Sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua

Sää on ennallaan eikä anna napapiirin kansalle ja sen turisteille mahdollisuutta nähdä, kuinka sodan ja rakkauden jumalat, joille kaikki on sallittua, kohtaavat Kaspianmerellä päin. -1C.

(edelläolevan kirjoittamisen aikoihin ja jälkeen maa Rovaniemen Kirkonjyrhämällä on muuttunut valkeaksi ja järissyt Kurdistanian ja Quashqain seutuvilla).

Suomen eduskunnassa vallitsee harras yksimielisyys siitä, että kellojen siirtäminen kesään päin on lopetettava.

Siitä, otetaanko käyttöön kesä- vai normaali-aika, tosin riidellään taustalla verissä päin.

Kun sveitsiläistaustainen rautatie-ministerimme matkaa Brysseliin Neuvoston taloon asiasta tehden, hän ei siis tiedä, kumpaan suuntaan maa pyörii vai onko se sittenkin aurinko, joka nousee ja laskee.

Sitä eduskunta ei missään maassa tunnu huomaavan, että on täysin järjetöntä laatia vuosijärjestys siten, että kesällä levätään ja talvella ahkeroidaan. Surullisin on tilanne tänään ja huomenna kunnassa ja seurakunnassa, aivan kohta eduskunnassa ja bruttokansantuotteessa.

On rivolla tavalla väärin, että päättäjät Rovaniemellä tänään siunaavat 350 000 000€:n käytön ensi vuonna ja eivät edes ajatusta suo sille, mitä talousarviokirjan kannessa lukee seuraavalla rivillä. Se sopii katsoa aamun kuvasta.

Tilanne Suomessa on viimeisen reilun kymmenen vuoden kuluessa päästetty sellaiseksi, että kukaan ei tiedä, ei edes aavista, miten maan pyörimistä idästä länteen hallinnoidaan kahden vuoden kuluttua.

Kyseessä on maailman tasalla 100 000 000 000 000 000…€:n käyttämisestä siten, että talvella päätetään, kesällä laitetaan ranttaliksi.

Ylläoleva luku on siis sata triljoonaa, jolla homo sapiens (pian Deus) maksaa toisilleen, vaikka taseessa olisi varaa vain yhteen kymmenesosaan (10 triljoonaa). Suomen mitassa tase on reilut kaksisataa miljardia, jota pyöritellään vajaalla sadalla miljardilla, joten epäsuhta ei ole ihan niin suuri. Mutta lainattava on, velka kun on veli otettaessa.

Bro!!

Kuinka on mahdollista, että älykkäinkin päättäjä tai hänelle päätöksiä valmisteleva talous-tirehtööri tai -töörskä, valiokuntaneuvoksista puhumattakaan, on antanut lyhyessä ajassa eli muutamassa sadassa vuodessa asioiden näin tökerösti luistaa tasan kuusi kuukautta, siis puoli vuotta, väärään. Joka Jumalan vuosi, aD.

Olisiko niin, etteivät äly ja järki viihdy samassa päässä? Ihmiskunta haluaa kesällä hankkia melanooman ja talvella sen parantavan hoidon.

Ehkä on parempi, että keskitymme suremaan sitä, ettemme tänään kykene aamuyhdeksän maissa näkemään talousarviovaltuuston akkunasta kaakon taivaalla sodan ja rakkauden kohtaamista.

Ehkä on myös parempi, että haukumme toisiamme siitä, että olemme jo parin sadan vuoden aikana toistuvasti sortuneet kesäaikaan ja talviaikaan. Tätä nimittäin ei EU päättänyt vaan USA:n presidentti silloin, kun Suomi vielä oli Östlandet ja suurruhtinaskunta.

Jupiterin ja Venuksen kohtaamisesta tosin päätettiin vielä varhemmin.

Asiasta lisää Juha Hurmeen mainiossa kirjassa ”Niemi”, jonka Elisabeth Rehn piakkoin palkitsee kirjallisuuden Finlandia-palkinnolla (30 000€ verollista tuloa).

Jos Lissu ei Juhan kirjaa palkitse, en sitä kovin ihmettele. Eihän hän kyennyt karjalan piirakkaakaan oikealla tavalla rypyttämään.

Vai oliko se Ove (r.i.p.)?

Yksi todella iso ongelma on kustantajien ylläpitämän Finlandia-palkinnon saajan valinnassa.

Nyt se ”iskee” ytimiin.

Äidinkielenään ruotsia puhuva ja kirjoittava julkisuuden ihminen, niin ministeri ( = kansan palvelija) kuin onkin, ei voi millään käsitettävissä olevalla lahjakkuudella nauttia täysipainotteisesti saati arvioida sellaisia tekstejä, joita ehdolla olevissa kirjoissa on. Tämä koskee erityisen paljon Juha Hurmeen ”Niemi”-teosta.

Toisaalta (Niemi, s. 237) sekä  Olavsson että Stenvall ovat oppineet kielensä ruotsiksi. Suo siellä, vetelä täällä (Olavsson = Agricola  Stenvall = Kivi).