Ne 500 Urhoollista

Nyt tulee illasta lunta tupaan ja elohopea putoo, mutta aamukoneen startatessa lumi on sulanut ja elohopea noussut. +2,4C.

Nyt on viisaampaa lähteä illalla Alamaihin vinoilemaan ja/tai moralisoimaan Turkille (+6C, poutaa) kuin aamulla Ylämaihin hoitamaan potilaitaan (+/- 0C, runsasta lumi- ja räntäsadetta).

Poikkesin illalla yksikseni BioRex Sali 2, rivi 4, paikka 4.

Salissa oli ilahduttavan paljon meitä keski-ikäisiä +.

Aiheena oli muutaman päivän aikana Välimereen hukkuneiden pakolaisten joukko, puolisen tuhatta.

Tai Aleppossa kuolleiden siviilien määrä.

Mosulissa yhtä lailla.

Aivan ihana nainen kertoo tarinoita vailla luku- ja kirjoitustaitoa.

Hänen lastenlapsensa on rakentanut dokumentin siitä, mitä ja kuka on tuo tarinan mestari.

Miten siitä syntyy Saamelaisparlamentin vihattu ja rakastettu presidentti.

Parlamentin, jonka asiaa tasavallan presidentti aivan avoimesti ja vielä saamelaisten omassa parlamentissa kurmuuttaa parlamentin vihkiäisissä. Kurmuuttaa asioissa, joissa kaikki Pekka Kuusen ”Tämä ihmisen maailma”-kirjassa esitetyt elämää jatkavat voimat ovat kukassaan:

Saalis, suoja, lisääntyminen, tieto.

Toisilla sanoilla ahneus, saituus, raiskaaminen, valehtelu.

Kuun metsän Kaisa rakentuu valheelle, joka on totta. Se on yhtä totta kuin Ketomellan murhat. Yhtä totta kuin Mikko-Pekka Heikkisen Poromafia. Mutta paljon vähemmän totta kuin Niilo Aikion Tanssi Paholaiselle.

Tarina on niin kuin se kerrotaan. Katselija ottaa sen vastaan tai ei sitä ymmärrä.

Kuun metsän Kaisan tarina käy Berliinissä vuonna 0 ja Lontoossa pari vuotta sitä ennen. Kenraalimajuri ja –eversti sekä hirtetyt sotamarsalkat, sittemmin maineeltaan puhdistetut, todistavat tuhkana näitä tarinoita Mustan meren pohjaliejuissa.

Kiitän sydämestäni elokuva-kokemuksesta pyryttävänä tiistai-iltana.

500 kolttaa ja heidän sukupolvensa on saanut arvoisiaan perillisiä kertomaan, mitä tarkoittaa pakolaisten hukkuminen Mare Nostrumin syvyyksiin, Europen siunaamaan mereen ja Keski-Pohjanmaan ruttoihin.

Kurkkumätä, tuberkuloosi, tulirokko…

Niin pitkään kuin ihminen on vaeltanut Euraasiassa, se on aina vaeltanut kaakosta luoteeseen. Yhä vain useammin ja aina vaan suuremmin joukoin.

Kun hän nyt, suomalainen, lappilainen, lappalainen ja koltta, vaeltaa pohjoisesta etelään eikä päinvastoin, se välillä tuntuu vähän rujolta.

Poiketkaa Katja Gauriloffin teos katsomassa jos ette jo olekin sitä tehneet.

Vieraani Arktisessa puskurikapasiteetissa yleensä ovat tuollaiset poikkeamiset tehneet.

Ennen minua.

Minä poistun tästä neuvottelemaan maakunnasta, jota suomalaiset YK-sotilaat suojelivat ei niin kauan aikaa sitten.

Sen maakunnan hallinnasta taistelevat nyt muslimit, ateistit, ortodoksit ja raha. Mafia, lahjonta ja korruptio, mutta myös Haagin tuomioistuin.

Sveitsiläinen ja Wall Streetin raha.

Sen maakunnan ongelma on sama kuin puolustusministeri Häkämiehen (nyk. EK) ongelma: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Tai Trump, Trump, Trump.

Se maakunta ei ole EU:n jäsen, se ei ole YK:n jäsen, mutta sen, yli sadan maan jo itsenäiseksi valtioksi tunnustamana, rahayksikkö on €. Ihan totta.

Eikä sen nimi ole Albania, vaikka sinnekin on jo matka suunnitteilla.

Sitten, kun Kristus nousee kuolleista.