Kalliit on laulujen lunnaat

Sää täällä, missä syntyi Korpilammen henki, on tavanomainen, joten kurjet ja joutsenet lentävät ylitseni laskeutumatta. Ne lentävät pohjoiseen, jonne minäkin 26 tunnin kuluttua lennän.

Yksi osa ihmisen, paratiisista karkoitetun ja siksi tietoa yli kaiken arvostavan, elämää on työ, otsa hiessä tehtävä. Siitä saa leivän ja sen leivän kaventamisella saa vihollisia. Näin säädettiin KiKy-sopimus, jossa leikattiin tavan kansan palkkatuloa niin, että se itsekin tuon huomaa.

Leikkaajina toimivat ihmiset, jotka eivät saa päättämisestään lainkaan palkkaa. He saavat vain palkkiota. Leikkaajilla ei ole lomaa, heillä on vain istuntotauko. Mutta jotta kansa ei niin napisisi, he päättivät myös itseltään leikata vapaaehdoisesti viikon palkkion verran, 1/52-osan palkkiostaan. Turhaan päättivät eivätkä sitten turhaan leikannetkaan.

Se, etteivät he näin sitten tehneet, johtuu siitä, että päättäjän palkkio on niin pieni ja hänen kulunsa ovat niin suuret: ”Ei näillä rikastu”.

Kun olen päättäjä, katson vuoden vaihduttua, kun allekirjoitan sähköisesti veroilmoituksen, paljonko olen palkkioita saanut. Koska tieto on julkinen, sen voin kertoakin, vaikka en olekaan mukana päättämässä KiKy:n kaltaisista asioista. Olen mukana päättämässä niistä asioista, joihin se KiKy:lla säästynyt raha käytetään. SoTe, koulutus, Jorma Eton tien, Valtakadun ja Yliopistokadun risteyksen liikenneympyrä ja LVI, tärkeimpänä ehkä sivistys. Siis RoPS, Korundi, Lappia ja kosteusvaurioitunut PISA.

Tulos: en maksa palkkioista lainkaan veroa, koska en niitä myöskään ole saanut. En bruttona enkä nettona.

Mielestäni laulujen lunnaat ovat kalliit, kuten otsikossa kansanviisautta lainaan. Niinpä maksan kiltisti keisarille, mikä keisarille kuuluu (Jeesuksen suuhun laitettu vertaus iloisesta veronmaksajasta). Lehdessä aina loka-marraskuussa kerrotaan, paljonko veroa maksan minä ja paljonko pääomasijoittaja.

Koska se ei nyt riitä,  on työelämässä olevien lomarahoista leikattu useita kymmeniä prosentteja ja työaikaa pidennetty palkkaa nostamatta jokunen minuutti / työpäivä.

Samassa Raamatussa, jonka mukaan homoseksuaalisuus saastuttaa kansalaisia siihen asti, ettei heitä saa siunata kirkon tiloissa parisuhteeseen, kerrotaan, että Aatami ja hänen kylkiluustaan tehty Eeva eivät malttaneet olla syömättä hyvän ja pahan tiedon puusta omenaa.

Nyt se tieto sitten leviää, hyvä ja paha. Twitterissä, tässä(kin) blogissa ja Poro-Almassa. Miten se menikään? ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku”.

Jatkan matkaani tänä torstaina 1000 miljardin €:n helvettiin, jossa metrot räjähtelevät ja kadunkulmissa on konetuliasein varustettuja sotureita. Illaksi tulen takaisin Korpilammen henkeen, Kalevi Sorsan, SAK:n ja STK:n paratiisiin, jossa yhdessä sovittiin, miten Suomi saadaan suosta. Tosin siitä on aikaa ja veli venäläinen nykyisin pyörittää Korpilammen uimahallia, ei Ounasvaaran.

Kuva (Antti Liikkanen): Talon 1000 miljardin euron Babelissa, Karl Marx kahvitteli täällä

Tämä päivä ei kevennystään ansaitse, s´oon moro.