Suomen Tietotoimiston Uutisia – Äss Tee Tee

It´s time of Crusted Snow, -3,0.

1950-luvulla Suomessa ei luotettu Suomen Yleisradioon, koska sitä johti kommunisti. Tai sitten luotettiin, koska sitä johti kommunisti.

Kansakoulusta oppikouluun siirtyessäni olin oppinut luottamaan aamu- ja ilta-uutisiin, jotka toki tulivat Lahden radiomaston kautta, mutta joiden aluksi setä sanoi ”Suomen tietotoimiston uutisia”.

Ehkä eniten luotin lapsenmielelläni kello puoli yhden uutisiin, joita ei Kekkonen tai Stalin/Hrustshev manipuloinut.

Nykyisin YLE:a johtaa jälleen komministi maalaisliittolaisen sotisovassa väittäen itseään puolueettomaksi ja sitoutumaksi. Ei hän ole. Ei pääjohtaja, ei toimitusjohtaja, ei hallituksen puheenjohtaja eikä uutistoimituksen johtaja, joka on koko elämänsä istunut maalaisliiton (nyk Suomen Keskusta) mandaatilla. Ei siinä, sama asiahan se on ollut suurimmalla kilpailijallakin, jonka päätoimittaja onneksi paljasti karvansa siirtymällä erotettuna Maakansan (tai sen ”tulevaisuuden”) päätoimittajaksi.

Mihin unohdin Eino S Revon (kommunisti), Erkki Raatikaisen & al? Tai kaikki ne punakukertavat hannukarpot? En minä niitä unohtanut vaan Te olette heidän unohtaneet, arvoisat vieraani.

Nyt ne taas muistetaan, isien pahat teot, niiden sotia käymättömien, 1930-luvulla syntyneiden, jotka juuri näinä viikkoina täyttävät sunnuntain Hesarin ”Ristillä”-sivut. T.S. Eliot sen tiesi: ”Huhtikuu on kuukausista julmin” – miehelle.

Repo kävi sotansa, Kekkonen ei.

Niin, kun Alankomaiden eutanasiaan valmis kansa antaa oikeistopopulistille kenkää, tulee siitä ongelma myös Timo Soinille, joka on ehdolla kolmen viikon kuluttua Espoon Susien (Esbo Vargar) valtuuston puheenjohtajaksi. Ei Le Pen (se tytär, ei isä) ole sen paremmin turvassa tai muuan Viktor Orbán, juutalaisten verisukulaisia keskitysleireihin jo nyt lähettämään alkanut natsi (vai oliko se natsi Erdogan?).

Tällä kertaa hän tosin ei lähetä Välimeren itäpään väkeä Saksaan, Itävaltaan tai Puolaan (Sachenhausen, Mauthausen, Auschwitz) vaan rakentaa uuninsa itse.

Olen aika saletissa, että jos meillä olisi Suomen Tietotoimiston uutiset puoli tuntia jälkeen puolenpäivän ja Turun Tuomiokirkon kellojen kahdentoista lyönnin, meille tämä kerrottaisiin, mutta tuo Väyrysen puolueen tiukassa otteessa oleva höyryradio ei tätä meille kerro – ainakaan tuon edellisen kappaleen ironialla.

Mutta olkaapa rauhassa: STT:n uutiset ovat tulossa takaisin. Ja Paasikivi, Kekkonen, Simonen, Skog, Tuomioja, Väyrynen (ei, ei se Paavo vaan Ville).

Kumpujen yöstä.

Lähden ajelemaan aamuliukkaassa lumi-Lapissa kohden Näsin perheen (valta)kuntaa, jossa ennenkin on asioista paljon päätetty kansalle isommin kertomatta. Kerron sitten.

Kuva (Antti Liikkanen): Sortuva punamulta matkojeni varrelta Lapista (Jääskö)

PS

Poro-Alman (Lapin Kansa – Pohjolan Sanomat, Lännen Media) PS:n laatija osoittaa huonoa tiedonhallintaa. Se illakoi Erä-varusteyhtiön konkurssilla väittäen, etteivät kioskin asut enää olekaan uuden EU:n onnistuneen asedirektiivin ylistäjien päällä.

Niin väärin, niin väärin. Firma on ajoissa (isänsä poika, antiikissa käsite on ”isänmurha”) perustanut hyvin menestyvän postikaupan, josta niitä sarkoja ja verkoja saa.

Ja aamukonekin ehtii lakkojen (ei hillojen) välissä kohden etelää, kun minä vasta starttaan kohden pohjoisia Ylämaita, joissa väki edelleen pukeutuu vihreään sarkaan & verkaan. Siihen postista tilattuun. Poika söi isänsä, Lapin Kansa sanansa.