtaisa arvostelumenestys ja niinpä isossa katsomossa oli vaimoni lisäksi kolmaskin ihminen. Elokuvassa ei TAKUULLA yhtään suomalaista.

Toinen elokuva murskattiin pääkaupungin ainoassa sanomalehdessä sata-nolla, joten katsomossa oli jo 8 ihmistä. Elokuvassa yksi suomalainen.

Tuntematonta sotilasta kuitenkin vielä pyöri lappilaistenkin Lainaanrannassa nauttia. Elokuvassa pelkästään suomalaisia.

Viikolla oli minun ruoanlaittovuoroni:
”Otatko Antti Rokkaa vai hernekeittoa?”.

Vaimo valitsi Antti Rokan, kun ”Vesala oli niin hyvä sen vaimona”.
Silvoin toki joukkoon lisää sattumia, Väiskin K-Kaupasta ostettuja.
Se kauppa pilasi Viron (100 v 24.2.-18) ja Suomen (100 v 6.12.-17) välit Neuvosto-Viron ja UKK:n aikhan.

”Big Brother”.

Jokin aika sitten muuan yritys otti minuun yhteyttä saadakseen omaan markkinointikampanjaansa lisää tehoja.
”Jos voisit saada sen ja sen puhuttua mukaan, kun ei me kehdata tässä tapauksessa suoraan kysyä”.

Liekö narsismini kärsinyt kolhun, kun eivät pyytäneet minua että olisi voinut itse kieltäytyä, mutta niin vain kävi, etten suostunut kauppiaalle ”K-Kaupan Väiski”-hanketta taustalta suhmuroimaan.

En tosin jatkossa sen yrityksen tuotteita tule muutoinkaan ostamaan. En ehkä niinkään tämän henkilölökohtaisen loukkauksen takia kuin siksi, että en voi kuvitella missään olosuhteissa heidän ”paistilihojaan” uuniini laittavani.
Olipa valmistaja tai myyjä kuka tahansa.

Tästä kaikesta huolimatta seuraan surulla, epätoivolla ja kauhulla, kuinka yhä useampaa maan mahtavaa käytetään markkinaveturina mitä kummallisimmissa kaupattavissa.

”Tuotesijoittelua Kallion kirkossa”. MTV3 21.1.-18 klo 20-22: suoran lähetyksen aikana Temppelin seinät lämpimänvärisesti valaistut, mainostauolla kylmän siniset.
”Ai perkele” sanoisi kivienlaitosta kieltäytyvä Linnan Rokka Lammiolle ja Sarastielle.

Melkein voisi ennen vaaleja todeta, kuinka ”kulut maksoi presidentti/pääministeri” tai kuten K-Kaupan Väiskin aikoihin: ”Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ja ministeri NN”.

Odotan mielenkiinnolla tietoa siitä, paljonko maailman suosituimmat twiittaajat ja facebookaajat (jne) saavat promootiostaan alustanomistajalta palkkiota, mutta sen arvaan, ettei Antti Rokkaa näytellyt Eero Aho itsensä syöttämisestä meidän hernerokkapäivänämme montaa senttiä kuittaa. Saati Paula Vesala Jalostajan Hernekeittopurkin selän pesemisestä.

Aamun kuva (-aLii- 22.1.-18): Antti Rokka meets Eero Aho:
”Niin hyvää ettei sanotuksi saa”

*

Elokuvani viikonloppuna:

Synkin hetki (3 katsojaa)
Rodin (8 katsojaa)

*

Päivän EU-miete on leikattu eilisestä Jan Storen fb-päivityksestä.

Sitä sopii pohtia vaikka useammakin viikon, mutta erityisesti seuraavat 6 päivää.
On olemassa presidenttejä ja sitten presidenttejä.

”Presidentti Macron aivan loistava ’The Andrew Marr Show’ssa’ tänä aamuna. Vahvaa ja vakuuttavaa argumentointia EU:n ratiosta. Sisämarkkinoilla joko ollaan tai ei olla. Rusinoita ei voi poimia kakusta. Jos Britannia haluaa pysyä sisämarkkinoilla, se on heidän ja vain heidän päätöksensä. Täysien etujen säilyttäminen onnistuu vain pysymällä EU:ssa. Ovea ei ole suljettu, mutta päätös on Britannian. Ja vielä; Macron puhuu erittäin hyvää englantia.”