Kirkkoherranvaali

+5C, tuulee kosteahkosti.

Elokuvassa Syysprinssi (Haapasalo) käsitellään Suomen kuntauudistusta Suomen suurruhtinaskunnan valtiopäivillä 1860-luvulla, hivenen ennen suuria nälkävuosia.

Asia liittyy Rovaniemen kirkkoherranvaaliin sikäli, että niissä hävinnyt ehdokas on sukua noiden valtiopäivien esittelijälle, jonka hyvän valmistelun seurauksena Suomi on nyt sitä, mitä se hallinnollisesti on: yli 300 kunnan hevosvetoinen verkko, jossa valtaa käyttävät valtiopäiville valitut kansanedustajat. Heitä taas ohjastaa hyvä-veli(sisko)-verkko, josta merkittävä osa on samaa sukua.

Sursillit.

Syysprinssi-elokuva on helpompi ja kiinnostavampi katsoa, jos tietää, kuka on mukana tuollaisessa suvussa, kuka taas ei.

Koirat haukkuu, karavaani käy. SoTe- ja maakuntauudistus pullistelee vallankäyttäjien rohmuisissa käsissä saaden kylkiinsä kolhun toisensa jälkeen.

Minkähän kirjan ottaisin matkalukemisiksi, kun lähden paikan päälle katsomaan miten tuon suvun vallan on käynyt. Miten entinen Suomen eli Itämaakunnan isäntämaa on kohdellut pohjoisen suurinmman kansainvaelluksen ja pakolaisjoukon asioita Volvon, Saabin ja Gisleved-renkaiden tehtailla. Siellä, minne katosi 1960-80-luvuilla Suomen BKT:n tekijöistä neljännes. Sinne, missä omaisuuksia on luotu kuulalaakereilla ja tulitikuilla.

Minulla on olohuoneen kirjahyllyn lasioven takana neljä tulitikkuaskia, joissa lukee:

Wir waren Freunde

On aika irvokasta, että Tuntemattoman sotilaan elokuvaversiota 3.0 nyt kuvataan linnoituksessa, joka antautui Romanoveille laukaustakaan ampumatta. Vasa-suvun viimeisen kuninkaan käskystä.

On aika irvokasta, että I maailmansota käytiin samojen sukujen geenien ja kromosomien rappeutumisen yhtenä seurauksena. Eurooppalaisuuden bipolaarisuuden vauhdittamana.

On aivan erityisen irvokasta, että 70 vuotta sitten, 15.-16.10. välisenä yönä alkaen klo 01:10, hirtettiin kymmenen II maailmansodan pahimmaksi todettua sotarikollista liian lyhyeeseen hirttoköyteen.  Heidän niskansa eivät katkenneet. Lehden mukaan osa heistä sätki köyden jatkona jopa 15 minuuttia.

Ruumiit poltettiin Münchenin kunnallisessa krematoriossa ja tuhkat heitetiin Isar-jokeen, jonka ylitykseen liittyy taru Savosta:

Täss’ Savon joukko tappeli,
ja joka kynsi kylmeni
edestä Suomenmaan!”

On aika paljon, että yksi elokuva mäkitupalais- ja kuntauudistaja-sukujen kohtaamisesta 1960-90-luvun rakkaustarinana saa aikaan tällaisen päivityksen.

Kauranen, Tiihonen, Snellman, Stenval, Ahlqvist-Oksanen, Herlin, Linna, Waltari, Washington, Lincoln, Saarikoski, Sibelius, Lönnqvist, Achté, Linna, Armfeldt, de la Gardie, Lönnbohm, Hemingway, Paasilinna, Menuhin, Mozart, Sundqvist, Serlachius, Wilde, Bulgakov, Golgoruki, Dufva, Europaeus,  Topelius,  Teir, Halonen, Kalela, Virtanen…

Se luoti tiesi paikkansa