Lääkkeet?

Suvi, hanki ohenee. +1,2C eli itsenäisyyspäivän tyyppisää jo sadan vuoden ajan. Taitaa illan superkuu jäädä lentomatkaajien nautittavaksi. (ps, klo 16-17: siellä se mollotti, Ounasvaaran laidalla).

Kun jokin asia ei miellytä ja kun siitä kertoo tiukassa sävyssä, on eräs tapa nolata kertoja kysymällä, josko lääkkeet on aamulla tullut otettua. Tällä vihjataan tyytymättömän mahdolliseen vainoharhaisuuteen. Vainoharhojen ainoa tehoava hiljentäjä on nimittäin oikeassakin elämässä eli psykiatriassa lääkitys. Pitkässä juoksussa lääkkeet tosin ovat vaarallisia aivoille, sydämelle, maksalle ja munuaisille, mutta pääasia kuitenkin on, että vaihoharhaiset pitävät suunsa kiinni.

Maailmassa on nyt useitakin sellaisia ”meininkejä”, jotka tekevät muun muassa minut  vähän  vainoharhaiseksi. Venezuelassa, USA:ssa, Nigeriassa, Puolassa, Unkarissa, ”Stanioissa”, Turkissa.

Mitä luettelosta jäi puuttumaan? Se mitä jäi puuttumaan voi johtua siitä, että otan aamuisin lääkkeet. Tosin mukana on vain sydän-, verenpaine- ja aineenvaihdunta-korjaajia, mutta onhan ihminen kokonaisuus. Jos yksi nurkka pettää, koko talo huojuu, kuten asian Maria Jotuni aikanaan loisteliaassa oman sukunsa tarinassa kuvasi (”Huojuva talo”).

Viittaan eiliseen, viimeistä kertaa Brysselissä kirjoitettuun päivitykseeni.

Niinpä lopuksi huomautan, että täksi aamuksi olen pakannut lääkedosettiini vain yhden tabletin.

Sen nimi on Devisol (50yg) ja sen tarkoitus on pitää huolta siitä, että elimistöni kaamoksen pimeydestä ja itsenäisyyspäivän säästä huolimatta jaksaa tuottaa ne 3000 valkuaiaisainetta (entsyymiä), jotka pitävät 100 000 000 000 aivosoluani siten iskussa, että jätän edelleen luetteloistani pois sellaiset asiat, joissa Suomi ei ole viisas ryhtyessään tuomariksi.

Pitäisi enemmän yrittää jatkaa lääkärin roolissa. (Urho Kekkonen, Martti Ahtisaari).

Aamun kuva (-aLii- 3.12.-17): ”Lääkkeet: nähdä, ymmärtää, popsia”

Yksi kommentti artikkeliin ”Lääkkeet?

Kommentointi on suljettu.