Kahta puolen raukkoja

Kun vanha kansakoulunopettaja
etsii keinoa kasvoja menettämättä

Kehua nuoria ja lapsia

itse asiassa
iki
kauhu
kakaraa
(Smeds)

tarkoittamatta sitä

se surettaa

* * *

Kun eduskunnan revaa tarjoava
puhenainen
ajaa reittä revittäen,
kansakoulunopettajana,
transsukupuolisen kivitettäväksi
tai sitä kivittäen

se on reilua

* * *

Mitä se APK (puskurikapasitoija) nyt vikoo kryptauksillaan?

1) Sitä, että kun Antti Tuuri kieltää EskoAhonsa (presidentinvaalit 90-luvulla) ja asettuu Erno Paasilinnan kannattajaksi (kuollut, RIP) hän samalla on kuin Pietari hiilivalkealla: toimii, valheella, itsensä asiassa, koska muut eivät enää todista (kirja Erno Paasilinnasta). Kukko siinä laulaa, mutta onko kunnian kukko. Kolmesti.

2) Sitä, että kun imatralainen eduskunnan rva puhemies (Riitta Uosukainen) kirjoittaa reittä ja revaa – kirjansa, hän asettuu lihaa syövien heteroiden klaaniin ja sitä taas ei tee kirkkoherra Aalto (etunimi fem/mask) – Imatralla.

3) Sitä, että kun rovaniemeläinen eläkeläinen kansakoulunopettaja (Kauko Tasala) teatteriarvostelijana maakuntalehdessä yrittää miellyttää niin nuoria Smeds-faneja (teatterin liki koko henkilökunta ja yleisöstä kapinallisemmat) kuin vanhoja kalkkiksiakin (ensi-illassa vaisusti taputtaneet, pystyyn kelottuneet ”musta-puku-suuret-kunniamerkit”-väki) moittimalla toisen Paasilinnan (Arto, Jäniksen vuosi) kapinallisinta romaania dramatisoivan teatterikappaleen parhaat kohdat pitkäveteisiksi, hän yrittää ajaa kaksilla vaunuilla.

Ergo:

i) Se, joka näissä ”Sofien valinta”-tilanteissa on puolensa ehdottomasti valinnut, on aikansa sankari, mutta hänen käy mielestäni lopulta huonosti (Pirkko Saisio ja KOM-teatteri hiljattain Rovaniemellä), eikä siinä Finlandia-palkinto ole juuri muuta kuin selkään pistetty pikku-veitti, jota väännetään haavassa.

ii) Ihminen lajilleen tyypillisesti yrittää olla sekä että eikä joko tai.

iii) Sekä-että-laji pärjää paremmin, mutta hänen jälkeensä tulee vedenpaisumus. Joko-tai ihmiset ovat onnettomampia, mutta kuolevat Erno Paasilinnan tavoin: vino hymy huulillaan.

Kas näin:

;>/ ……… ;>/ …………;>/

Ergo:

A) Sekä-että-ihmiset jatkavat kyynistä uraansa terveyskeskusten vuode-osastoilla Pekka Puskien (kesk, THL) nimiin vannoen: terveellisesti syöden ja juoden, turhaan vaipanvaihtoa odottaen, rasvatonta maitoa, sokeritonta kolajuomaa ja nauttimatonta elämää suorittaen.

B) Mitäs se Liikkanen (APK) sitten on?

Psykiatri mie olen, siinä ei-kenenkään-maalla, ajaen aina niillä vaunuilla, jotka kulloinkin sattuvat somasti kohdalle.

Ajaa kaikilla vaunuilla”?
Miksi?
yhtäältä, toisaalta, kolmaalta, neljäältä

epilogi:

Hyvää pyhää,
säitä pitelee.
Napapiirin hiihto oli eilen (100 km, hyvää matkaa keskussairaalamme päivystyspoliklinikalle tai Jokelan (RIP) hautaustoimistoon).

ref:

RIP = Rest In Peace = rauha hänen muistolleen = kuolleista ei Sinun pidä pahaa puhuman

”refrängi (koko jengi kolmiäänisesti):”

inhmo, tämä mielees paina

karhukaiset jyllää aina

missä hurme huppeloi
missä tuhkaa sataa
siellä lysti laulu soi
karhukaiset mataa

Mental Lapland vai Tuntematon jänis

Kiitokseni 60-vuotiaalle Lapin teatterille.

Suositukseni niille, jotka osaavat odottaa.

Ei niille, joille lopun on oltava.

(Lapin Alueteatteri 60v, Jäniksen vuosi)

* * *

Tiesitekö muuten, kuka on Rovaniemen Olli Rehn?

Veli-Matti Komonen!

Tervemenoa teatteriin…
Yhdellä vaivalla näkee kolme näytelmää: ”Mental Finland”, ”Tuntematon sotilas”, ”Jäniksen vuosi” (sama dramaturgi; arvatkaa ite, kuka)

* * *

Olemme tehneet erehdyksen –
tosin virheettömän

Työ keveni kevenistään. Lopul-
ta se lenti tiehensä.”

Väärtti vrs väärti

Ystävyydestä kaksi kirjaa – tai kolme:

Vorraaja (Juhani Suomi)’

Erno Paasilinna (Antti Tuuri)

Rakkaat kanssavaeltajat 2 (Jaan Kross)

Antti Tuuri kirjoittaa Ernosta: väärtti. Niinkuin isäntä.

Lähden ajelemaan ylämaihin, vasta illaksi Paasilinnaa (Arto ja jänis-väärtti/väärti).

Luemme?

Ou est la femme?

-v: Kuopijon torilla tai siinä tuomiokirkon vierellä (Minna Canth, onneksi olkoon, lippu liehuu)

Pasilaan – Apeiron

Kohtaamme valossa sen
mikä meissä on enemmän
kuin ohikiitävää aikaa

Se, mikä meissä on enemmän
kuin ohikiitävää aikaa

On meissä arvokkainta

Maailmassa on
tarpeeksi

puhuvia päitä

Säälittävää, sanoo hän.

* * *

Asioiden syvällinen ymmärtäminen vaatii
käsitteistön, joka uhmaa totunnaista ajattelua.

Olennaista on ohittaa valmiit järjestelmät ja

kirjoittaa suoraan ajattelun alkutaipaleella oleville

Lumella on viisi tunnusmerkkiä.
Se on valkoista.
Se kohmettaa maan ja suojelee sitä.
Sen muoto vaihtelee.
Sen pinta on liukas.
Se muuttuu vedeksi
.”

Efharisto

Messina (Italy):

International Conference
Fighting Corruption
at local and regional level

7 May 2010

Sicilian Region

Kreikan ministeri
sannoo savvoo
hiljaa ja kovvoo

olla vuoa niin hövelj

Efharisto,
vastaa
Savon ministeri

(”minä juon nyt kahvia”)

* * *

suo on ikuinen
keltainen, vihreä, punaisen ruskea

kaipaus kasvaa naavaa
tunturi soi korviin

nuku sammalen kämmenellä
poron unta sinä nukut
.

(s 52)

* * *

Radikaaleiksi kutsutaan niitä, jot-
ka haluavat muuttaa yhteiskuntaa
siellä missä se on sallittua

Valtaa tarvitseva ei tunne tarkoi-
tusperiään.

(ss 58-59)

Te voitte luoda paremman maail-
man. Me otamme tämän
.

-30C

Näytelmän roolijako pysyy outona.

Sinun ja minun neuvottomuus kasvaa
pelkojen ja toiveiden myötä.

Sinä ja minä………

Ennakkovarausten mukaisesti
katsomo on aina täynnä.

(s 43)

Aloitan uuden elämän joka päivä,
mutta öisin pitäydyn vanhassa.

Elämää ei enää kannata elää, eikä
kuolemakaan tuota voittoa.

(s 114)

Murhe painaa mieltä
tänä iltayönä.
Suomen sulokieltä
pidetä ei työnä

(s 48)

Liisaihmemaassaaliceinwonderland

Kun lapsuuden varjo
rikkoutuu tai valaistuu

merirosvolla
pedofiilillä
stakeholderilla
kastraatiolla

Silloin on syytä
olla
mukana
toiseen suuntaan

Sinnekin kulkee karavaani
ja koirat haukkuvat

Toisaalta, antti eskola,
ylhäältä saadut ohjeet
eivät voiolla vaara
vaan niiden tottelu

sieg heil
pelottaa se

metamorfoosi
todistajien läsnäollessa

Auton synty

J´irai cracher sur vos tombes

”Oli kuin olisi ollut yö, mutta oli silti valoisaa”

(ss 381, 382)

Sartrelainen tie vapauteen oli tullut päätepisteeseensä – se sitten siitä

(s 467)

Ainoa tapa palata normaaliin oli sulkea kaikki mennnyt mielen perukoille ja vaieta

Càceres palasi kotiseudulleen Segoviaan ja ryhtyi siellä elämään sillä tavalla, että hän näytti unohtaneen aikaisemmat aikeensa
=> minä puolestani tulin Segoviasta pois enkä mitenkään voi unohtaa aiempia aikeitani.
Siis menoks´!

Hyvä on, hyvä on: ei Segoviasta vaan Kastellaniasta vaimikäseoli…

Hämärän rajamailla

Matkan joutuessa
pilvien kokoontuessa
illan varjoissa

Alan nähdä selvästi
mielestäni
mielessäni

(ajateltu Castilla y Leon’ssa, 1180 perustetun luostarin hämärässä, kun kirjailija Miguel Delibes juuri siirtyi – kiirastulenko kautta? – viimeiselle taipaleelleen…ja piispa Mäkisen maallinen kiirastuli alkoi, lukemisena Beevor-Cooper: Pariisi 1944-1949)

Sisältä oikeutta, nou hätä (kok, Satakunta)

Hätäkeskus 800 km:n päähän Nuorgamista

(Anne Holmlund, turvallisuus-ministeriö, Pori, Satakunta)

keskustelua:
http://anttiliikkanen.blogit.uusisuomi.fi/

* * *

Yhdenkään ihmisen mielipide ei
ole toisen ihmisen hengen
arvoinen

(kokoomukselta ja Anne Holmlundilta
hävinnyt sananlasku, Porin torin
nahkiaisteltan roskiksesta löytynyt)

Ihmisoikeudet ovat ihan OK. Mut-
ta ensin on harkittava, kuka kel-
paa ihmiseksi”

(porilainen sananlasku)

Nyt kun Lapissa on alle
kaksisataatuhatta ihmistä, syrjäytyneitä
ei enää tarvi säästää

(satakuntalainen sananlasku)

Turvattumuus lisääntyy yhteiskun-
nassa. Yhä harvempiin etuoikeuk-
siin voi luottaa – ainakin ulko-
Satakunnassa”

(sisäministeriön ”pysyväis”ohje sen
ajan kun Holmlund jatkaa kokoomuksen
todellisen politiikan edustamista)

Typeryys on jakautunut tasaisesti
rikkaiden ja köyhien, lappilaisten ja
satakuntalaisten, kesken.
Ero on siinä, että satakuntalaisilla
rikkailla on paremmat mahdollisuudet
osoittaa se ”hätäilemättä”.

(Anne Holmlundin, kok, Satakunta,
päiväkirjasta)

Valtaa tarvitseva ei tunne tarkoi-
tusperiään

(Kansakoulunkujan ja Kirjuriluodon portissa
siinä, missä on takorautaportin päällä kaa-
ressa sanoja)

Demokratian ja kokoomusvallan (Satakunta, Holmlund)suurin
ero on se, että demokratiassa hal-
litus ei uskalla osoittaa yhtä avoi-
mesti tyytymättömyyttään kansaa
kohtaan

(tässä: Lapin kansaa)

Tietyissä puolueissa teljetään toisin-
ajattelijat hullujenhuoneisiin.
Meillä ollaan niin fiksuja ettei aja-
tella toisin
.

(eräästä kokoomusblogista ”AH lopettaa taas, nou hätä” löytynyt miete)

* * *

Hyvät Arktisen puskurikapasiteetin vieraat.
Lähden katsomaa Guernica-nimistä teosta sinne, missä se oikeasti on.
Palaan kylmästä etelän maasta (tänä aamuna -4C, aurinkoista, kun Rovaniemellä -19C, aurinko nousemassa) vasta lauantaina (3 yön päästä) joten voi olla, että sitten vasta löydän uuden viisauven ja/tai runon.

Lupaan kertoa Renault-tehtaan (FC Valladolid) pakkolomautetuille terveisiä.

Lukekaa maaliskuun iduksen aaton aikhan:

Igantius de Loyola: Pyhiinvaeltajan kertomus (Kirjapaja 2004)

(minun kertomukseni – jos it-yhteydet lumisesta Guernica-maailmasta eivät toimi – ilmestyy viikonvaihteen tietämissä)