Alkusyksyn viimeinen päivä

Juuri plussalla, pimeänkuivakkaa.

Kuvittelisi, että yli kuukauden mittainen lisäkesä tänä vuonna näkyisi lisävoimana, -joustavuutena ja -kimmoisuutena niin kehossa kuin sielussakin.
Termisen kesän lahja pitäisi olla muutettavissa termisen talven suojavarusteiksi, huopatöppösiksi nuljuisen, kirsua tekevän polun kulkemiseen.

Juuri nyt en tätä havaitse sen paremmin itsessäni, läheisissäni kuin potilaissanikaan.

Olemmekohan unohtaneet nauttia ylimääräisen kalsiferoni-annoksemme?
D-3-vitamiinin sanotaan avittavan elimistöä auringon puuttuessa.

Aamuhartaudessa ”Irish Time” espoolainen hiippakuntasihteeri mainitsee Luojalle:

Olet luonut meidät huviksesi**.

En tätä ihmettele.

Sain illalla luetuksi loppuun loisteliaan irlantilaisen tarinakokoelman ”Äitejä ja poikia”.

http://www.tammi.fi/kirjat/-/product/no/9789513170257

Huvikseenhan tätä…

Otan itseäni niskasta kiinni ja saan kurotettua jollain tempulla sukat jalkaan.

On maanantai.

Onnikka heittää puskurikapasitoijan Alamaihin, jossa ennusta on +18C.
TEN-verkko ja potilasdirektiivi, kalojen PCB ja Välimeren S2 (mediterraean sulphur)

Huomenta

*

** kyllä, kyseessä saattaa olla auditiivinen illuusio