Numeroiden valtakunta

+1,2, 20.5, 05:42, 3298

On aika vähän sellaisia pysyviä asioita, joiden varassa tiukan paikan tullen voi taata turvallisuudentunnetta. Omaa tai muiden.

Paremman puutteessa ihminen, joka mielestään osaa laskea, nojaa numeroihin. Aika turhaa se taitaa olla. Lämmittää hetken. ”Kylmät numerot”, sanotaan.

Kirjaimetko sitten ovat lämpöisiä?

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1475725614940?ref=hs-b-paakirjoitukset-2

No, sitten ovat muut valtakunnat. Musiikki. Aamukahville Etelätien Gulfille ajelen kaupunkimme uuden nähtävyyden läpi. Jorma Eton tien ja Yliopistokadun risteyshän se, kirkonmäen jalankulku-autoilu-rollaattorointi-pyöräily-sokkelon täydentämänä. Pimeässä ajelen, koska katuvaloja tai mitään niitä korvaavaa ei keskustan vilkkaimpaan Crossing Over-liikennesolmuun ole kukaan savolainen tai tervolalainen ymmärtänyt laittaa. Radiossa soikin tilannesopiva musiikki, ymmärtää ken osaa:

Purcell: Sarja orkesterille näyt. The Gordian Knot Unty’d. (Philharmonia-barokkiork./Nicholas McGegan).

Gulfilla on vanha kööri koolla aamukahviaan lain vastaisesti tupakkakopperossa hörppäillen. Asialista:

  1. Väärti, joka matkustaa 150 päivää vuodessa, yöpyi kaupunkimme kalleimmassa hotellissa, jolle hän antoi nimen Pimp & Pillow. Itse kutsun sitä Candy´ksi. Avec Icebears aus Holtz
  2. Napapiirille, joulupukin kotiin (ei, Korvatunturi ei sinne ole muuttanut), on rakentumassa tuhansia uusia yösänkyjä kiinalaisille, 200 neliömetriä tosin samaan aikaan pystytetään kaupunkilaisten eniten rakastaman Kukanniemen laavun paikalle Heikki Annanpalon harmiksi
  3. Bernerin liikennekaari tyhjentää syrjäkylät mittari-kumiautoista ja niiden persuja äänestävistä kuskeista, koska paariinkaan ei ole asiaa – menevät kiinni iltakahdeksalta tai ovat jo lukossa 24/7. Eikä KELA maksa kuin kimppakyytejä olipa pääjohtaja keskustalainen tai alkiolainen nainen
  4. Työtä 61 800 ihmisen kotikaupungissani riittää niin paljon, että harmaantunut köörimme hyvissä ajoin ennen aamuseitsemää hajoaa tahoilleen vasaroiden, tasotteiden, KANTA-korttien ja KELAINten kanssa, mutta vaimo toisen taidehistorioitsijan kanssa ryhtyy Sompujärven tien syheröihin

Aamuhartaudessa vannotaan ompelun nimiin, tutun naiiviin tapaan.

Kaikki paitsi ompelu on turhaa

*

Aina ei tarvitse tuntea myötähäpeää

http://areena.yle.fi/1-3725524