Johtaja

+29C, sadetta vasta perjantaina. Iltakone laskeutuu rojahtaen 10 minuuttia etuajassa, aamukone nousee lauantaina kohden Nätti Jussin huuruja.

1960-luvun alusta olen miettinyt johtajuutta ja myöhemmin oppinut, että siinä on kohteena ihminen tai asia tai kummatkin. Ja myytti.

Harvalla käy niin hyvin, että saa pystin kylänsä ytimeen tai nimensä kylän lentokenttään. Aleksanteri II Senaatintorilla tai JFK-Airport New Yorkin laitamilla.

Synnyinkauppalassani patsaan ovat saaneet lyseon rehtori ja sanomalehden päätoimittaja, mutta asuinmaakunnassani ei kukaan.

Vain Lordi on pystinä ja everstit ovat katujen ja majojen niminä.

Rovaniemellä on myyttisiä johtajia, samoin Lapilla. Kylällä ja maakunnalla on myös hyviä leadership-ihmisiä ja kelpo managereita.

Voi olla, että paras koskaan on hän, josta Timo J Tuikka on tehnyt väitöskirjansa v 2005 Jyväskylän yliopistoon.

Juhani Suomi, Urho Kekkosen elämää paljon kirjoihinsa kuvannut, tosin vastusti työnäytteen painolupaa henkeen ja vereen, mutta niin vain väitöstilaisuus eximian arvosanan arvoisesti pidettiin.

Kekkosen perskärpänen ikuistettiin historiatieteen kammioihin.

Olen viimeiset 30 vuotta seurannut tarkasti ja monelta kantilta Euroopan, Suomen, Lapin ja Rovaniemen leadershipia ja managementtia.

Joukossa on ollut ja on ”superstar”-tasoa, mutta myös surkeata kyvyttömyyttä.

Euroopassa oikein hyvät johtajat saavat nimensä maanosan rakennuksiin ja aukioille, mutta mitättömyydet joutuvat tyytymään historian roskatynnöreiden pimeyteen.

Kellä lappilisella tai rovaniemeläisellä on ”ratsastajanpatsas” maakunta- tai kyläkeskuksessa?

Ei kenelläkään?

Pomot joutuvat tyytymään suljettujen ovien takana pönöttämään muotokuvina ” kauhugallerioissa”, useimmat vielä todella laaduttomissa tauluissa.

Poikkeuksia onneksi on. Johtajina (ihmis/asia), kuvina ja myytteinä.

Aamun kuva (-aLii- 14.9.-17): Patsaansa ansainnut huippu

ps

vältin nimien mainitsemista, mutta yksi nimi on pakko skrivata tänne, monestakin syystä (joihin vielä, Pajun Kartanon shareholderina, ehkä palaan likempänä joulua).

Kaarlo Hillilä