Vapaavuoro, some day

Joku aste pakkasta, aamukoneen olisi syytä läheä ajoissa.

Päivän kokouksen asialista on hyvin masentava: 1/3 talousarviosta pois, 80 miljoonaa turkkia ja tattaria ei ehdi korvaamaan sakseja, normanneja ja skotteja. Walesissa ja erityisesti Brysselissä on hälytys-keltainen. Sataa.

On pakattava ACER ja laturinjohdot reppuun, jossa ennestään on sateenvarjo, Burana ja kahden päivän lääkkeet.

Keskeiseksi huolen aiheeksi on jo pitkän tovin noussut eutanasia, joka on tämän ihmiskunnan käsistä päässyt irtaalleen jo useita, kauheita kertoja. Maaliskuun idus (”Sinäkin Brutukseni”) lähenee, mutta ensin pitää minun tehdä, tehdä ja taas kerran tehdä.

Näin jostain syystä hyvin huonosti ja katkonaisesti nukkumani yön mittaa jatkotarinaa ensimmäisestä ammatillisesta työpaikastani vuodelta 1968.

Siinä unessa sijaistin erästä elämäni ihanteeksi muodostunutta lääkäriä (Irma Korpio, Valkealan sairaala). Unessa henkikökunnan inho minua kohtaan nousi sellaisiin mittoihin, että konflikti lopulta johti miehen vaihtamiseen. Tekemääni työtä tuli korvaamaan 12 viisasta miestä, sivuovesta ja salaa. Vain yksi heistä oli Juudas, mutta minä en ollut Jeesus vaan  Pilatus. Meni käsien pesuksi?

Unen opetus?

Katsoin illalla TV-ohjelmaa Dublinin Kansallisglleriassa olevasta, 1600 luvun alussa maalatusta taulusta ”Jeesuksen vangitseminen” (Carvaggion pääteos). Se ohjelma taitaa vielä löytyä YLE-Areenalta? Dokumentin opetus muuntui yllä kuvaamakseni painajaiseksi, päättymättömäksi Sisyfoksen työksi, jossa ei tunneta sellaista käsitettä kuin Vapaavuoro. Eri asia se on kuin Vapaavuori, joka aikoo Helsingin pormestariksi. Eri asia kuin pormestari, jollaisen tahtoisin 30-vuotisen poliittisen urani lopuksi hallitsemaan kotikaupunkiani. Euroopan suurinta kaupunkia. Ikä saisi mestarilla olla jotain 30 ja 50 vuoden välillä (itse olen 70).

Niin, vielä kerran. Toivottavasti aamukone lähtee ajoissa, koska aikaa koneenvaihtoon Helsinki Vantaan kentällä on vain 35 minuuttia ja, kuten sanoin, Brysselissä sataa.

Mitään kevennystä?

No tuo aamun kuva (kuvaaja Hilkka Liikkanen: Nauta Itävallan alpeilla, lähellä Hitlerin Kotkanpesää, josta taas näkee suoraan Salzburgiin, Mozartin maisemiin). Unien logiikka on armotonta, jonka takia Theodor Kallifatides (Kreikka/Ruotsi) opettaa:

JÄTTÄKÄÄ UNET RAUHAAN

*

http://areena.yle.fi/1-2194865