Pro, ei Spes Patriae

12 asteen pakkasessa (ulkona) avaan sisällä +20C:ssa sähköpostiani, jossa USA:n demokraattinen puolue ja presidentti Obama pyytävät allekirjoitustani ”pro patriae” ja pientä lahjoitusta, koska vain 4 päivän kuluttua toinen mies voi neljässä minuutissa tuhota 70 000 vuotta vanhan ihmisen viisaan version nappia painamalla. Kerjuukirjeessä arvellaan, että ”se epävakaa kyllä sen tekee”.***

Homo sapiens, tai oikeastaan homo sapiens sapiens, kuten filosofian professori ja Kekkosen hovinarri Oiva Ketonen lajimme aikanaan nimesi: ”Viisas, maan biosfäärin maanviljelyksellä tuhoava ihminen”.

Tuollaisia pelonkylväjiä on siis kahdeksan vuotta ollut Valkoisessa talossa.

Koska oma elämäntyöni psykiatriassa pian täyttää viisikymmentä vuotta, koettelen useasti kykyäni nähdä kokonaisuuksia. Kyllä kait sen vakituinen vieraani on huomannut kuluneen kymmenen vuoden aikana, jona blogini on lähes päivittäin ilmestynyt.

Yksi otsikkoni on ollut taistelu eliittiä vastaan.

Eliitiksi psykiatriassa olen lukenut USA:n länsirannikon ja Manhattanin psykiatrian. Wienin ja Humboldtin yliopistojen psykiatrian. Eliitiksi en ole lukenut edinburgilaista tai Seinen vasemman rannan psykiatriaa.

Suomessa näin osin sisältä, osin muurien takaa psykiatrian vallankumouksen vuosina 1966 – 1985.

Se oli kauheata katsottavaa, kun kunnon sissitaistelijoista tuli eliittiä. Valta tuolta eliitiltä siirtyi nykyiselle psykiatriamme kärjelle pääni yli tai jalkojeni ali, mutta ei lävitseni.Viimeisiään nyt vetelevät nuo Vanhan vallan punalippua kantaneet veljet ja siskot.

Minun psykiatriani on aina ollut ensimmäisen palavan pensaani psykiatriaa. Niinkuin sen eläimiä tutkineet tietävät.

Kun munasta tulee ankka (duck), se alkaa seurata sitä, jonka se ensiksi näkee.

Niinpä on puolisen  sataa vuotta kulunut niin, että kaikkien neljän psykiatrian suomalaisen klinikan eliitti ja heitä vastaan sisätiloissa hangoittelevat ovat saaneet puolestani rauhassa kehittää tuotettaan, joka tänä päivänä valikoiduin osin on vieraannuttanut minua aina vain perusteellisemmin shrink´ien hyvä veli ja sisko – kerroksista.

Viidettä Suomen psykiatrian klinikkaa (Kuopio) en voi kieltää, koska itse olin luomassa sitä peruskivestä alkaen. Ennenkuin sinnekin tuli se eliitti ”primus inter pares”-johtajiensa kunniaa koilottaen. Jolloin pakenin ”Inariin susia naimaan”, kuten sitä sanotaan.

Osa 1960-luvulla kapinansa ja isän(äidin)murhansa revittäneestä eliitistä on edelleen mukana vaikuttamassa psykiatrian julkikuvaan, mutta nyt on heidän vuoronsa tulla julmasti (armo)murhatuiksi.

Katsoin eilen saapuneesta Suomen lääkäriliiton tilastovihkosesta, mitä tunnuslukuja meistä lääkäreistä 2016 on esitettävänä. Erikseen katsoin psykiatrian ja lastenpsykiatrian kohtaa.

Suomessa on muihin EU- ja osittain EN-maihin verrattuna varsin runsaasti psykiatreja, mutta erityisesti hedelmistään luokille mennyt oksa on lastenpsykiatrien joukko. Eniten EU:ssa – suhteessa väestön määrään.

Suomen psykiatrian erikoislääkäreiden virkojen määrä on 1980-luvun lopulta alkaen romahtanut, mutta yhä niistä on täyttämättä yli 10%. Toiseksi vajaimmin kaikista erikoisaloista. Lastenpsykiatrien osalta on sama havainto, mutta rumempana.

Minä taidan tietää syyn tähän elitistiseen ilmiöön, ettei julkisella rahalla koulutettu herranpentu suostu virka(lasten)psykiatriksi, mutta en halua blogauksistani niin vihakirjoituksia saati henkilöön käyvää hostiilia oksennusta.

Olen 1967 alkaen uskonut, että jos Herra antaa viran, Hän antaa myös järjen. Mutta olen uskonut sen vain niiden kohdalla, joiden järjen määrä mielestäni ylittää heidän narsisminsa määrän. Luen itseni tuohon joukkoon, vaikken olekaan mitenkään vapaa narsismin ja Narcissoksen lähteiltä, ehkä suorastaan päin vastoin.

Lämmin ja kaipaava kiitokseni ammattitaidon siementen ja ihmiskohtelun alkeet minulle opettaneelle Irma Korpiolle, Valkealan B-mielisairaalan johtavalle lääkärille aD 1968.

Iso käsi ei palkintojeni jaossa osu niille, jotka jo varhain ilmoittivat, todistajien läsnäollessa, virkaansa hoitaneina psykiatrian professoreina kuulun lauseen:

Vain minun kuolleen ruumiini yli” (sekä ilmoittaja että minä olemme elossa, joten…)

*

Tervetuloa Suomeen, Espooseen ja Matkamessuille, lapsistani toiseksi vanhin ja neljänneksi nuorin

***

Antoninpäivän kevennys, vassokuu

Mitä sanoo Obama-Trump-tilanteesta Matti Nykänen (vai oliko se hänen kaverinsa, eilen Sarajevossa, TV-4):

Hirveän vaikea sanoa. Siihen en osaa mäkään sanoa mitään, kukaan ei sitä lopullisesti tiedä. Valtio haluaa vahvaa valtiota, se on ihan selvä. Sen näkee, tuntee ja aistii joka asiasta. Vuoden 2008 laman jälkeen valtio on ottanut tiukempaa otetta yhteiskunnasta, se jatkuu. Mihin asti kansa on mukana? Toistaiseksi suuri massa on ollut mukana, vaikka totta kai on ihmisiä, jotka ovat sitä vastaan. Pahimmissa skanaarioissa pelkään, että maasta loppuu oppositio ja demokraattinen kehitys täysin. Jo nyt ollaan lähes yksipuoluejärjestelmässä.

Mutta yksi asia on varma: Zhongguo (2100 eKr), Venäjä (800 jKr), Amerikka (1776 jKr) ja Suomi (1917 jKr) ovat  tulleet (jäädäkseen) maailmanpolitiikkaan.”