Heikin selkänä talvi petti

Digisopuli on pettynyt kun Heikkinä ei pohjoinen metsä olekaan laonnut: ”Piti olla”, valittaa toimittaja valtionhallinnon sammakkoprofessorien ilmaisuvapaudelle. On on, +1C, kynttilät pihapuussa eivät sammu. Niin on tyyntä.

Ajatukseni ja tuntemukseni voi jakaa moneen ryhmään. Yksi on ”pitäisi/piti olla”, toinen ”miksi ihmeessä on” ja kolmas ”on se vaan, jovain”.

Jako kolmeen pitää kunakin päivänä siihen asti kun käyn hakemassa aamun lehden ja valitsen radiosta sen oikean kanavan. Sitten moralistista, uteliaasta ja havaitsevasta sävystä ja skribentistä tulee käsittämätöntä sillisalaattia. Itsestä tulee ja itsestään.

Lehtiä postilaatikolta turhaan etsiessä huomaan, että eteläisellä taivaalla Jupiter ajaa vauhdilla puolikuuta takaa. Ans kattoo ny.

Tämä on sellainen aamu. Siksipä lähden kuopuksen kautta Ylämaihin. Vasta huomenna psykiatripäivystäjä minussa herää 8.-11. kerran (tänä vuonna) miettimään donaldeja ajatuksia.