Elämän nälkä

Ei sentään lunta maassa, mutta loppuviikosta kyllä katolla, kun abiturienteista tehdään ylioppilaita. 1989 lukiossamme, jonka johtokunnan puheenjohtajana toimin, sai valkolakin, ”lunta katolle”, tämän päivityksen sankari ja niin ”olkoon onneks” eli GRATTIS! naapurikadun eli Ilvespolun mies. Onnea sinne maan huipulle, jollaisena aamun Poro-Alma uutta asemaasi 1.1.18 kuvaa.

Suurista kuolonvuosista Suomessa on aikaa 320 vuotta. Silloin oli toukokuulla lunta maassa ja Ounaskoski jäässä. Suurista nälkävuosista ja Suomen kuntauudistuksesta (oman aikansa Pöysti eli Snellman) on kulunut vasta 150 vuotta. Se on kuusi ikäpolvea. Taas kaikki jäässä: ”On Suomi köyhä, siksi jää…”

Snellmanin kerrotaan olleen kovasti pahoillaan siitä, ettei hän saanut suuren kuntauudistuksen yhteydessä valmiiksi myös sote- ja maakuntauudistusta. Tämän päivän Johan Vilhelm, ”Tuomas-kulta”, yrittää nyt paikata eli saada Johan Vilhelmin työn valmiiksi.

At last but not at least.

Sekä kuolonvuosista 1600-luvun lopulla että nälkävuosista 150 vuotta sitten on jäänyt suomalaisten perimään rumaa jälkeä. Sitä jälkeä kutsutaan epigeneettiseksi ”fingerprint”ksi. Sen  takia suomalaiset ovat ylipainoisia, alisuoriutujia ja huonoja lisääntymään erästä lappilaista Lars Levin perässähihtaja – poikkeusta lukuunottamatta. Niin, ja minun sukupolveani lukuunottamatta.

Kun ALKOt avattiin 12.12. 1944 syntyi Suomeen (toisena suuren ja mahtavan jälkeen maaliin tulleeseen – kts Vettel/Räikkönen) suurin ikäluokka maailmanhistoriassa koskaan eikä sillä pirttiviljelyllä ollut lappilaisuuden tai uskonnon kanssa mitään tekemistä. Se oli puhtaista puhtainta ja kauneinta naimisen mäiskettä viinan löysyyttämin estoin.

Niin, tämä kuntauudistus (Snellman 1863-4) tarkoitti sitä, että niin sosiaali kuin terveyskin siirrettiin kirkon hallinnosta kunnan hallintoon.

Tämä nyky-Snellmanin sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa sitä, että niin sosiaali kuin terveyskin siirretään niiltä kunnilta valtiolle. Kun eivät nämä kunnat kykene, osaa, halua tai ehdi eikä niille mikään raha riitä.

Valtiolla näet on millä mällätä (kts Petteri Orpo, kolikonkieltäjä). Kirkolta ne rahat 1800-luvun alkupuolella loppuivat, mutta silloin taas seura- ja sivili-kunnilla oli: ”Markalla saa  ja hevosella pääsee” oli kuopiolaisen Johan Vilhelmin lempilause. Suomen kuntarakennetta sanotaankin hevosvetoiseksi. Kaikki on rakennettu jokaiseen viidestä sadasta kunnasta orin-, ruunan-, tamman- tai poronkuseman – parin päähän kaukaisemmistakin torpista ja mäkituvista. Kirkko, köyhäintalo ja vallesmanni. (nyk kuntia on enää 300).

Ihmisen arkea säätää pitkälti yli 70%:sti hänen solujensa ja paksunsuolensa DNA. Sitä on geenien, junk-geenien, epigeenien ja paskageenien muodossa hyvin, hyvin paljon. Suurin määrä siitä on esterichia coli – bakteerin sisukaluissa, jotka siis sijaitsevat ihmisen paksussa suolessa kahden kilogramman pakettina. Ne ratkaisevat, ja suurten nälkä- ja kuolonvuosien epigeenit, miten tämäkin maanantai tulee sujumaan.

Kun lämmintä ei ole kuin takan muurissa, lunta satelee pikkuhiljaa ja, mikäli uskomme Tuomas Pöystin eilistä twiittausta, suuri kunta-, maakunta- ja sote-uudistus vääjäämättä taas kerran lähestyy.

Jonkin aikaa ennen suuria kuolonvuosia, kun ilmastonmuutos jälleen kerran oli päässyt valloilleen, Suomen postin, lääkärihoitajaverkon ja Westfalenin rauhan rakentaja antoi arvosanan omalle 1600-luvun hallinnonuudistukselleen:

An nescis, mi fili, quantilla prudenttia mundus regatus

Nykyisin tuo lause taitaa olla osa Suomen laki I – II – III – … kirjojen ensisivuilla olevia ”Tuomarin ohjeita”.

Käykääpä katsomassa, jos ette usko.

Aamun kuva (29.5. 2011, -hLii-): Siinä sitä tulee – lakitekstiä kärrynpyörien päällä eduskunnan käsittelyyn, oikeuskansleri Jonkan jo tarkistamana