NEUTRUM

Sää ei paljon etteikö suveaisi, -1,8C. Tuulee ja ripsuttelee liki ettei nuoskalunta.
Illalla oli perheen teatterivierailujen vuoro. Lappiatalolla ruodittiin äitejä ja tyttäriä, Kansantalolla improvisointeja ja Teatteri-Grillissä Kansankadulla kylämme teatteri-elämää.
Viimemainittu taisi olla mielenkiintoisin rasti.

Jotta lääkäri voi nykypäivänä jatkaa työssään, hänen täytyy voida pyydettäessä osoittaa, että hän ”pysyy ja pitää itsensä kärryillä”.

Osaamisen mittaamista varten on Suomessa perustettu digisivusto

Pro Medico Taitoni.fi

Toistaiseksi tuon sivuston käyttö on vapaaehtoista. Aika pian se tulee pakolliseksi.
Sivuille tallenetaan tieto niistä koulutuksista, joita toimessaan tarvittavista tieteistä lääkäri on käyttöönsä viime aikoina lohkonut.

Uuden tiedon hankkiminen arkikäyttöön entiseen tietoon ja kokemukseen lomittuen on työssäni elinehto.

Työssä tarve on jokapäiväistä, mutta niin on vaellus informaation suolakaivoksillekin.

Työhuoneeni oven yläpuolella lukee ruostunein rautakirjaimin:

Psykoneuroendokrinologista immunologiaa sosiaalivakuutusfarmakologisessa yksilövastuisen, vuorovaikutteisen hoitotyökulttuurin palautteellisessa kenttäverkostossa psykodraaman keinoin

Niin kauan kuin ihmiset maksavat työstäni tavalla, toisella tai kolmannella, on minun vastuullani se, että ylle kirjoitettu ”ammattinimike” kattaa laadun ja toistettavuuden.
Jälkimmäinen tarkoittaa, että tietonsa ajan tasalla pitänyt toinen lääkäri päätyy potilastani tutkittuaan samankaltaiseen johtopäätökseen niin ihmisen kuin hänen ongelmansakin tutkimustavoista, diagnoosista, laadusta ja hoitamisesta.

Käsite on nimeltään ”second opinion” (toisen saman alan ammattilaisen riippumaton näkemys).
Neljässä tapauksesta sadasta näin ei ole, mikäli uskomme tiedettä.

Vielä 1800-luvulla, kun isoenoni jo oli perustamassa seuraa, jonka tehtävänä on edelleen lääketieteellisen tiedon hankkiminen, selvittely ja arvioiminen, mutta myös sovellusohjeiden antaminen, oli tapana jakaa potilaan sairauden ongelma kolmeen alueeseen.

Potilaan vaivaa tutkiessa johtopäätös saattoi olla eukrasia tai dyskrasia. Terveys tai sairaus.

Merkittävä osa ihmisistä ei kuulunut kumpaankaan joukkoon vaan niiden välille jääneelle NEUTRUM-alueelle, ei kenenkään maalle, harmaalle vyöhykkeelle.

Vasta Suomen alkaessa lähestyä itsenäisyyttään tuollainen ”ilmaan huitova” humoraalipatologia väistyi ja tilalle alkoi kehittyä se yli 38 tieteen verkko, jota nykyisin lääkärin ammatissani seuraan, täydennän ja sovellan.

Tästä kaikesta huolimatta NEUTRUM on kovin, kovin usein ainoa, mitä ihmisen tutkittuani käteeni ja ihmisen hyödyksi tai haitaksi jää.

”Yhtäältä, toisaalta, kolmaalta, neljäältä”.

Niin, ja se second opinion.

Kuva (-aLii- 28.8.17): Wittenbergin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vaakuna 1500-luvulta

*

Lopuksi Tammisunnuntain kotitehtävä, ei kun menoks´

https://areena.yle.fi/1-4311333#autoplay=true