Suvaitsemattomuuden korkea veisu

Pakkanen paukkuu yhtätoista, aamukone lähtee vihdoin ajallaan.

Eilen saunassa pesin tukkani. Teen sen juhannukseksi ja jouluksi ja hyvin on päälaki ja -nahka voinut. Shamppoo-tehdas ehkä ei?

On tarpeita ja tarpeita.

Osassa kokouselämääni ovat vuorossa viimeiset kerrat.

Päättäjänä irroittelen itseäni vuosikymmenten mittaisista vastuista. Jotain jää, mutta ei enää sellaisia asemia, joista pitäisi pyrkiä ylemmäs. Ulommas kyllä.

Usean vuosikymmenen kokemuksia peratessani huomaan yhden asian toistuvan tavalla, jonka satavuotisjuhlaa maassamme aletaan viettää parin viikon kuluttua. Ei enää suvaita sen vertaa, että jätettäisiin toisenmieliset tappamatta.

Ei sellainen enää kuulu nykysivistykseen, eihän? Ei. Karadzis on elossa, samoin osa ”Je Suis Chalie”-tappajista. Haagin oikeus näyttää olevan tehtäviensä kanssa valmis, mutta ne oikeudet, joita Kittilässä tai Torniossa istutaan, eivät vielä ole edes koolla.

Kuolemanrangaistusta ei sentään ole, vai? Kahdeksansataa suomalaista vuosittain tuomitsee itse itsensä kuolemaan. Osan kohdalla jälkeenjääneet toteavat että jouti mennä.

Eilen Rovaniemen kirkonpäättäjät kuoleman asiassa päättivät. Pitääkö sallia kuolleiden polttaminen tuhkaksi, ”burn-out”?

Asiassa on oltu puolin ja toisin kovasti suvaitsemattomia.

Ei taida olla ihminen kovin hyvä elinpiirimme laji. Tai ei hän ole ainakaan erityisen suvaitsevainen laji.

Toisella tavalla ajattelevien, sanovien ja toimivien vahtiminen ja herran nuhteeseen saaminen ei ole suvaitsevaisuutta.

Siksiköhän osa suomalaisista päättäjistä ja heidän kannattajistaan kutsuu tuomitsematta jättäviä suvakeiksi? ”Ettei heitä tuomittaisi”.

Aamun kuvan sanoma on selkeä. Se kertoo suvaitsevaisesta säästä.

*

Kuuntelin torstain aamun sanaa, jossa psykoterapeutti käytti Sanaa astalonaan parantamisessa.

Odotan mielenkiinnolla huomisaamua, jolloin Ylämaihin toiseksi viimeistä keraa kulkiessani Alanamman paikkeilla Väylänvarren pasuuna Kai Sadinmaa töräyttää omaa suvaitsevaisuuttaan eetteriin (uusinta vuodelta 2012). Edellinen Sadinmaan uusinta jokin aika sitten jäi YLE:lta jostain syystä lähettämättä.

Kun oikein monta aamu- ja iltahartautta kuuntelee, niiden arviointi tuntuu tekevän mestarin – suvaitsemattomuudessa?