Matkaamisia

Vain yksi sävel Viktoriajärven rannalle, mutta Napapiirillä, 66 astetta pohjoisempana, on 15 astetta pakkasta.

Satojen vuosien ajan matkaan on lähdetty kaakosta. Matka on kulkenut luoteeseen.

Täytyyhän siinä jokin muurahais-termiitti-syy olla, että aina näin päin vaelletaan? Ei siis niin, että Tromssasta lähdettäisiin Polynesiaan kuin vain siinä tapauksessa, että laivat palaavat Tromssaan.

Intiasta, Pakistanista, Afganistanista ja Kosovosta lähdetään nokka lännessä ja käännetään Saksan moottoritieristeyksissä vähän oikealle ja kas: +30C on vaihtunut -15C:een.

Talomme pihassa, nyt jo ilmeisesti talon sisärakenteissa, on mustien muurahaisten koti. Kun ne pääsevät liikkeelle, ne päntiönään kulkevat pohjoisesta etelään ja päinvastoin: etelästä pohjoiseen. Kompassilla tarkastaen suunta on just eikä melkein.

Iän ja kokemuksen karttuessa, ennen demenssin etenemistä liian pitkälle, on hetki aikaa havaita, että vaeltajilla, meillä, on yleensä kaksi viestiä matkassamme. Jalo ja julma.

Julma ja jalo.

Kun Joulupukki tänään lähtee liikkeelle 66 leveysastetta Viktoriajärveä pohjoisempaa klo 7 PM (GMT+2), hän suuntaa pohjoiseen.

Miksiköhän ihmeessä?

*

Alkuillasta minut tavoitti uutinen, joka normaalisti olisi paikallisessa mediassa etusivulla heti.

Tämä uutinen ei ole. Ei sitä siis tännekään ripusteta.