Harvest Time #4 You

Keskilämmintä (+8,8C), kirkasta, koko yön on tuullut. Radiossa soi Brandenburgilainen (JSB). Aamukone ja minä lähdemme tuossa tuokiossa täsmälleen päinvastaisiin suuntiin.

Työhuoneillani (niitä on neljä) tapaamiltani ihmisiltä kyselen usein heidän mielivuodenaikaansa tarjoilllen samalla valinnan kohteeksi omaa lempimalliani ”kahdeksan seasons”.

Kovin moni minun apuani tarvitseva/hakeva valitsee sadonkorjuun, harvest time. Siitäkin huolimatta, että pimenee, kylmenee ja askelkin lyhenee eikä henki niin kulje, rahasta tekee tiukkaa, kesän laskujen maksussa.

Kun sadat tuhannet suomalaiset II maailmansodan seurauksena(!!) syntyneet ovat elämänsä mitan sadonkorjuussa paraikaa, tällaisella ajattelulla on mielensä: vielä tämän kerran voin niittää kokemukset viisaudeksi laariini, mutta yhden joudun vielä oppimaan.

Älä kehu, älä itseäsi kiitä, älä kokemuksillasi ylpeile

Pohjoisen ihmisen sadonkorjuu, harvest time, tarkoittaa vuoden antimien säilömistä niin, että taas talvien (niitä on neljä) mittaan voi vasusta löytää lohtua ja ravintoa. Antaa syksyn lesottaa väriloistollaan hienoa kasvuansa, ei siihen jokaista ihmistä tarvita kesiensä (niitä on neljä) riemuista huutelemaan.

Kerrotaan me ne Kalevalat ja popsitaan hillat talvemmalla, kun poro jo on rykinyt ja ensilumi mustunut. Hämäränhyssyssä, lämpimän pankon pääältä.

Kesän viime matka Ylämaihin voi ”ryhtyä jalalle”

kuva (-aLii- 31.8.-17, Tilhen märkä uni) on tarkoituksella hivenen epätarkka – tarkkoja ottakoot ne, joille täsmällisyys on hyve

Mainokset