Kyläl politiikkaa – Subsidiarity

Matikkamyräkkä Lapissa, +/-0C, aamukone lähtee vartin myöhässä.

Maamme vajaassa 300 kunnassa on rapean kahden kuukauden kuluttua lähidemokratia kunniassaan. Kuntavaalit. Palmusunnuntaina, kun Jeesuksen kerrottiin ratsastaneen aasilla Jerusalemiin.

Vajaa 4 500 000 äänioikeutettua voivat silloin päättää, mihin, millä rahalla ja miksi Ounasvaaran uimahalli kiinalaisille olympiaurheilijoille rakennetaan.

Sitä ennen pidetään tällä viikolla Lahdessa SDP:n puheenjohtajavaali, jossa suosikkina on kaimani, joka kannattaa Ranskan presidentiksi miestä, joka valittiin illalla ehdokkaaksi tuohon Ranskan vaaliin.

Olen ollut 1968 alkaen ehdokkaana lukuisissa vaaleissa, mutta sitoutuneena liikahdin vasta 30 vuotta sitten, 1987 eduskuntavaaleissa, joiden tulosta jännitin Cerviniassa (Italia). Siellä, missä poikani parhaillaan on. Toblerone-vuoren juurella.

Tuo edellä mainittu 1962 syntynyt Antti Rinne vaati minua julkisesti viikko sitten Rovaniemellä allekirjoittamaan ”Puolueen ehdokkaan suostumus ja vakuutus”-kaavakkeen. Suostuin. Edelleen julkisesti.

Nyt mietin, mitä Rovaniemellä ja EU:n alueiden komiteassa on sellaista, minkä ”pappa”, 1946 syntynyt, vielä ehtii saada ajettua läpi, jotta rovaniemeläisillä, lappilaisilla ja eurooppalaisilla olisi hyvin. Ei, en tarkoita, että mitä voisi olla vaan tarkoitan, mitä oikeasti, ihan aikuisten oikeasti voin saada aikaan.

Sitten minun on vielä mietittävä sitä, miten tämän voisin kertoa niille, jotka ovat tottuneet minua äänestämään, jotta minulle syntyisi ”mandaatti” tehdä se, mitä tässä lupaan. Onneksi kuopukseni osaa piirtää sarjakuvia, Fingerporin tapaisia.

Olen eläkkeellä, mutta teen työtä 3-6 päivää viikossa.

Tänään sattuu olemaan vapaapäivä eikä yhtään kokoustakaan ole almanakassa. Tänään olisi siis hyvä tehdä niitä asioita, joita yli neljä vuotta sitten lupasin tehdä kunta- ja EU-päättäjänä. EU-päättäjänä kuntien asioissa voi olla vain sellainen, jonka kuntalaiset valitsevat päättämään oman kuntansa asiasta. Termi on subsidiariteetti:

”Subsidiarity is a principle of social organization that originated in the Roman Catholic Church. EU may only act (ie make laws) where action or individual countries, regions or local areas is not possible”.

Olisi aika hienoa ja oikeinkin, jos iso- ja isoisovanhemmat voisivat niin hyvin, että lapset, lastenlapset ja lastenlastenlapsetkin voisivat siltä osin hyvin. Tai ainakin voisivat voida.

Otsikkokuva: Ukko Liikkanen