Tiilikainen ja muita provoja

Pakkasta pitelee, akkunat Volvossa jäässä, -5C.

Kaksi upeaa provoa on saanut ervastit (ns tutkivat journalistit) ihan polvilleen.
Teija Tiilikainen ja Sini Saarela.

Yksi juristi yritti vielä samaa Moskovan lentoasemalla, mutta se ei enää mennyt läpi.

Näistä Brysselissä nyt puhutaan.

Ei siksi, että ilmasto ei lämpenekään eikä Koillisväylästä tule lasta, ei paskaa.

Vaan siksi, että journalismin tutkijaosasto on niin avuton, ettei se osaa tai enää viitsi taustoittaa.

Kaiken takana on näet Condoletta Rice (oikeinkirjoitus tarkoituksella oikein väärin), Ilkka Kanerva ja Tuulikki Ukkola (etunimi muutettu).

On siinä tietysti sekin, että Romantschuck (she) jätti pestinsä kesken kaiken ja Iken tekstarit menivät – taas kerran – väärään osoitteeseen, jonka takia korealaistelakka veti herneet ja siirti risteilijänvalmistuksen Ranskaan tekemään konkurssia tai diskurssia.

Tämä näiden apusenpoikain ja -tyttöin olisi pitänyt osata kertoa, ei Nallen sokerijuurikkaita.

Niin, on keskiviikko ja se tarkoittaa että aamukoneelta on riennettävä töihin, sieltä sauhnhan, puhtaiden lakanoiden väliin ja Ylämaihin.

Sieltä palatessa on etsittävä taas tuo dösä 319, vaihdettava se Alamaissa Express n:o 12:een ja sitten ei kun korjailemaan niitä vaurioita, joita tutkiva journalisti Petri Sarvamaa on saanut aikaan.
Etelä-Suomen maataloustuet: pyh!

Huomenia

Niin, ja sori että kryptasin, mutta kun se juristi siellä Moskovan lentokentällä (Silvennoinen) muutan voisi väittää, että valehtelen.
Ei, en valehtele.

Karjalan ja Suomen Kuvalehdetkään eivät valehtele.
Ne vain jättävät joko
a) tutkimatta
tai
b) kertomatta

*

Huomasitten kai, että Paavo (se Päivin ukkomies) on päättänyt, ettei Stadiin mitään Kukkenhaimia tule.
Se nimittäin veisi Apuselta näköalan Kolera-altaaseen.

Jonne se – näköala – kuuluukin.