Nyrkki lyö – pöytään

Yllätys, ystäväni: illalla ajellessa kuuntelin Yle Radio Ykköstä (sitä ei it-maailmasta YLE:n pomoksi tullut Jungner sentään vielä ole lopettamassa, vaikka kuormasta syökin) ja ihastuin ikihyviksi. Joten aamukonsertti jää esittelemättä.

Ensin 5 upeata ääntä esitti Karl Heinz Stockhausenia tavalla, joka jättää Manhattan Transferin kauas taa.

Sitten Pablo Casals soitettiin suohon nais-sellistin toimesta (Natalie Klein) Edward Elgerin sellokonserton astalolla.
Ehdin kuunnella rauhassa, koska nelostie oli aivan kaljanteella ja iljanteella. Oli ajeltava hissuksiin ja sittenkin Pösö huojui kuin kolmessa promillessa.

Kummassakaan esityksessä ei ollut sitä tyylitöntä ja härskiä testosteronin tihkua, jota Annukka Lapintie väittää MV2:n närkästyneissä, virtsakiven tuoksuisissa nyrkki-kätösen pöytäänlyönneissä olleen (TEHYn työtaistelu ja sen käsittely).

Ei ihme, että HS:n testosteroni-vammaiset pääkirjoittajatkin innostuivat killaamaan Mattia eilen kakkospääkirjoituksessa. Viimein isäntä Nurmijärven Lepsämän perämailta otti ja jyrähti.

HahHah, sanon minä. ”Oli jo aikakin”, höhHuh.

Tuolla Zero (= 0) – pitoisuudella ei kätösen nyrkki kestä kuin pari lyöntiä, vaikka Lasitalon vallantäyteiset harmaahapset (HS pääkirjoitustoimitus) kuinka killaisivat.

Jos kahdesta pitäisi jompi kumpi vaihtaa, olisi se HS:n pääkirjoitustoimitus.

Vanhanen jatkakoon, niin älyfriikki kuin onkin.

Sentään jotain saa enemmän älyä ja rotua vertaamalla kuin valtaa ja mediaa yhtä aikaa käyttäen.

Vaikkei kovin paljoa: päivän Lapin Kansa – sanomalehdessä Seppo Savolainen väkisin vääntää rikosta, vaikka paljon lähempänä kirjoituspöytäänsä olisi paljon mielenkiintoisempaa savua tutkivalle journalistille.

Pakkomielteistä oli maanantaina TV:n Prismassa aika hyvä juttu, jos kohta synkkä. Synkempi kuin minun aamuöiset blogaukseni. Mutta aina synkkyys ei ole syyttä – vaikka tuossa Prismassa olikin.

OCD:n käytännön hoitotulokset ovat harvaanasutussa Suomessa oleellisesti paremmat kuin tiukkaan ahdetussa Englannissa. Siellä – jotta pysyisi elossa – on oltava huomattavasti järjestäytyneempi ja kurinalaisempi = OCD.
(OCD = Obsessive – Combulsive – Disorder eli pakkomielteinä ja -toimintoina oireileva häiriö).

* * *

Päivän Poroaapisessa anttiliikkanen ehdottaa lossin rakentamista hiukan Kirkonjyrhämästä etelään.
Oikein kuvan kanssa.

Tulee kylmä rinki pyllyn alle. Omituinen ehdotus, autoistuneella Rovaniemellä.

* * *

Kirkon kelloa oikeaan aikaan kun ehdottelen, saan vastauksia muualta Lapista.

Torniossa vastaavassa tilanteessa päätettiin kunnioittaa historiaa, pysäytettiin kello ja vietiin viisarit kaniin. Ihan totta!
Ei sentään kirkossa.

Kait se on niin, että jos kello Suomessa on enemmän, ei sitä kehtaa hurreille näyttää, etteivät suutu ja vie Ikeaa Malmö´hun.
Siksikin, koska mie lähen tyären kanssa shoppailemaan sinne. Huomenna. Ville ja Hilkka-ice otetaan mukaan.

Mikä ice? Jaa-a, tämäpä pitää kertoa.

Jos on hyvä ystävä ja tärkeä toveri ja känny, nämä on syytä yhdistää.
Kännykän osoiteluetteloon tällaisen ihmisen kohdalle pistetään – ennen nimeä – kirjaimet

i
c
e

Kun tulipalo- tai sairas-autokomennuskunta sitten löytää kännykän ja sen omistajan oudoissa tiloissa, se voi kännykkään lasettaa kirjaimet i c e ja kas, siipan eli väärtin osoitetiedot iskeytyvät rescue-jengin silmien eteen.

In

Case of

Emergency

”Halloota, tiällä puhhuu palomestar Kutveleinen Riäkkylästäkköhän, kuuluuko ehken sinne mittäääää?

Olisijakohan teillä kenties Ukkelinrehejakkeita ensimmäistäkään hukkuusessa?”

No joo, ehkä se ICE ei sittenkään ole tarpeen, pohtikaa ite!

* * *

Lehdessä kerrotaan, että naisten keskimääräinen ylipaino on lisääntynyt Suomessa 900g, miesten 500.

Se tekee aika nopeasti ison eron Tsei-ihmisten välillä: KT:n pomo juoksee edelleen maratoneja, Isin tyttö Porilais-kitkalle tai Ässien matsiin (kärtsäreitä ja kaljaa, sil-vu-plee).

Mie taian kuiten peesata Isin tyttöä. Miulla ko o kotonakin sellasen taimi. Barokissa niitä oli paljon, renesanssissa vain nimeksi.

Sen kuulin eilen Taidemuseolla, jossa Suvi Niinisalo piti tavattoman hyvän kaksituntisen luennon keijuista.

Siinä oppi sen, että minkä hoikempi, sen pahempi. Ainakin tahdoltaan ja hajultaan. Suorastaan kalma!, vieläpä siivet selässä, huiHui!

Luentoa kuunteli ohellani Kalevalaisten naisten joukko. Mie olin ainua mies ja se, joka uskalsi hiukan torkahtaa, olihan ettoneitten (ruokaperästen, tupluurien) aika.

Termit torkahduksille tulevat maakunnasta, jossa asunut hyvä ystäväni nukkui eilen pois: rauha hänen muistolleen ja kiitos, Helpi!

Luennon jälkeen hiivin vielä kerran Kalevala Koru OY:n ”myyntinäyttelyyn”, jossa bongasin uudelleen Isän tyttö – korun (kun ei sitä työtaistelun lopettamissopimuksen jälkeen ole TV-ruutua täyttämässä näkynyt).

Siellä se oli.

Hopeisena sen saa sillä rahalla, millä TEHYn palkkoja nostettiin (pari-kolme hunttia).
Kultaisena sillä rahalla, jolla Paperiliiton palkkoja keväällä nostetaan (600-700 €).
Että paperimiehen vaimoksi sitten, jos ei Tsei-systeemi tuottanut riittävästi – mutta valitkaa paikkakunta huolella. Tehtaita ei kaikkia enää pidetä miehitettyinä.

Sattumaa tai ei, niin Kalevala Koru OY:n toimitusjohtaja aiemmassa elämässään johti UPM-Kymmenen tehtaiden lopettamisia ja supistamisia, HEH!

TEHYn taisto ennakoi puolestaan aika monen keskussairaalan (Sailaksen mukaan – A-Plus 21.11. – 16:sta) lopettamista.

Isin tyttöjä?
Ainakin aikalailla androgynisen oloisia, liekö ihan testosteroni-väkeä. Nyrkkiä, nyrkkiä!

(miekin meillä olen jo viikkoja kuullut, ettei hella ole oortininkisa: siinä nyrkin ja hellan välimaastossa edelleen kärvistelen, hella savuten).

* * *

Arvon kipusiskot ja -veljet, kahdesta asiasta haluan jälkipuida.

1) Pakkolaki säädettiin meripelastuslain pohjalle, ettei yhteiskunnassa vallitsisi ”pelastautukoon ken voi”-henki, Save Our Solves. (… — …) vaan ”naiset ja lapset ensin pelastusveneisiin, vaikka kuinka titanikki uppoaisi nopeasti.
Tähän olisi kannattanut ja kannattaa vastakin kiinnittää huomiota, kun pohditaan, paljonko hoitajia (ja tulevaisuudessa muita elintärkeiden alojen raivostuneita työläisiä) todellisuudessa olisi saatu 20.11. klo 00.00 töihin

2) Samassa hengessä, työväen järjestäytymisen perinteitä muistellen, en pidä siitä, että tästä asiasta on tehty ”Hullut päivät” – juttu.

Ymmärrän ja hyväksyn, että järjestäytymätön hoitaa työttömyysturvansa yksityisessä kassassa.

Ymmärrän ja hyväksyn, että Prisman asiakasomistaja lähtee viemään roponsa pörssiyhtiö Stockmanin piikkiin Hullujen päivien harhauttamana.

Mutta sitä en hyväksy – vaikka ymmärtäisinkin – että ammattijärjestön jäsenyys on samanlainen tukkaputkella-prosessi, jossa juostaan parhaan tarjouksen perässä ikäänkuin joulunjälkeisestä ALE:sta (REA) olisi kyse.
Kuluttajaa siinä ihan takuulla vedätetään, aivan varmasti, ei omistaja-sijoittajaa. Ja lujasti sittenkin.

Toisella puolella on nimittäin neuvottelemassa Antti Herlin ja hänen jenginsä, EK, Stindbergillä viiksiinsä myhäillen, havannalaiseensa tulta tavoitellen.
Se ei toimi eetoksellamme vaan se kerää arvelematta roposenne markkinatalouden syövereihin.

Sitä on nyt tavallista enemmän liikkeellä ja siellä, Etelärannassa, on Macciavelli & al luettu: divide & impera.

Tässä taistossa ei kannate lähteä Amerikan asuntomarkkinat – rules – pohjalla liikkeelle, koska köyhälle ja palkoliselle tulee sillä ruletuksella turpiin ja kipiästi sittenkin.

Ammattiliikkeen korkein johto on edelläolevasta syvästi tietoinen.
Jos se siitä huolimatta virittää seireenien lauluja, on parempi antaa sitoa itsensä mastoon ja laitatuttaa soutajille vahaa korviin.
Näitä lauluja totellen ottaa ohraleipä. Kyllä jämmttti on nii!
(kts edellä myös kertomus Suvi Niinisalon keijukais-luennosta, jossa tämä erikseen taiteen keinoin todisteltiin, Odysseuksen opeilla).

* * *

Lopuksi pikkujoulu (esi-) viikonlopun vihje.

Käykää ajoissa jonoon Apteekin eteen niinkuin viime viikonloppuna ALKOn eteen.

Jos teillä ei nimittäin ole riittävästi testosteronia (kts Tsei-kansa ja MV2, Annika Lapintie, sukupuolesta viis!!!), on sininen tabletti tänään ja huomenna kortilla.
Siellä apoteekeissa farmaseutit ja proviisorit nimittäin tappelee jääden kotio, eikä poikkeuslakia ole vireillä.

Ja nämä siniset, keltaiset ja vaaleanpunaiset tabletit ovat nyt kortilla, koska usean apteekin ikkunassa on präntättynä:
liike on suletu, ei hepo hupata, ei raktor rupata, virma lakosa.

* * *

Varsin haikea uutinen ”virma lakosa” saavutti aamupäivällä. Ystävä politiikassa ja alkuperäiskansan edustaja poistui joukostamme.

Kovin on ystävä ollut moitittu ja selän takana paneteltu, mutta ystävällisempää ”väärinpysäköijää” kyllä saan verkoistani etsiä.

Osanottoni omaisille ja koko suurelle suvulle.

Mainokset