Santas Happy Helpers

Aamu alkaa pikaisella katsauksella joukkoon linkkejä (CNN, NYT, FT, FrA, DN, HS, SvD, BT…): huh-huh edelleen (= huh hellettä sano jänes pakkasta).

Tuleepa mieleeni Radio Yle1:n Marketta Sonnisesta (kuuluttajatar tänä aamuna), että tapasin männä viikolla tuon kioskin (RY1) toimittajan.

Hän kertoi, että ”eniten me saamme asiakas-palautetta aamu- ja iltahartauksista”.

Uskoo ken tahtoo.
Tänä aamuna palaute oli tässä (jätän pastorin metaforat rauhaan)

* * *

”Suomen metsän Jussi Lähde” kertoo Lapin Kansa sanomalehdessä, että Jussi Lähde on ollut ainoa, joka ennen eduskuntavaaleja on antanut ”täysjärjellisiä arvioita perussuomalaisista”.
(pieni alkukirjain siksi, että siteeraan suoraan)

Sitä raflaavampaa tai odotusarvoisempaa on, että joulupukin iloiset apulaiset eivät vaikuta iloisilta.

Olen joutunut lukemaan sieluni kylläiseksi jussilähteiden arvioita metsästä ja perussuomalaisista – ja kaikesta muustakin maan päällä ja taivaan välissä – enkä siis enää erota, missä kulkee täysjärjellisen raja niissä kimaroissa.

Valitse vaihtoehdoista ja lukitse!

(Lapin Kansa 30.5. ss A1, 02, Veera Vasara, Hannes Mäntyranta)

Ergo:

1) Lehti julkaisee kuvan, joka valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa (tai ainakin mielikuvittaen vaikuttaa)

2) Lehti julkaisee jutun, joka vilisee ns triviaalivirheitä (lähde:?)

3) Lehti julkaisee kolumnin, joka merkitsee kirjoittajansa (Metsäyhdistyksen tiedotusvastaava) ja hänen taustayhteisönsä

4) Lukija katsoo kuvat, lukee valikoiden ja poistuu päivän askareisiinsa

Jos joku Välimeren koillisrannalla sattuu vierailemaan täällä, seuraava linkki kannattee ajatuksella avata ja pohtia:

http://www.hs.fi/fingerpori/?cmp=tm_viihde_fingerpori

>:XX

* * *

Kun juttelee kaltaisensa kanssa riittävän usein ja pitkään, tulee kaltaisekseen tai ainakin pääsee vertaamaan kaltaistaan.
(näin kävi nytkin viikonloppuna, kiitos seurasta Patrick!)

Se, mistä jää kiinni on, että samalla juttelee vähemmän ei-kaltaistensa kanssa ja menettää otteensa muuhun kuin omaan napaansa.

Siksi onkin ihan tavattoman tärkeätä – mm minulle – että on työ, jossa on kaikenlaisia ihmisiä tavattavissa.

Lähdenkin tästä Erottajan Ollilan (Shell) kautta

sorvini äärelle**.

Hyvää toukokuun loppua.
Sataa siellä, jovain, laariin.

Ja Radiossa soi Paganinin viulukorsertto N:o 1, D-duuri.

Heh, ”santas happy helper”, hee-eh…kenenköhän laariin sataa?!?

* * *

Ateenalaisten laulu, jonka lapsuuteni kotikauppalassa koululaiskuoro heleällä äänellään ainakin 6.12. kajautti epävireisesti, alkaa:

”Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä…”

Näin siis Ateenassa, joka Kreikan pääministerin mukaan maksaa virkamiehilleen tällä viikolla tilejä Euroopan veronmaksajien rahoilla.

”…joukkosi eessä, kun hällä vielä, kutreissa tuoksuavat…”

* * *

**sorvin äärelle

Viikon ja kuukauden tarjonta (”tarjotin” heinäkuun kymmenenteen asti ja siitä elokuun 16:een) on nyt katsottu.

Tarkoitan työtäni ja siihen kuuluvaa vuosilomaa.

Se pelkästään on sisällöltään (määrä, laatu, koukuttavuus) sellainen, että muuta ei elämäni tasolle oikein sopisi.

Luen iltalukemiksi jo kolmatta viikkoa matkaopasta ”Toscana”.
Tosi täydellinen kirja, mutta tekstinsä on niin pientä, että pitää kovasti tihrustaa.

Tiedättehän: Medicit + Firenze-syndrooma (”stendhal-syndrooma”: http://en.wikipedia.org/wiki/Stendhal_syndrome) + Berlusconi + 9 ”liikkas”-henkilöä matka + mökki + kaksi autoa + Pisan kalteva torni + Lufthansa + Iron Maiden + Tuska-festivaali + kesä + kärpäset…

Tulee mieleen kaikenlaista.

Ensimmäiseksi tosin silmien takana väikkyy rauhallinen heinäkuinen iltapuhde, Jaakon heitettyä jo kylmän kiven veteen, eteläsuomalaisen pienen järven rannalla saunan jälkeen, koprassa vasemmalla kuuma sinappivoideltu kärtsäri, oikella 0,56l (one pint) kylmä Karhu.

Huokaisen ja jatkan taas tänään illalla Michelangelon Davidista (sama marmoripaasi, josta edes Leonardo ei saanut patsasta värkättyä).

Sama Daavid, joka peittosi Goljatin.

Surkuhupaista on, että kesä 2011 on kuin Goljat ja minä siinä kesässä pienimunainen, marmorista mahottomalla missiolla taltalla esiintaiottu lingonkäyttäjä.

David.

primus inter pares”, hee-eh

* * *

Nyt se on ratkennut: ne, joita Gustafsson Pirkanmaalta, se isonenäinen kansanedustaja, kehuu pyknikoiksi, ovat sitä siksi, että:

Jatkuva univaje edistää liikakilojen kertymistä, mutta ilmiön syytä ei tunneta. Tuoreen tutkimuksen mukaan selitys voisi löytyä kehon energiankulutuksesta, joka vähenee valvotun yön jälkeen. Tällöin lisäkiloja voi vähitellen varastoitua, vaikka ihminen ei söisi tavallista enempää.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä, ja siihen osallistui neljätoista normaalipainoista miestä. Osana tutkimusta miehiltä otettiin verikokeita ja heidän energiankulutuksensa arvioitiin kahtena päivänä, jolloin miehet olivat nukkuneet normaalisti tai valvoneet koko yön.

Tutkijat havaitsivat, että valvotun yön jälkeen miehet kuluttivat levossa noin 5 prosenttia ja ruokailun jälkeen noin 20 prosenttia vähemmän energiaa kuin kahdeksan tunnin yöunien jälkeen. Valvominen suurensi myös muun muassa ruokahalua lisäävän greliinihormonin pitoisuutta aamulla sekä veren glukoosipitoisuutta aterian jälkeen. Valvominen ei kuitenkaan saanut miehiä syömään tavallista enempää.

Havainnot ovat alustavia ja perustuvat pieneen aineistoon. Jos ne kuitenkin varmistuvat suuremmissa tutkimuksissa, voi pitkään jatkuva unenpuute vaikuttaa elimistön energiankulutukseen ja sitä kautta kerryttää liikakiloja.

Uutispalvelu Duodecim

* * *

EOM ja Ombudsman e-alalla (tietosuojavaltuutettu) aikovat sitten lopettaa ammatinharjoittamisen ja virkamiehen uran yli 3 vuotta ennen ”laskettua aikaa”, mikäli aion käyttää sähköpostia.

Ehdin mahdollistaa suurenlaisen työmäärän 24/7-tyyliin e-verkoston avulla (voin itse valita, milloin luen, milloin vastaan, työhön liittyvissä ongelmissa).

Nyt se on sitten todettu:

Ehdottomasti kiellettyä.

Tuli tuumaustauko: oikeuteen, vankilaan, sakkojenmaksuun vaiko Suomen Säätytalo-hallitusneuvottelu-rules

(= ehdoton radiohiljaisuus).

Tai siis eläkkeelle.

Pysykää kanaville – täällä ei nimittäin käsitellä yksilöitävissä olevia terveydenhuollon tapauksia.

Medisiinapläjäykset eivät sellaisia ole.

2 kommenttia artikkeliin ”Santas Happy Helpers

    1. Tyttäreni halusi sekarotuisen koiranpennun. Kun arvelin, että se sekoittaa hänen iltapuhteensa, hän arveli, että olen vähän hullu ja aika sktitso.
      Ryhtyin iltapäiväunille.

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.